F30-31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä tarkoitetaan psykiatrista sairautta, jota aikaisemmin kutsuttiin maanis-depressiivisyydeksi. Kaksisuuntaisiin mielialahäiriöihin kuuluu mielialojen masennusjaksojen ja mielialan kohoamisjaksojen vaihtelu joiden välillä henkilö voi olla täysin terve tai kärsiä vain lievistä oireista.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö voi ilmetä lievimmillään mielialan aaltoiluhäiriöstä varsinaiseen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, josta erotetaan kaksi muotoa, tyyppi I ja tyyppi II. Tyyppi I:n kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä esiintyy sekä vakavan masennuksen jaksoja että varsinaisia manioita. Tyyppi II:ssa taas ei koskaan ilmene varsinaista maniaa, vaan ainoastaan lievempiä mielialan kohoamisjaksoja eli hypomaanisia jaksoja.

Varsinaisten mielialan masennusjaksojen tai kohoamisjaksojen lisäksi kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä voi ilmetä ns. sekamuotoisia jaksoja joille on tyypillistä mielialan masennusoireiden ja kohoamisoireiden samanaikainen esiintyminen ja voimakas lyhytaikainen vaihtelu.

Taipumus kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on voimakkaasti perinnöllinen, ja sairaus esiintyy usein suvuittain.

Vakavan masennuksen oireista ks. Masennus

Hypomania

Hypomania on maniaa lievempi tila, jossa mieliala on kohonnut mutta ei yhtä räikeästi kuin maniassa. Yleensä hypomaniaan liittyy voimakas tuotteliaisuus ja mielihyvän kokemus. Joskus hypomaniassakin esiintyy jonkinlaista kiihtyneisyyttä ja yliaktiivisuutta monilla eri elämänalueilla (esimerkiksi työelämässä tai seksuaalisuuden alueella). Myös hypomaniaan liittyy usein lisääntynyttä alkoholinkäyttöä.

Lievin kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypeistä on ns. mielialan aaltoiluhäiriö. Tässä esiintyy lievän masentuneisuuden ja suhteellisen lieväasteisen mielialan kohoamisen vaihtelua.

Hoito

Sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksoissa että maanisissa tai sekamuotoisissa akuuttivaiheissa keskeisimmällä sijalla on lääkehoito. Manian ja sekamuotoisten sairausvaiheiden hoidossa voidaan käyttää mielialaa tasaavia lääkkeitä kuten esimerkiksi litiumia, valproaattia tai karbamatsepiinia tai atyyppisia antipsykoottisia lääkkeitä. Masennusvaiheiden hoidossa voidaan käyttää litiumia, lamotrigiinia tai mielialaa tasaavan lääkkeen ja masennuslääkkeen yhdistelmää. Tavanomainen masennuslääkehoito ei yksinään sovellu kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivälle.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen – yleensä elinikäinen – ja helposti uusiutuva sairaus. Akuuttivaiheiden oireet saadaan kuitenkin yleensä hyvin hallintaan. Vaiheissa, jolloin oireita ei esiinny, pyritään estämään sairausvaiheiden uusiutuminen ns. ylläpitohoidolla. Tässä tarkoituksessa käytetään ylläpitolääkehoitona mielialaa tasaavaa lääkehoitoa tai joissakin tapauksissa atyyppista antipsykoottista lääkehoitoa. Lääkehoito antaa hyvän, mutta ei täydellisen suojan sairauden uusiutumista vastaan.

Psykoterapian avulla ei voida parantaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mutta erilaisilla psykologisilla ja psykososiaalisilla hoitomuodoilla onkeskeinen sija häiriön ylläpitovaiheessa. Yksilö- ja ryhmämuotoisten potilasopastuksen ja psykoterapian menetelmien avulla pyritään tukemaan sairastuneen kykyä sopeutua tilanteeseensa. Lisäksi erilaisilla oireidenhallintaohjelmilla voidaan merkittävästi lisätä sairauden hallintaa ja akuuttivaiheiden mahdollisimman varhaista toteamista. Ylipäätään tieto sairauden luonteesta ja hoidosta, varhainen alkavien sairausjaksojen varomerkkien tunnistaminen, lääkehoidon optimaalinen toteuttaminen ja sairastuneen läheisten sopeutumisen tukeminen ovat tärkeitä hyvän sairauden hallinnan välineitä.

​Valitse diagnoosi:


 

 Tietoa verkossa



​​​