Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä
tarkoitetaan psykiatrista sairautta, jota aikaisemmin kutsuttiin
maanis-depressiivisyydeksi. Kaksisuuntaisiin mielialahäiriöihin kuuluu
mielialojen masennusjaksojen ja mielialan kohoamisjaksojen vaihtelu
joiden välillä henkilö voi olla täysin terve tai kärsiä vain lievistä
oireista.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö voi ilmetä lievimmillään mielialan
aaltoiluhäiriöstä varsinaiseen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, josta
erotetaan kaksi muotoa, tyyppi I ja tyyppi II. Tyyppi I:n
kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä esiintyy sekä vakavan masennuksen
jaksoja että varsinaisia manioita. Tyyppi II:ssa taas ei koskaan ilmene
varsinaista maniaa, vaan ainoastaan lievempiä mielialan kohoamisjaksoja
eli hypomaanisia jaksoja.
Varsinaisten mielialan masennusjaksojen tai kohoamisjaksojen lisäksi
kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä voi ilmetä ns. sekamuotoisia jaksoja
joille on tyypillistä mielialan masennusoireiden ja kohoamisoireiden
samanaikainen esiintyminen ja voimakas lyhytaikainen vaihtelu.
Taipumus kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on voimakkaasti perinnöllinen, ja sairaus esiintyy usein suvuittain.
Vakavan masennuksen oireista ks. Masennus
Hypomania
Hypomania on maniaa lievempi tila, jossa mieliala on kohonnut mutta
ei yhtä räikeästi kuin maniassa. Yleensä hypomaniaan liittyy voimakas
tuotteliaisuus ja mielihyvän kokemus. Joskus hypomaniassakin esiintyy
jonkinlaista kiihtyneisyyttä ja yliaktiivisuutta monilla eri
elämänalueilla (esimerkiksi työelämässä tai seksuaalisuuden alueella).
Myös hypomaniaan liittyy usein lisääntynyttä alkoholinkäyttöä.
Lievin kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypeistä on ns. mielialan
aaltoiluhäiriö. Tässä esiintyy lievän masentuneisuuden ja suhteellisen
lieväasteisen mielialan kohoamisen vaihtelua.
Hoito
Sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksoissa että
maanisissa tai sekamuotoisissa akuuttivaiheissa keskeisimmällä sijalla
on lääkehoito. Manian ja sekamuotoisten sairausvaiheiden hoidossa
voidaan käyttää mielialaa tasaavia lääkkeitä kuten esimerkiksi litiumia,
valproaattia tai karbamatsepiinia tai atyyppisia antipsykoottisia
lääkkeitä. Masennusvaiheiden hoidossa voidaan käyttää litiumia,
lamotrigiinia tai mielialaa tasaavan lääkkeen ja masennuslääkkeen
yhdistelmää. Tavanomainen masennuslääkehoito ei yksinään sovellu
kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivälle.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen – yleensä elinikäinen
– ja helposti uusiutuva sairaus. Akuuttivaiheiden oireet saadaan
kuitenkin yleensä hyvin hallintaan. Vaiheissa, jolloin oireita ei
esiinny, pyritään estämään sairausvaiheiden uusiutuminen ns.
ylläpitohoidolla. Tässä tarkoituksessa käytetään ylläpitolääkehoitona
mielialaa tasaavaa lääkehoitoa tai joissakin tapauksissa atyyppista
antipsykoottista lääkehoitoa. Lääkehoito antaa hyvän, mutta ei
täydellisen suojan sairauden uusiutumista vastaan.
Psykoterapian avulla ei voida parantaa kaksisuuntaista
mielialahäiriötä, mutta erilaisilla psykologisilla ja psykososiaalisilla
hoitomuodoilla onkeskeinen sija häiriön ylläpitovaiheessa. Yksilö- ja
ryhmämuotoisten potilasopastuksen ja psykoterapian menetelmien avulla
pyritään tukemaan sairastuneen kykyä sopeutua tilanteeseensa. Lisäksi
erilaisilla oireidenhallintaohjelmilla voidaan merkittävästi lisätä
sairauden hallintaa ja akuuttivaiheiden mahdollisimman varhaista
toteamista. Ylipäätään tieto sairauden luonteesta ja hoidosta, varhainen
alkavien sairausjaksojen varomerkkien tunnistaminen, lääkehoidon
optimaalinen toteuttaminen ja sairastuneen läheisten sopeutumisen
tukeminen ovat tärkeitä hyvän sairauden hallinnan välineitä.
Valitse diagnoosi:
