Elämänkriisi

Perheasioiden sovittelu auttaa parisuhteen ristiriitatilanteissa. Avio- tai avoeroissa pidetään erityisesti silmällä lapsen etua sovittaessa asioista, jotka liittyvät lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen ja elatukseen. Sitä järjestetään usein kasvatus- ja perheneuvolassa, mutta kunta voi myös ostaa palvelun kirkon perheasiain neuvottelukeskuksesta tai muulta taholta.

Perheasioiden sovittelun löydät oman kuntasi Internet-sivulta, kohdasta Palvelut. Perheasiain sovittelu on maksutonta.

Kirkon perheneuvonta

Perheasiain neuvottelukeskuksessa selvitetään kysymyksiä, jotka liittyvät parisuhteeseen, perheeseen ja ihmisen henkilökohtaiseen elämään.

Aika perheneuvojalle kannattaa varata etukäteen.

Neuvottelukeskuksissa kokoontuu myös erilaisia terapeuttisia ryhmiä. Palvelut ovat maksuttomia, ja asiakkaaksi voit hakeutua, vaikka et olisi evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Asiakkaita palvellaan usein myös ruotsiksi ja englanniksi. Perheneuvojilla ja vastaanottosihteereillä on ehdoton vaitiolovelvollisuus.

Jos parisuhde on solmussa, kannattaa hakea apua ja näkökulmaa ulkopuoliselta. Keskusteluapua tarjoavat seurakunnissa erityisesti diakoniatyöntekijät ja kirkon perheasiain neuvottelukeskukset.

Seurakuntien ja kristillisten järjestöjen parisuhdekurssit ja -tapahtumat on tarkoitettu avio-, avo- tai seurustelupareille, jotka haluavat pysähtyä oman parisuhteen äärelle kehittämään yhteistä elämää tyydyttävämmäksi. Parisuhdekurssien muoto ja sisältö on seurakuntakohtainen.

Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. Seura edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla. Alueelliset kriisikeskukset tarjoavat apua eri puolilla Suomea. Niiden yhteystiedot löytyvät Mielenterveysseuran Internet-sivuilta. Mielenterveysseuran katon alla toimii useita kriisikeskuksia eri puolilla Suomea.

Kriisikeskukset tekevät kiinteää yhteistyötä kuntien ja muiden järjestöjen, niin ammattilaisten kuin vapaaehtoistenkin, kanssa. Kriisikeskukset tekevät järjestölähtöistä auttamistyötä kriisin kokeneiden hyväksi. Niiden keskeisiä periaatteita ovat ihmisten terveiden osa-alueiden tukeminen, lyhytkestoinen kriisiauttaminen ja ohjaaminen tarvittaessa jatkohoitoon. Palvelu on matalan kynnyksen kriisiauttamista ja asiakkaalle maksutonta. Asioidessasi kriisikeskuksessa voit toimia halutessasi anonyymisti eli nimettömästi.

Tukihenkilöt ovat oleellinen osa kriisikeskuksia. He päivystävät kriisipuhelimessa, tekevät ammattilaisen rinnalla kriisiauttamistyötä, ohjaavat ryhmiä joko toisen tukihenkilön tai kriisityön ammattilaisen parina sekä toimivat yksilötukisuhteissa ja Tukinet-päivystäjinä.

Lue lisää:

• Mielenterveysseura
• Valtakunnallinen kriisipuhelin

Sosiaalipäivystys vastaa kiireelliseen sosiaaliseen avuntarpeeseen kaikkina vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä. Sosiaalipäivystys on maksutonta palvelua.

Voit ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen seuraavissa tilanteissa:

• hoivaa vaille jäänyt lapsi, nuori ongelmineen tai vanhus, jonka kunto heikkenee äkillisesti
• tilanne, jossa tarvitaan nopeasti hoitoa päihteiden käytön vuoksi
• vaara- ja uhkatilanne
• onnettomuustilanne

Sosiaalipäivystys toimii virka-aikaan yleensä jossakin kunnan sosiaalitoimen toimipisteessä. Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys on usein järjestetty usean kunnan yhteisenä toimintana.

Yhteyden sosiaalipäivystykseen saat hätänumeron 112 kautta. Muut yhteystiedot löydät tarvittaessa muun muassa kunnan internet-sivuilta.

Turvakoti on paikka, jonne voi majoittua väliaikaisesti, kun on kohdannut perhe- tai lähisuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa tai kotona ei ole jostain muusta syystä turvallista. Turvakodit tarjoavat kriisiapua ja välittömän suojan. Turvakodissa annetaan apua ja tukea väkivallasta toipumiseen, väkivaltakierteen katkaisemiseen ja väkivallan ennaltaehkäisyyn. Henkisen tuen ja avun lisäksi turvakodissa saa apua käytännön asioiden, kuten asuntoasioiden ja lähestymiskiellon järjestämiseen.

Turvakodissa ollaan yleensä kriisitilanteen vaatiman ajan. Valtakunnallisessa Jussi-työssä autetaan omasta väkivallasta huolestuneita miehiä.

Turvakoteja ylläpitävät Ensi- ja turvakotien liitto ry:n jäsenyhdistykset, ja joillakin kunnilla on omia turva- ja tukiasuntoja. Lähi- tai parisuhdeväkivallan takia asunnottomaksi joutunut voi tiedustella myös kunnan vuokra-asuntoja. Turvakodissa olemisen maksaa yleensä kunnan sosiaalivirasto, jolta haetaan maksusitoumus turvakotiin mennessä. Hätätilanteissa avun tarvitsijan kannattaa olla yhteydessä suoraan ympäri vuorokauden päivystäviin turvakoteihin tai kunnan sosiaalipäivystykseen. Turvakoteihin voi mennä suoraan ilman lähetettä.

Nettiturvakoti on Internet-sivusto, josta löytyy Ensi- ja turvakotienliiton ja sen jäsenyhdistysten perhe- ja lähisuhdeväkivallasta tuottamaa tietoa. Nettiturvakodin kautta voit saada ammattilaiselta vastauksia perheväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Sieltä löytyvät tiedot muiden tahojen ylläpitämistä turvakodeista.

Lisäksi joillakin kunnilla on omia turva- ja tukiasuntoja. Niiden yhteystiedot löydät kunnan palveluhakemistosta tai ottamalla yhteyttä kunnan sosiaali- tai terveydenhuoltoon.

Ensikoteihin tullaan usein lastensuojelun lähetteellä. Ensikodeista saa apua vanhempien jaksamiseen myös ennaltaehkäisevästi, esimerkiksi unikouluista, joissa paneudutaan vauvojen unirytmiasioihin.

Ensi- ja turvakotiyhdistyksillä on myös vauvaperheiden hyvinvointiin liittyvää vapaaehtoistyötä. Muun muassa koulutetut doulat (synnytystukihenkilö) voivat olla yksinodottavan äidin tai koko perheen tukena äidin raskausaikana ja synnytyksessä. Yhdistyksissä järjestetään myös mieskaveritoimintaa lapsille, joilla ei ole lähiperheessä aikuisen miehen mallia ja tukea.

Alvari-perhetyössä autetaan väkivaltaa kokeneita perheitä pitkäkestoisella, kotiin tehtävällä perhetyöllä. Perhetyössä autetaan eroperheiden lapsia tapaamaan vanhempiaan. Perhetyöntekijät ovat sosionomeja, sosiaalikasvattajia ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Auttamismuodot ovat konkreettinen apu ja keskustelu.

Toimeentulotukea myönnetään tilanteissa, joissa et voi saada toimeentuloa millään muulla tavalla. Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään, saatko muita tuloja tai sosiaaliturvan etuuksia ja oletko hakenut kaikkia sinulle mahdollisesti kuuluvia etuisuuksia.

Joskus toimeentulotukea voidaan myöntää tulevaa etuutta vastaan. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi silloin, jos olet toimeentulotuen tarpeessa ensisijaisesti siksi, että eläkkeesi, työttömyyspäivärahasi, sairauspäivärahasi, asumistukesi, opintoetusi tai muu vastaava on vireillä tai niiden maksaminen on viivästynyt. Tällöin toimeentulotuki voidaan periä takaisin myöhemmin maksuun tulevasta etuudesta.

Toimeentulotuen myöntää asuinkunnan sosiaalitoimisto. Kiireellisissä tapauksissa toimeentulotukea voi hakea tilapäisen oleskelukunnan sosiaalitoimistosta. Toimeentulotuki myönnetään aina yksilöllisen harkinnan perusteella.

Toimeentulotuki muodostuu

• perustoimentulotuesta
• täydentävästä toimeentulotuesta
• ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakulomakkeella.

Muistilista hakulomakkeen täyttämiseen

Kaikki antamasi tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Kun alat täyttämään hakemusta, varaa riittävästä aikaa ja rauhallinen hetki, jotta voit keskittyä täyttämiseen. On tärkeää, että vastaat jokaiseen kohtaan.

Henkilötiedot ja asuminen

• hakijan sukunimi ja etunimet
  hakemus käsitellään hakijan tiedoilla
• ruokakunnassa/samassa taloudessa olevien nimet
  etunimi, sukunimi ja henkilötunnus/sosiaaliturvatunnus ja myös muualla asuvat alaikäiset lapset
• kotiosoite
  osoite, johon toimeentulotukipäätös tulee
• puhelinnumero
• perhesuhde
  jos olet eronnut, merkitse päivämäärä, mistä lähtien
• hakijan/puolison ammatti tai koulutus
• hakijan/puolison työnantaja/oppilaitos
• asunto
  asumismuoto ja tiedot asunnosta
• pankkitilin numero, jolle toimeentulotuki maksetaan ja tilinhaltija
  yleensä hakijan tilinumero

Varat ja omaisuus

• Tiedot merkitään viimeksi vahvistetun veropäätöksen mukaisesti. Veropäätöksen jälkeisistä varallisuuden muutoksista on toimitettava erillinen selvitys, esim. lahjakirja, perunkirja, ositussopimus.

Lainat ja velat

• Esim. omistusasunto- ja opintolainat: velkakirja ja pankin erittely erääntyvistä koroista.

Työmarkkinatilanne/työtilanne

• Työssä olevan tulee toimittaa työsopimus ja hakemuskuukauden ja edellisen kuukauden palkkalaskelmat. Työtön toimittaa työvoimaviranomaisen todistuksen työttömyydestä.

Vireillä olevat etuudet

• Etuudesta koskeva päätös liitteeksi: mitä haettu ja mistä alkaen.

Tämän hetkisen tulot ja menot

• Tuloja ja menoja koskevat tositteet liitteeksi.

Päiväys ja allekirjoitus

• Jos asioit henkilökohtaisesti toimipisteessä, varaudu esittämään virallinen henkilöllisyystodistus, esim. passi.

Erittele ja perustele, miksi haet toimeentulotukea ja mihin menoihin

• Kirjoita vapaamuotoisesti olosuhdeperustelut.

Liitteet

• Tiliotteet
  sinun ja perheenjäsentesi pankkitileistä, kahdelta viimeiseltä kuukaudelta
• verolippu
  tiedot viimeksi vahvistetusta verotuksesta (verovuoden lisäveron tai veronpalautuksen on käytävä ilmi)
• vuokrasopimus
  alivuokralaiselta myös päävuokralaisen vuokrasopimus, asunnon kokonaisvuokran oltava näkyvissä, joissakin kunnissa talonkirjaote
• asumistukipäätös
• kaikki tuloselvitykset kahden viimeisen kuukauden ajalta
  esim. palkkatositteet, tositteet työttömyys-, äitiys- tai sairaspäivärahoista, eläkkeestä
• menotositteet
  vuokrakuitti, sähkölaskut, sairauskululaskut julkisista terveydenhoitopalveluista, työ- ja opiskelumatkakulut ja omistusasunnon asumiskustannuksiin liittyvät laskut, esim. sauna-, jätehuolto-, lokakaivon tyhjennys-, kiinteistövero-, nuohous- ja lämmityslaskut, maksetut päivähoitomaksut
• pankin todistus asuntolainasta
  lainan käyttötarkoitus, pääoman ja korkoprosentin käytävä ilmi
• tositteet omaisuudesta, varallisuudesta ja säästöistä
• yrittäjiltä yrittäjien perusselvitys
  liite on erillinen lomake ja sen yhteydessä vaaditaan lisätositteita
• elatussopimukset muualla asuvista lapsista
• reseptit ja apteekkikuitit lääkkeistä
  ei huomioida ilman reseptiä
• sotilaspassi
  armeijasta vasta vapautuneelta ja kotiutuneelta
• maahanmuuttajalta passi
• selvitys uuden työsuhteen alkamisesta ja ensimmäinen palkkakuitti tai selvitys työsuhteen päättymisestä ja viimeinen palkkakuitti
• työvoimapoliittinen lausunto työvoimatoimistosta ja tosite ilmoittautumisesta työnhakijaksi
• opintotukipäätös ja opintolainan nostokuitit
• selvitys opiskelusta
• oleskeluluvan voimassaoloaika.

---

OPISKELIJAT

Opiskelijoiden tulee toimittaa toimeentulotukihakemus kaikkine liitteineen ja lisäksi opiskelutodistus ja kopio opintotukipäätöksestä.

HUOM.! Jokaisen opiskelijan tulee hakea opintotukea (opintoraha, asumislisä ja opintolaina). Opintotuki on ensisijainen etuus, ja sen hakeminen on toimeentulotuen myöntämisen edellytys.

Hakemuslomakkeita (mukana hakuohjeet) saat asuinkuntasi Internet-sivulta, sosiaalitoimistosta tai yhteispalvelupisteestä.

Perustoimeentulotuki

Kun haet toimeentulotukea, lasketaan ensin yhteen kaikki tulot ja varallisuus (talletukset, kiinteä omaisuus). Näistä tuloista vähennetään ruokaan ja muihin perusmenoihin varattava summa. Tätä summaa sanotaan toimeentulotuen perusosaksi. Perusosan suuruus on määritelty laissa, ja se tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Vuonna 2014 perusosa on yksin asuvalla 480,20 euroa kuukaudessa.

Jos hakijan tulot ovat pienemmät kuin hyväksyttävät menot, hakijalla on oikeus saada toimeentulotukea. Toimeentulotuki on hyväksyttävien menojen sekä tulojen ja varallisuuden välisen erotuksen suuruinen. Toimeentulotukeen vaikuttaa perheen koko sekä huollettavien lasten lukumäärä ja ikä.

Mitä toimeentulotuen perusosa sisältää?

Toimeentulotuen perusosa kattaa seuraavat menot:

• ruoka
• vaatteiden osto, pesu ja korjaus
• henkilökohtainen puhtaus
• parturi- ja kampaamomaksut
• paikallisliikenteen käyttö
• ilman lääkärin määräystä apteekista ostetut lääkkeet ja pienet hoitotarvikkeet
• sanomalehden tilaus
• puhelimen käyttö, Internetin käyttökulut
• pienet virkistys- ja harrastusmenot.

Perusosan lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää seuraaviin menoihin:

• lasten päivähoitomenot
• kohtuulliset asuntomenot: vuokra, vesi, lämmitys, yhtiövastike, asuntolainan korot
• kohtuulliset sähkö- ja kaasulaskut
• kohtuullinen kotivakuutuslasku
• hyväksyttävät potilasmaksut (sairaala, poliklinikka)
• lääkkeet, jotka julkisen terveydenhuollon lääkäri on määrännyt sairaudenhoitoon
• välttämättömät silmälasit
• välttämättömät muuttokustannukset
• välttämättömät hautajaismenot
• välttämättömät työssäkäyntikulut ja työmatkamenot.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan myös alentaa. Perusosaa alennetaan, jos toimeentulotuen hakija kieltäytyy ilman perusteltua syytä hänelle tarjotusta työstä tai muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä (työharjoittelu, koulutus).

Täydentävä toimeentulotuki

Täydentävä toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruiset erityismenot. Täydentävän toimeentulotuen tarve arvioidaan jokaisen kohdalla erikseen.

Mitä huomioitavat erityismenot ovat?

Huomioitavia erityismenoja ovat

• lasten päivähoitomenot (myös iltapäiväkerhot)
• ylimääräiset asumismenot (takuuvuokra, vuokraennakko, välityspalkkio tai muutosta aiheutuvat kustannukset, palohälyttimen hankinta)
• erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot (esim. pitkäaikaisesta tai vaikeasta sairaudesta aiheutuvat menot sekä lasten harrastusmenot).

Jos olet elänyt pitkään toimeentulotuen varassa, on taloudellinen liikkumisvarasi niukka, ja yllättävien menojen ilmaantuessa voit joutua tinkimään välttämättömistä kuluista, kuten ruokamenoista. Esimerkiksi kodin irtaimiston hankkimisesta, rikkoutuneista kodinkoneista tai muista suuremmista kodin hankinnoista aiheutuvat menot ovat usein niin suuria, että niiden hankkimisesta voi tulla kerralla maksettavaksi iso lasku. Tällöin on mahdollista hakea sosiaalista luototusta. Sosiaalinen luotto pitää pystyä maksamaan takaisin.

Mihin täydentävää toimeentulotukea voidaan hakea?

Täydentävää toimeentulotukea voit hakea esimerkiksi seuraaviin asioihin:

• lastentarvikkeista, kuten lastenvaunuista aiheutuviin menoihin
• opinnoista aiheutuviin menoihin, kun opiskelua ei tueta muuta kautta
• opintolainojen korkojen maksuun (jos et ole Kelan korkoavustuksen piirissä)
• oppikirjojen ja työvaatteiden hankintakustannuksiin
• lasten harrastusmenoihin, esim. luistimien, mailan, kenkien hankintaan
• elektroniikkalaitteiden, kuten television, tietokoneen tai matkapuhelimen hankinnasta aiheutuvat kulut (tietokone on monelle koululaiselle ja opiskelijalle välttämätön väline)
• lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuvat menot (lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu)
• lapsen luonapidon kustannuksiin, joihin voi anoa täydentävänä toimeentulotukena
• tavanomaista suurempiin vaatemenoihin (esimerkiksi romaaninaisten tai raskausajan vaatemenot)
• puhelinkuluihin: jos joudut esim. liikkumisvaikeuksien vuoksi hoitamaan asioita viranomaisten kanssa puhelimitse tai sinulla on akuutti kriisitilanne, joka aiheuttaa tavanomaista suuremmat puhelinkulut.

Ehkäisevä toimeentulotuki

Ehkäisevästä toimeentulotuen myöntämisestä päättävät kunnat itse. Ehkäisevän toimeentulontuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.

Ennalta ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty akuuteissa kriisitilanteissa. Sillä on tuettu perheitä, joita on kohdannut perheenjäsenen äkillinen kuolema, vakava sairastuminen tai esimerkiksi rikoksen uhriksi joutuminen. Ehkäisevää toimeentulotukea voi lisäksi saada lasten harrastusmenoihin ja itsenäistyvän nuoren tukemiseen.

Jos perheellä on vuokrarästejä, voidaan ehkäisevällä tuella välttää häätö ja sen myötä perheen hajoaminen ja tilanteen muuttuminen entistä huonompaan suuntaan. Usein näissä tilanteissa perheillä on sellaisia menoja, joita ei voida huomioida toimeentuloa myönnettäessä. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi lainojen lyhennykset.

Huomioon otettavat tulot ja varallisuus

Toimeentulotukea myönnettäessä tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Huomioitavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, eläke- ja pääomatulot, työttömyyskorvaus, sairauspäiväraha, asumistuki, opintotuki, opintolaina, omaishoidontuki, elatusapu, elatustuki, lapsilisä ja veronpalautus sekä omaisuuden tuotto. Varallisuutena otetaan huomioon henkilön tai perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä oleva varallisuus, joita ovat muun muassa säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitava omaisuus.

Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta huomioon äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, alle 18-vuotiaan tuloja eikä pankki- ja luottokorttiluottoja.

Varallisuutena ei oteta huomioon

• henkilön tai perheen käytettävissä olevaa vakituista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa
• tarpeellisia työ ja opiskeluvälineitä
• alle 18-vuotiaan lapsen varoja tiettyyn rajaan saakka
• muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.

Toimeentulotukea myönnettäessä voidaan päättää myönnetyn toimeentulotuen perimisestä takaisin, jos tuen saajalla on varallisuutta, joka ei ole ollut käytettävissä tukea myönnettäessä.

Toimeentulotukipäätös

Päätös toimeentulotuesta on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisissä tapauksissa päätös on tehtävä samana tai seuraavana arkipäivänä. Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena, ja se perustellaan. Päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua. Päätöksen liitteenä on ohjeet oikaisun tekoon.

Toimeentulotuen hakijan on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta.

"Seurakunnan diakonilta sain maksusitoumuksen ruokakauppaan…"

- Pentti 49 v.

Kirkon diakoniarahasto on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteinen avustusrahasto. Rahaston tarkoituksena on antaa apua taloudelliseen ahdinkoon joutuneille ihmisille, joiden hätä on suurin, eikä muuta apua ole. Avustuksen saaminen tapahtuu aina paikallisen seurakunnan diakoniatyöntekijän kautta.

Seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat seurakuntien ”sosiaalityöntekijöitä”. Diakoniatyöntekijän puoleen voi kääntyä käytännöllisen ja taloudellisen tuen tarpeessa. Lisäksi tukea annetaan yksinäisyyden, mielenterveysongelmien, päihteiden, elämän kriisien, ihmissuhdevaikeuksien ja muiden ongelmien vuoksi.

Taloudellisissa ongelmissa ensisijainen apu löytyy sosiaalitoimistosta. Seurakunnan diakoniatyöllä on mahdollisuus avustaa akuutissa hätätilanteessa olevia. Tavoitteena on auttaa kaikkein vaikeimman yli. Diakoniatyöntekijältä voi pyytää apua ja neuvoja siihen, että avunhakija ja hänen perheensä selviävät omin avuin tai osaavat hakea tukea yhteiskunnalta. Toimintatavat ja resurssit vaihtelevat paikkakunnittain. Joistakin seurakunnista löytyy ainakin ensiapua monenlaisiin tilanteisiin.

Kirkon diakoniarahasto tekee yhteistyötä Tukikummit-säätiön kanssa. Yhteistyö painottuu lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Avustuksia voidaan myöntää esimerkiksi opiskeluun, kouluttamisen ja harrastusten välittömiin kustannuksiin, vaatteisiin ja kenkiin tai vaikkapa matkakuluihin isovanhempien tai etävanhemman tapaamiseksi. Avustukset ovat kertaluonteisia ja perhekohtaisia. Tukikummit-säätiö kanavoi saamansa lahjoitukset Kirkon diakoniarahastolle, joka omien sääntöjensä ja käytäntöjensä mukaisesti hoitaa käytännön avustustoiminnan. Avustuspäätökset tehdään kuusi kertaa vuodessa.

Taloudellisten ongelmien ratkaisemisessa saatetaan kaivata myös hyvää suunnittelua. Seurakunnan diakoniatyöntekijä voi auttaa löytämään asiantuntevaa apua esimerkiksi velkaneuvojalta. Hän voi auttaa lomakkeiden täyttämisessä ja yhteydenpidossa velkojiin ja sosiaalitoimeen. Hän voi myös tulla mukaasi neuvottelemaan kestäviä ratkaisuja ongelmiin.

Lisätietoa oman alueen avustuksista saat paikallisen seurakuntasi verkkosivuilta, seurakuntalehdestä tai soittamalla suoraan kirkkoherranvirastoon tai diakoniatyöntekijälle. Monet seurakunnat tarjoavat myös ruoka-apua.

Lue lisää:

• Kirkon diakoniarahasto
• Tukikummit-säätiö

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat yleensä yhdistyspohjaisesti toimivia järjestöjä. Toimintamuodot vaihtelevat, sillä jotkin kansalaisjärjestöt keskittyvät vaikuttamaan päätöksentekijöihin tai yksityisiin kuluttajiin, kun taas toiset esimerkiksi jakavat ruokaa puutteenalaisille tai tekevät kehitysyhteistyötä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä toimii monia järjestöjä, joiden tehtävänä on edistää ihmisten, kuntalaisten, hyvinvointia. Sitä tehdään muun muassa järjestämällä toimintaa, tekemällä vaikuttamistyötä, jakamalla tietoa ja tarjoamalla vertaistukea.

Tietoa oman paikkakunnan järjestötoiminnasta ja yhdistyksistä voit kysyä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta tai etsiä tietoa esimerkiksi oman kuntasi nettisivuilta.

Katso myös

• Linkit-osio
• Mielenterveystalon Oirenavigaattori
• Mielenterveystalon Paikka- ja palveluhaku.

Suomen Punainen Risti (SPR) auttaa ihmisiä katastrofien ja onnettomuuksien sattuessa ja kouluttaa heitä varautumaan niihin. SPR auttaa onnettomuus- ja kriisitilanteissa, tukee viranomaisia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä.

SPR:n toimintamuodot:

• hätäapu kotimaan onnettomuustilanteissa
• keräykset, esim. lipaskeräys, Nälkäpäivä
• ensiapuryhmät ja ensiapukoulutus
• ystävätoiminta ja omaishoitajien tuki
• terveyspisteet ja terveyden edistäminen, esim. seksuaaliterveys ja päihteet (järjestää mm. ehkäisevän päihdetyön ja ohjaavan ja tukevan päihdetyön peruskursseja)
• varhaisnuorten kerhot ja leirit
• maahanmuuttajien tukeminen ja vastaanottokeskukset
• veripalvelu
• kontti-kierrätystavaratalot
• nuorten turvatalot
• vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinointi.

Nuorten turvatalot

SPR ylläpitää viidessä suuressa kaupungissa nuorten turvataloja. Nämä kaupungit ovat Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku ja Tampere. Nuorten turvakodit on tarkoitettu 12–19-vuotiaille nuorille. Turvakodit ovat auki illasta klo 17:sta seuraavaan aamuun klo 10:een. Tarvittaessa nuorten turvatalo voi tarjota väliaikaisen yöpymispaikan. Yöpymisestä sovitaan nuoren huoltajan kanssa. Yöpyminen on maksutonta.

Lue lisää:

• Punainen Risti

Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Toiminnassa yhdistetään kokemusasiantuntemus ja ammatillisuus.

Mielenterveydenkeskusliiton toimintaan kuuluu muun muassa Tietopalvelu Propelli, josta saat tietoa esimerkiksi mielenterveyteen liittyvistä asioista, kuntoutumisesta, sosiaaliturvasta, palveluista ja etuuksista, potilaan ja asiakkaan oikeuksista, asuntojen korjauksesta, vertaistuesta sekä mielenterveysyhdistyksistä.

Lue lisää:

• Tietopalvelu Propelli