F60.0 Epäluuloinen persoonallisuus

Häiriölle on ominaista laaja-alainen muihin ihmisiin ja heidän tarkoitusperiinsä kohdistuva epäluulo. Epäluulon vuoksi henkilön on haluton uskoutumaan muille, ja hän voi tulkita viattomatkin huomautukset tai tapahtumat itsensä kannalta uhkaaviksi. Hänen on vaikea antaa anteeksi ja hän saattaa toistuvasti ja perusteetta epäillä puolisoaan uskottomuudesta. Hän myös helposti reagoi suuttumuksella tai vastahyökkäyksellä kokemaansa itseensä kohdistuvaan uhkaan.

Vaikka tällaiset taipumukset ovat omiaan hankaloittamaan sosiaalista elämää, henkilö hakeutui harvoin itse hoitoon, ja aloitteen tekee usein läheiset, kuten puoliso tai työtoverit.

Stressaavissa tilanteissa tästä persoonallisuushäiriöstä kärsivä on altis todellisuudentajun horjumiselle ja psykoottisille oireille.

Hoito
Lievän oirekuvan ollessa kyseessä ei hoitoa välttämättä tarvita. Mikäli oirehtiminen on johtanut hoitoon hakeutumiseen, pitkäaikainen luottamuksellinen hoitosuhde on keskeisin hoitomuoto. Tavoitteena on taipumusten tarkastelu ja niiden parempi hallitseminen. Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat henkilön persoonallisuudelle ominaisia pidempiaikaisia reaktio- ja käytöstapoja, niiden jäykkyys ja joustamattomuus saattaa iän myötä vähentyä.

Mikäli oirehtimiseen liittyy ajankohtaisesti voimakasta ahdistusta tai epärealistisia oireita saatetaan tarvita myös lääkehoitoa.

 Tietoa verkossa



​​