Asunnottomuus

"Jos jäät asunnottomaksi, ota yhteyttä kotikuntasi sosiaalitoimistoon tai sosiaaliasemalle. Sieltä saat neuvontaa ja opastusta asunnon tai väliaikaisen majoituksen löytämisessä."

 

Jos jäät asunnottomaksi, ota yhteyttä kotikuntasi sosiaalitoimistoon tai sosiaaliasemalle. Sieltä saat neuvontaa ja opastusta asunnon tai väliaikaisen majoituksen löytämisessä. Sosiaalityöntekijältä voi pyytää vuokravakuuden (takuuvuokra, vuokratakuu) myöntämistä tai puoltolausunnon kirjoittamista. Puoltolausunto voi edistää asunnon saamista sosiaalisin perustein.

Lapsiperheen tilanne on huomioitava ja selvitettävä lastensuojelulain perusteella. Lastensuojelulain 35 § määrää, että kunnan on viipymättä järjestettävä tarpeen mukainen asunto, jos lastensuojelun tarve johtuu puutteellisesta asumisesta tai asunnon puutteesta tai jos asunnottomuus on oleellisena esteenä lapsen ja perheen kuntoutumiselle.

Asunnottomuus on vakituisen asunnon ajoittaista tai jatkuvaa puuttumista. Asunnottomuus voi johtua monista syistä. Taustalla voivat olla taloudelliset vaikeudet, työttömyys, perheen hajoaminen, päihde- ja mielenterveysongelmat, perheväkivalta, vankilasta vapautuminen tai muu syy. Asunnottomuuden taustalla saattaa olla monenlaisia ongelmia.

Suomessa asunnottomuutta on eniten pääkaupunkiseudulla tai muissa suurissa kaupungeissa. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan asunnottomiksi luetaan ulkona, erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa olevat sekä laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat (ensisuoja, hoito- ja huoltokodit, psykiatriset sairaalat, kehitysvammalaitokset). Myös vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa, luetaan asunnottomiksi. Lisäksi asunnottomiksi luetaan tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat ja kiertelevät.

 Mitä on sosiaalityö?

Sosiaalityö on yksi osa kunnan tarjoamia sosiaalipalveluja. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Sillä tarkoitetaan myös tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta.

"Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä."

Sosiaalityöllä pyritään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin sekä ehkäisemään, vähentämään ja poistamaan sosiaalisia ongelmia. Sosiaalityötä tehdään yksilöiden, perheiden, ryhmien, verkostojen ja yhteisöjen kanssa. Työllä ehkäistään ihmisten sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan uhkia ja häiriöitä sekä niiden seuraamusvaikutuksia.

Voit ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään erilaisissa elämän ongelmatilanteissa, joissa tarvitset tukea, esimerkiksi perheen tukemisen, toimeentulon ja asunnottomuuden asioissa sekä päihde- ja mielenterveysasioissa. Lisäksi voit ottaa yhteyttä vammais- ja vanhuspalveluasioissa.


Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityö sisältää yli 18-vuotiaille tarkoitetut palvelut, joita ovat toimeentulotuki, työllistymisen tukeminen, päihdepalvelut, kuntouttava sosiaalityö, asumispalvelut ja kotouttamistyö. Siihen kuuluvat myös vammaisten ja vanhusten palvelut


Palveluohjaus

Palveluohjaus tarkoittaa erityistä sosiaalityön työmenetelmää. Palveluohjauksen tavoitteena on rakentaa asiakkaalle ja hänen läheisilleen toimiva palvelukokonaisuus, joka auttaa oikeaan aikaan ja koostuu eri palvelu- ja tukikokonaisuuksista. Ohjauksessa pyritään löytämään asiakkaan voimavarat ja ohjaamaan hänelle oikeat palvelut. Siihen kuuluu asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen peruskartoitus. Palvelusuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon ensisijaisesti asiakkaan etu, hänen toiveensa ja mielipiteensä.


Lastensuojelun sosiaalityö

Sosiaalityötekijä vastaa lastensuojelulain mukaan lapsen edun valvonnasta. Lastensuojelulaissa säädetään tarkasti sosiaalityöntekijän tehtävistä ja hänelle kuuluvista päätöksentekovaltuuksista. Sosiaalityön tehtävänä on tukea lasta ja perhettä niin, että lapsi voi kasvaa ja kehittyä omassa perheessään.


Koulun sosiaalityö

Koulun sosiaalityöllä tarkoitetaan koulukuraattorin tekemää työtä eri kouluasteilla. Koulukuraattorin työ on osa oppilashuoltoa, jonka tavoitteena on ehkäistä oppilaiden kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia. Tärkeää on kehittää koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Koulukuraattoriin voi olla yhteydessä, jos on huolissaan esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.


Terveyssosiaalityö

Terveyssosiaalityö on sosiaalityöntekijän työtä, joka toteutuu terveydenhuollon organisaatiossa, kuten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Työn lähtökohtana on kokonaisnäkemys terveydestä, sairaudesta ja sosiaalisista tekijöistä. Terveyssosiaalityö tarkoittaa asiakkaan tilanteen sosiaalista arviointia, sosiaalisen toimintakyvyn tukemista sekä toimeentulon ja palvelujen turvaamista. Käytännössä sairaalan sosiaalityöntekijä antaa tietoa sosiaaliturvasta ja palveluista sekä auttaa niiden hakemisessa. Sosiaalityöntekijä osallistuu myös työkyvyn tutkimiseen ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyyn ja kuntoutussuunnitelmien tekoon. Sosiaalityöntekijä on tarvittaessa yhteydessä asiakkaan asioissa Kelaan, työeläkelaitoksiin ja sosiaalipalveluihin.

 Asumispalveluista tukea asumisen järjestämiseen

Asumispalvelut ovat osa sosiaalipalveluja, joiden järjestämisestä vastaa kunta. Tuki- ja palveluasumista ja tehostettua palveluasumista tuottavat kunnat, järjestöt ja yksityiset yrittäjät. Asumispalvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea ja palveluja asumisensa järjestämiseen: ikäihmiset, vammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat.

Kunnan järjestämään palveluasumiseen haetaan kunnan vanhus-, vammais-, mielenterveys- tai päihdepalvelujen kautta. Kunnan järjestämän palvelu- ja tukiasumisen maksut ovat yleensä sidoksissa tuloihin.

Kunta tukee omassa kodissa selviytymistä myöntämällä korvausta asunnon muutostöihin (luiskat, tuet, pesutilojen saneeraukset jne.). Korvausta saavat ikäihmiset ja vammaiset, joille muutostyöt mahdollistavat asumisen jatkamisen kotona. Sosiaalihuollossa on tavoitteena, etteivät puutteelliset asumisolot aiheuta laitos- tai muiden palveluiden tarvetta.

Tietoa tuetuista asumispalveluista saat oman kuntasi sosiaalitoimistosta.

 Milloin voi saada asumistukea?

Asumistuella valtio auttaa pienituloisia selviämään asumismenoista. Asumistukea voidaan myöntää asumismenoihin Suomessa sijaitsevasta, vakinaisesta asunnosta riippumatta siitä, onko se vuokra-asunto, omistusasunto, asumisoikeusasunto tai osaomistusasunto.

Asumisen tukimuotoja ovat

  • yleinen asumistuki
  • eläkkeensaajan asumistuki (eläkeläisille)
  • opintotuen asumislisä (opiskelijalle)
  • sotilasavustuksen asumisavustus (asevelvollisen palvelusaikana).

Yleinen asumistuki on ruokakuntakohtaista. Ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt.

Yleistä asumistukea voivat saada

  • lapsiperheet
  • avioparit
  • avoparit
  • yksin asuvat
  • yhteisössä asuvat

Opintotuen asumislisä on tarkoitettu lapsettomalle opiskelijalle, joka asuu vuokra- tai asumisoikeustalossa. Jos oikeutta opintotuen asumislisään ei ole, voi hakea yleistä asumistukea, jos esim. asuu lapsen kanssa tai omistusasunnossa.

Mahdollisuuksiaan saada asumistukea voi arvioida Internetissä olevan laskentaohjelman avulla. Neuvoja ja apua asumistukiin ja niiden hakemiseen saa Kelan toimistoilta (asumisentuet).

 Palveluohjaus kartoittaa tilanteen ja yhdistää palvelut

Useista yhtäaikaisista ongelmista kärsivällä henkilöllä saattaa olla yhteys moniin erilaisiin palveluihin, joiden välille vastuu arjen palasista jakautuu. Kuitenkaan mikään näistä tahoista ei kanna vastuuta asiakkaan kokonaistilanteesta. Näillä henkilöillä on usein ongelmia, joita he eivät pysty itse ratkaisemaan. Ongelmat eivät johdu välttämättä henkilöstä itsestään. Henkilö on voinut olla vuosia erilaisten palveluiden piirissä saamatta silti omien tavoitteidensa tai tarpeidensa mukaista tukea tai apua. Hän on saattanut sen vuoksi pudota palveluiden ulkopuolelle tai jäädä palveluiden väliin.

Tällaisissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan palveluohjaukseen. Useimmissa kunnissa palvelunohjaus kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluohjauksessa henkilön tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja konkreettiset tukitoimet ja palvelut yhdistetään.

Palvelunohjaus pyrkii löytämään henkilön voimavarat ja ohjaamaan hänet niitä tukevien palveluiden piiriin. Tavoitteena on parantaa henkilön elämänlaatua. Palveluohjauksella kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja vähennetään palveluiden hajanaisuutta.

”Palveluohjauksessa henkilön tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja konkreettiset tukitoimet ja palvelut yhdistetään.”

Palvelusuunnitelma tehdään aina, kun henkilö tarvitsee useita eri palveluita ja tukitoimia ja kun tuen tarve on pitkäaikaista. Palvelusuunnitelma on henkilön ja sosiaalityöntekijän yhdessä tekemä kirjallinen toimintasuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan henkilön toiveet, näkemys ja mielipiteet tarvittavista palveluista ja tukitoimista. Tarvittaessa palvelusuunnitelman tekoon voivat osallistua henkilön ja hänen perheensä luvalla eri toimijat, kuten ystävä, terapeutti, Kelan tai koulun edustaja tai joku muu asian kannalta tarpeellinen henkilö.

Palvelusuunnitelmaan kirjataan palvelut ja tukitoimet, joita henkilö tarvitsee. Henkilölle ei synny sen perusteella suoraa oikeutta vaatia suunnitelmaan sisältyviä palveluja tai tukitoimia. Palvelusuunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet tulee kuitenkin myöntää, ellei ole perusteltuja syitä menetellä toisin.

Palvelusuunnitelma sitoo kuntaa, ja siitä poikkeavaa päätöstä ei voi tehdä ilman perusteltua syytä. Suunnitelmasta poikkeaminen on siis perusteltava. Perusteltu syy voi olla henkilön avun tarpeen muuttuminen suunnitelman teon jälkeen. Samoin henkilön itsensä on perusteltava hakemus, jos hän hakee suunnitelmasta poikkeavaa palvelua. Palvelusuunnitelma tarkastetaan aina tarvittaessa ja silloin, kun henkilön elämässä on tapahtumassa tai tapahtunut muutoksia.

Palveluohjausta tekevät kuntien sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä erilaiset yhteisöt. Oman kuntasi palveluohjauspalvelut löydät kunnan Internet-sivuilta. Järjestöjen ja yhdistysten palvelut löytyvät kyseisen yhdistyksen Internet-sivuilta.

 Toimeentulotuesta apua taloudelliseen tilanteeseen

Toimeentulotukea myönnetään tilanteissa, joissa et voi saada toimeentuloa millään muulla tavalla. Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään, saatko muita tuloja tai sosiaaliturvan etuuksia ja oletko hakenut kaikkia sinulle mahdollisesti kuuluvia etuisuuksia.

Joskus toimeentulotukea voidaan myöntää tulevaa etuutta vastaan. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi silloin, jos olet toimeentulotuen tarpeessa ensisijaisesti siksi, että eläkkeesi, työttömyyspäivärahasi, sairauspäivärahasi, asumistukesi, opintoetusi tai muu vastaava on vireillä tai niiden maksaminen on viivästynyt. Tällöin toimeentulotuki voidaan periä takaisin myöhemmin maksuun tulevasta etuudesta.

Toimeentulotuen myöntää asuinkunnan sosiaalitoimisto. Kiireellisissä tapauksissa toimeentulotukea voi hakea tilapäisen oleskelukunnan sosiaalitoimistosta. Toimeentulotuki myönnetään aina yksilöllisen harkinnan perusteella.

Toimeentulotuki muodostuu

  • perustoimentulotuesta
  • täydentävästä toimeentulotuesta
  • ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakulomakkeella.

Muistilista hakulomakkeen täyttämiseen

Kaikki antamasi tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Kun alat täyttämään hakemusta, varaa riittävästä aikaa ja rauhallinen hetki, jotta voit keskittyä täyttämiseen. On tärkeää, että vastaat jokaiseen kohtaan.

Henkilötiedot ja asuminen

  • hakijan sukunimi ja etunimet
    hakemus käsitellään hakijan tiedoilla
  • ruokakunnassa/samassa taloudessa olevien nimet
    etunimi, sukunimi ja henkilötunnus/sosiaaliturvatunnus ja myös muualla asuvat alaikäiset lapset
  • kotiosoite
    osoite, johon toimeentulotukipäätös tulee
  • puhelinnumero
  • perhesuhde
    jos olet eronnut, merkitse päivämäärä, mistä lähtien
  • hakijan/puolison ammatti tai koulutus
  • hakijan/puolison työnantaja/oppilaitos
  • asunto
    asumismuoto ja tiedot asunnosta
  • pankkitilin numero, jolle toimeentulotuki maksetaan ja tilinhaltija
    yleensä hakijan tilinumero

Varat ja omaisuus

  • Tiedot merkitään viimeksi vahvistetun veropäätöksen mukaisesti. Veropäätöksen jälkeisistä varallisuuden muutoksista on toimitettava erillinen selvitys, esim. lahjakirja, perunkirja, ositussopimus.

Lainat ja velat

  • Esim. omistusasunto- ja opintolainat: velkakirja ja pankin erittely erääntyvistä koroista.

Työmarkkinatilanne/työtilanne

  • Työssä olevan tulee toimittaa työsopimus ja hakemuskuukauden ja edellisen kuukauden palkkalaskelmat. Työtön toimittaa työvoimaviranomaisen todistuksen työttömyydestä.

Vireillä olevat etuudet

  • Etuudesta koskeva päätös liitteeksi: mitä haettu ja mistä alkaen.

Tämän hetkisen tulot ja menot

  • Tuloja ja menoja koskevat tositteet liitteeksi.

Päiväys ja allekirjoitus

  • Jos asioit henkilökohtaisesti toimipisteessä, varaudu esittämään virallinen henkilöllisyystodistus, esim. passi.

Erittele ja perustele, miksi haet toimeentulotukea ja mihin menoihin

  • Kirjoita vapaamuotoisesti olosuhdeperustelut.

Liitteet

  • Tiliotteet
    sinun ja perheenjäsentesi pankkitileistä, kahdelta viimeiseltä kuukaudelta
  • verolippu
    tiedot viimeksi vahvistetusta verotuksesta (verovuoden lisäveron tai veronpalautuksen on käytävä ilmi)
  • vuokrasopimus
    alivuokralaiselta myös päävuokralaisen vuokrasopimus, asunnon kokonaisvuokran oltava näkyvissä, joissakin kunnissa talonkirjaote
  • asumistukipäätös
  • kaikki tuloselvitykset kahden viimeisen kuukauden ajalta
    esim. palkkatositteet, tositteet työttömyys-, äitiys- tai sairaspäivärahoista, eläkkeestä
  • menotositteet
    vuokrakuitti, sähkölaskut, sairauskululaskut julkisista terveydenhoitopalveluista, työ- ja opiskelumatkakulut ja omistusasunnon asumiskustannuksiin liittyvät laskut, esim. sauna-, jätehuolto-, lokakaivon tyhjennys-, kiinteistövero-, nuohous- ja lämmityslaskut, maksetut päivähoitomaksut
  • pankin todistus asuntolainasta
    lainan käyttötarkoitus, pääoman ja korkoprosentin käytävä ilmi
  • tositteet omaisuudesta, varallisuudesta ja säästöistä
  • yrittäjiltä yrittäjien perusselvitys
    liite on erillinen lomake ja sen yhteydessä vaaditaan lisätositteita
  • elatussopimukset muualla asuvista lapsista
  • reseptit ja apteekkikuitit lääkkeistä
    ei huomioida ilman reseptiä
  • sotilaspassi
    armeijasta vasta vapautuneelta ja kotiutuneelta
  • maahanmuuttajalta passi
  • selvitys uuden työsuhteen alkamisesta ja ensimmäinen palkkakuitti tai selvitys työsuhteen päättymisestä ja viimeinen palkkakuitti
  • työvoimapoliittinen lausunto työvoimatoimistosta ja tosite ilmoittautumisesta työnhakijaksi
  • opintotukipäätös ja opintolainan nostokuitit
  • selvitys opiskelusta
  • oleskeluluvan voimassaoloaika.



OPISKELIJAT

Opiskelijoiden tulee toimittaa toimeentulotukihakemus kaikkine liitteineen ja lisäksi opiskelutodistus ja kopio opintotukipäätöksestä.

HUOM.! Jokaisen opiskelijan tulee hakea opintotukea (opintoraha, asumislisä ja opintolaina). Opintotuki on ensisijainen etuus, ja sen hakeminen on toimeentulotuen myöntämisen edellytys.

Hakemuslomakkeita (mukana hakuohjeet) saat asuinkuntasi Internet-sivulta, sosiaalitoimistosta tai yhteispalvelupisteestä.


Perustoimeentulotuki

Kun haet toimeentulotukea, lasketaan ensin yhteen kaikki tulot ja varallisuus (talletukset, kiinteä omaisuus). Näistä tuloista vähennetään ruokaan ja muihin perusmenoihin varattava summa. Tätä summaa sanotaan toimeentulotuen perusosaksi. Perusosan suuruus on määritelty laissa, ja se tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Vuonna 2014 perusosa on yksin asuvalla 480,20 euroa kuukaudessa.

Jos hakijan tulot ovat pienemmät kuin hyväksyttävät menot, hakijalla on oikeus saada toimeentulotukea. Toimeentulotuki on hyväksyttävien menojen sekä tulojen ja varallisuuden välisen erotuksen suuruinen. Toimeentulotukeen vaikuttaa perheen koko sekä huollettavien lasten lukumäärä ja ikä.

Mitä toimeentulotuen perusosa sisältää?

Toimeentulotuen perusosa kattaa seuraavat menot:

  • ruoka
  • vaatteiden osto, pesu ja korjaus
  • henkilökohtainen puhtaus
  • parturi- ja kampaamomaksut
  • paikallisliikenteen käyttö
  • ilman lääkärin määräystä apteekista ostetut lääkkeet ja pienet hoitotarvikkeet
  • sanomalehden tilaus
  • puhelimen käyttö, Internetin käyttökulut
  • pienet virkistys- ja harrastusmenot.

Perusosan lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää seuraaviin menoihin:

  • lasten päivähoitomenot
  • kohtuulliset asuntomenot: vuokra, vesi, lämmitys, yhtiövastike, asuntolainan korot
  • kohtuulliset sähkö- ja kaasulaskut
  • kohtuullinen kotivakuutuslasku
  • hyväksyttävät potilasmaksut (sairaala, poliklinikka)
  • lääkkeet, jotka julkisen terveydenhuollon lääkäri on määrännyt sairaudenhoitoon
  • välttämättömät silmälasit
  • välttämättömät muuttokustannukset
  • välttämättömät hautajaismenot
  • välttämättömät työssäkäyntikulut ja työmatkamenot.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan myös alentaa. Perusosaa alennetaan, jos toimeentulotuen hakija kieltäytyy ilman perusteltua syytä hänelle tarjotusta työstä tai muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä (työharjoittelu, koulutus).


Täydentävä toimeentulotuki

Täydentävä toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruiset erityismenot. Täydentävän toimeentulotuen tarve arvioidaan jokaisen kohdalla erikseen.

Mitä huomioitavat erityismenot ovat?

Huomioitavia erityismenoja ovat

  • lasten päivähoitomenot (myös iltapäiväkerhot)
  • ylimääräiset asumismenot (takuuvuokra, vuokraennakko, välityspalkkio tai muutosta aiheutuvat kustannukset, palohälyttimen hankinta)
  • erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot (esim. pitkäaikaisesta tai vaikeasta sairaudesta aiheutuvat menot sekä lasten harrastusmenot).

Jos olet elänyt pitkään toimeentulotuen varassa, on taloudellinen liikkumisvarasi niukka, ja yllättävien menojen ilmaantuessa voit joutua tinkimään välttämättömistä kuluista, kuten ruokamenoista. Esimerkiksi kodin irtaimiston hankkimisesta, rikkoutuneista kodinkoneista tai muista suuremmista kodin hankinnoista aiheutuvat menot ovat usein niin suuria, että niiden hankkimisesta voi tulla kerralla maksettavaksi iso lasku. Tällöin on mahdollista hakea sosiaalista luototusta. Sosiaalinen luotto pitää pystyä maksamaan takaisin.

Mihin täydentävää toimeentulotukea voidaan hakea?

Täydentävää toimeentulotukea voit hakea esimerkiksi seuraaviin asioihin:

  • lastentarvikkeista, kuten lastenvaunuista aiheutuviin menoihin
  • opinnoista aiheutuviin menoihin, kun opiskelua ei tueta muuta kautta
  • opintolainojen korkojen maksuun (jos et ole Kelan korkoavustuksen piirissä)
  • oppikirjojen ja työvaatteiden hankintakustannuksiin
  • lasten harrastusmenoihin, esim. luistimien, mailan, kenkien hankintaan
  • elektroniikkalaitteiden, kuten television, tietokoneen tai matkapuhelimen hankinnasta aiheutuvat kulut (tietokone on monelle koululaiselle ja opiskelijalle välttämätön väline)
  • lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuvat menot (lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu)
  • lapsen luonapidon kustannuksiin, joihin voi anoa täydentävänä toimeentulotukena
  • tavanomaista suurempiin vaatemenoihin (esimerkiksi romaaninaisten tai raskausajan vaatemenot)
  • puhelinkuluihin: jos joudut esim. liikkumisvaikeuksien vuoksi hoitamaan asioita viranomaisten kanssa puhelimitse tai sinulla on akuutti kriisitilanne, joka aiheuttaa tavanomaista suuremmat puhelinkulut.


Ehkäisevä toimeentulotuki

Ehkäisevästä toimeentulotuen myöntämisestä päättävät kunnat itse. Ehkäisevän toimeentulontuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.

Ennalta ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty akuuteissa kriisitilanteissa. Sillä on tuettu perheitä, joita on kohdannut perheenjäsenen äkillinen kuolema, vakava sairastuminen tai esimerkiksi rikoksen uhriksi joutuminen. Ehkäisevää toimeentulotukea voi lisäksi saada lasten harrastusmenoihin ja itsenäistyvän nuoren tukemiseen.

Jos perheellä on vuokrarästejä, voidaan ehkäisevällä tuella välttää häätö ja sen myötä perheen hajoaminen ja tilanteen muuttuminen entistä huonompaan suuntaan. Usein näissä tilanteissa perheillä on sellaisia menoja, joita ei voida huomioida toimeentuloa myönnettäessä. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi lainojen lyhennykset.


Huomioon otettavat tulot ja varallisuus

Toimeentulotukea myönnettäessä tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Huomioitavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, eläke- ja pääomatulot, työttömyyskorvaus, sairauspäiväraha, asumistuki, opintotuki, opintolaina, omaishoidontuki, elatusapu, elatustuki, lapsilisä ja veronpalautus sekä omaisuuden tuotto. Varallisuutena otetaan huomioon henkilön tai perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä oleva varallisuus, joita ovat muun muassa säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitava omaisuus.

Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta huomioon äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, alle 18-vuotiaan tuloja eikä pankki- ja luottokorttiluottoja.

Varallisuutena ei oteta huomioon

  • henkilön tai perheen käytettävissä olevaa vakituista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa
  • tarpeellisia työ ja opiskeluvälineitä
  • alle 18-vuotiaan lapsen varoja tiettyyn rajaan saakka
  • muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.

Toimeentulotukea myönnettäessä voidaan päättää myönnetyn toimeentulotuen perimisestä takaisin, jos tuen saajalla on varallisuutta, joka ei ole ollut käytettävissä tukea myönnettäessä.


Toimeentulotukipäätös

Päätös toimeentulotuesta on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisissä tapauksissa päätös on tehtävä samana tai seuraavana arkipäivänä. Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena, ja se perustellaan. Päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua. Päätöksen liitteenä on ohjeet oikaisun tekoon.

Toimeentulotuen hakijan on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta.

 Järjestöt ja yhdistykset

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat yleensä yhdistyspohjaisesti toimivia järjestöjä. Toimintamuodot vaihtelevat, sillä jotkin kansalaisjärjestöt keskittyvät vaikuttamaan päätöksentekijöihin tai yksityisiin kuluttajiin, kun taas toiset esimerkiksi jakavat ruokaa puutteenalaisille tai tekevät kehitysyhteistyötä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä toimii monia järjestöjä, joiden tehtävänä on edistää ihmisten, kuntalaisten, hyvinvointia. Sitä tehdään muun muassa järjestämällä toimintaa, tekemällä vaikuttamistyötä, jakamalla tietoa ja tarjoamalla vertaistukea.

Tietoa oman paikkakunnan järjestötoiminnasta ja yhdistyksistä voit kysyä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta tai etsiä tietoa esimerkiksi oman kuntasi nettisivuilta.

Katso myös

 Setlementtiliitto

"Sain asunnon Setlementin kautta, mikä mahdollisti raitistumista, pääsi uuteen ympäristöön..."

- Anna 45 v.

Suomen Setlementtiliitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Se on kansalaisjärjestö, joka tekee sivistys- ja sosiaalista työtä. Lisäksi se on setlementtiyhdistysten keskusjärjestö.

Kansalaisjärjestönä Setlementtiliiton perustehtävä on edistää hyvää elämää, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista sekä ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta ja osallistumista. Setlementtiliitto toimi seitsemällä toimialalla, joita ovat asumisen palvelut, monikulttuurinen työ, kansalaisvaikuttaminen, opinto- ja kulttuuritoiminta, lapsi- ja nuorisotyö, seniori- ja vanhustyö sekä vaikeat elämäntilanteet.

Keskusjärjestönä Setlementtiliitto tukee ja yhdistää paikallisia setlementtejä, tuottaa jäsenpalveluja ja tarjoaa asiantuntijatukea. Yhdessä jäsentensä kanssa Setlementtiliitto levittää setlementtityön toimintamalleja ja koordinoi valtakunnallisia hankkeita.

Setlementtiliitto on pääomistajana kolmessa yhteiskunnallisessa osakeyhtiössä. Vuonna 2000 toimintansa aloittanut S-Asunnot Oy tuottaa yleishyödyllisiä asumisen palveluja, jotka mahdollistavat hyvin suunniteltuja, tehokkaita, turvallisia, rauhallisia ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja yksinasuville ihmisille sekä perheille.

S-Asunnot Oy:n tytäryhtiö Senioriasumisoikeus Oy tarjoaa asumisoikeusasuntoja yli 55-vuotiaille. Oskelakoti on 12-paikkainen, päihdeongelmaisille miehille tarkoitettu asumispalveluyksikkö Helsingin Malmilla.

Suomalaisen setlementtiliikkeen perustehtävät:

  • edistää yksilön elämänhallintaa
  • mahdollistaa elinikäinen oppiminen
  • edistää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja lähimmäisyyttä
  • kehittää yhteisöllisyyden toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistäviä toimintamuotoja.

Lue lisää:

 Pelastusarmeija

Pelastusarmeijan työn päämääränä on auttaa ihmistä kokonaisvaltaisesti hengen, sielun ja ruumiin tarpeiden mukaan.

Pelastusarmeijan sosiaalisen työn toimintatapoja ovat muun muassa päihdeongelmaisten kuntoutus, kodittomien miesten ja naisten asuntopalvelutoiminta, lasten päiväkoti- ja leiritoiminta ja vanhusten asumis- ja hoivapalvelut. Erityistyömuotona on vankilatyö.

Pelastusarmeijan avustustoimintaa ovat esimerkiksi joulupatakeräys ja siihen liittyvä avustustoiminta sekä niin sanottu leipäjonojen ruokajakelu. Lisäksi Pelastusarmeijan sosiaalipalvelutyöhön kuuluu neuvonta- ja keskusteluapua sekä erilaista tukitoimintaa.

Lue lisää: