Elintavat ja mielenterveyshäiriöt

Mielenterveytemme vaikuttaa siihen, millaista ravintoa syömme. Puhutaan niin kutsutusta lohtusyömisestä, jolloin ruokavalio sisältää väliaikaisesti paljon nopeita hiilihydraatteja ja/tai rasvaa. Koetaan, että ruoalla saadaan parempi mieli maailman tuntuessa liian kovalta ja vaativalta. Vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavilla on, useammin kuin yleisväestöllä, yksipuolinen, vain vähän hyödyllisiä ravintoaineita sisältävä ruokavalio, liian suuret annoskoot ja epäsäännöllinen ateriarytmi. Näihin tulisi kiinnittää huomiota osana hoitoa. Usein epäterveellinen, paljon rasvaa sisältävä ruokavalio on mukana lääkityksen ja vähäisen liikunnan ohella aiheuttamassa ylipainoa.

Toisaalta, syömämme ravinnon on todettu vaikuttavan mielenterveyteemme. Ruokavaliolla on todettu olevan vaikutusta skitsofreniaa ja muita psykoosisairauksia sairastavien psykoosioireisiin. D-vitamiinin puutos on riski pitkäaikaisessa sairaalahoidossa, jos ulkoilua ei ole riittävästi. Sairaalan ruokavalio tosin on usein monipuolisempi kuin kotona.

Kuluttajaliiton sivuilta voi lukea Syö hyvää –hankkeesta, jonka kohderyhmänä ovat myös terveysalan ammattilaiset, jotka työssään neuvovat erilaisia kuluttajaryhmiä.

Nettilinkit ja kirjallisuutta:

Ravitsemus ja terveys

Syö hyvää –verkkopalvelu

Anu Ruususen väitöskirja: Diet and depression

Liikunnan harrastaminen jää mielenterveyden häiriöitä sairastavalla usein vähäiseksi, muun muassa lääkitykseen liittyvän väsymyksen ja sairauteen joskus liittyvien oireiden, kuten aloitekyvyn ja spontaanisuuden puutteen takia. Liikkumiseen motivoiminen on tärkeää myös painonhallinnan kannalta.

Vakavasti psyykkisesti sairastavalle yleiset terveysliikuntasuositukset ovat usein liian haastavia. Ei kuitenkaan tarvitse välttämättä harrastaa raskasta liikuntaa, vaan vältellä istumista ja makaamista. Jo pienet päivittäiset valinnat, esimerkiksi kulkea kävellen tai pyörällä tai tehdä lenkki ulkona edistävät fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Omaehtoinen liikkuminen edistää psyykkistä hyvinvointia. Liikunnan aiheuttama parempi kehonhallinta ja fyysinen kunto parantavat myös minäkuvaa ja saavat aikaan tunnetta voimaantumisesta, oman elämän haltuunotosta. Liikkumalla voi myös kokea virkistystä, tavata ystäviä ja tutustua uusiin ihmisiin.

Liikkumaan motivoiminen on haastavaa, mutta mahdollista. Siinä tarvitaan usein pitkäaikaista tukea.

Nettilinkit ja kirjallisuutta:

UKK-instituutin soveltavat ohjeet liikkumiseen aikuisille, joiden toimintakyky on jollain tavoin alentunut

UKK-instituutin materiaaleja ammattilaiselle

Tupakka on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava aine, jonka sisältämä nikotiini vaikuttaa suoraan aivoihin. Sanotaan, että tupakka helpottaa stressioireita niillä, jotka ovat tottuneet tupakkaan, mutta sen on myös todettu aiheuttavan ahdistuneisuutta.

Pitkään ajateltiin että mielenterveyden häiriöistä kärsivät eivät kykenisi lopettamaan tupakointia ja että heille tupakoinnista olisi heille enemmän hyötyä kuin haittaa. Nämä virheelliset käsitykset on sittemmin kumottu ja asenteet ovat vähitellen alkaneet muuttua potilaiden ja psykiatristen työntekijöiden keskuudessa savuttomuutta edistävään suuntaan.

Tutkimuksissa on havaittu mielen sairauksia potevien haluavan lopettaa tupakoinnin yhtä usein kuin muidenkin. Euroopan Psykiatriyhdistys antoi vuonna 2014 suosituksen tupakkariippuvuuden vähentämistoimista.

Mielenterveyden häiriöt näyttävät lisäävän sekä tupakoinnin yleisyyttä että määrää. Terveys 2000 –tutkimuksen mukaan tupakointi on yleisempää skitsofreniaa sairastavilla (44 %) kuin yleisväestössä (27 %). Vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavat tupakoivat enemmän, kuolevat pari vuosikymmentä ikätovereitaan nuorempina ja kärsivät eläessään tupakkasairauksista huomattavasti muuta väestöä enemmän. Tupakoinnin lopettamiseen kannustaminen ja nikotiiniriippuvuuteen hoidon tarjoaminen on ensiarvoisen tärkeää mielenterveyspotilaille.

Tupakoinnin lopettamisessa tai vähentämisessä käytettäviä keinoja

• käyttää nikotiinikorvaushoitoa tai lääkitystä
• saada terapiatukea
• välttää tupakoinnin laukaisevia asioita
• valmistautua vieroitusoireisiin
• yrittää löytää muita tapoja helpottaa stressiä
• saada tukea perheeltä ja ystäviltä

Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatriassa, Kellokosken sairaalassa, on kehitetty kysely tupakointitavoista, jolla mielenterveyden häiriötä sairastavan tupakointia voi kartoittaa.

Kysely tupakointitavoista

Nettilinkit ja kirjallisuutta:

THL:n Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet aihesivusto

Tukea tupakoinnin lopettamiseen

Tupakka ja mielenterveys – muna vai kana?

Miten mielenterveyspotilaita autetaan eroon tupakasta?

Tupakan käytön lopettaminen psyykkisistä ongelmista ja masennuksesta kärsivillä potilailla

Mielenterveyden ongelmia yritetään joskus hoitaa itse alkoholilla. Masentunut toivoo alkoholin avulla pääsevänsä hetkeksi eroon raskaalta tuntuvasta elämästään. Alkoholin välitön vaikutus onkin ahdistusta ja jännitystä lievittävä. Jos alkoholinkäyttö on runsasta, seuraavana päivänä olo on usein entistä ahdistuneempi. Päihteiden ongelmakäyttö on yleistä varsinkin ahdistuneisuushäiriöitä, masennusta ja joitakin persoonallisuushäiriöitä sairastavilla. Noin 30 %:lla psykiatrisia häiriöitä potevista on jossakin vaiheessa myös päihdeongelma.

Päihteet voivat myös aiheuttaa erilaisia psyykkisiä oireita. Alkoholiongelmaisista noin 40 %:lla on jossakin elämänsä vaiheessa jokin päihteistä riippumaton psykiatrinen häiriö, huumeongelmaisilla vielä useammin. Pitkäaikaisella päihteiden käytöllä on haitallinen vaikutus fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutus voi olla jopa hengenvaarallinen. Kannabiksen käyttö voi lisätä riskiä sairastua psykoosiin ihmisellä, jolla on siihen geneettinen alttius.

Nettilinkit ja kirjallisuutta:

Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet (THL)

Juomisen hallinnan opas

Mielenterveystalon psykoosisivustossa päihteistä

Päihdelinkki on tarkoitettu päihteiden käyttäjille ja heidän läheisilleen sekä kaikille päihdetiedosta kiinnostuneille

Mauri Aalto: Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö - kaksoisdiagnoosin hoidollinen haaste .Duodecim 2007;123(11);1293–8.

Yleisimmät syyt unettomuuden taustalla ovat masennushäiriöt ja päihteiden käyttö. Sekä lyhentynyt että pidentynyt yöuni on epäterveellistä ja lisää sydän- ja verisuonitautien sekä aikuistyypin diabeteksen riskiä. Enemmän unesta ja sen merkityksestä terveydelle löytyy
THL:n Elintavat ja ravitsemus –sivustolla.

Nettilinkit ja kirjallisuutta:

Timo Partonen: Uniongelmat mielenterveyden häiriöiden riskitekijöinä ja oireena

Unen merkitys terveydelle

Unen merkityksestä Mielenterveysseuran sivustolla

Unettomuudesta YTHS:n sivustolla

Unettomuuden omahoito