Huoli läheisestä

Jos olet huolestunut läheisesi käytöksen muuttumisesta tai terveydentilasta, täältä löydät sosiaalipalveluja ja järjestöjä, joilta voit saada apua ja vertaistukea pyrkiessäsi auttamaan läheistäsi.

Oma elämäsi saattaa olla tasapainossa, mutta olet huolissasi läheisesi tilanteesta. Hän voi olla ikääntynyt henkilö, jonka käytös on viime aikoina muuttunut, tai olet havainnut hänen muistinsa heikentyneen. Tai olet huomannut, että läheisesi alkoholin käyttö on muuttunut niin runsaaksi, että se aiheuttaa hänelle ongelmia ja vaaratilanteita. Läheiselläsi on saattanut alkaa ilmetä mielenterveyteen liittyviä ongelmia, kuten ahdistuneisuutta, pelkoja, vihaisuutta, toivottomuutta tai itsemurha-ajatuksia.

Asian puheeksi ottaminen läheisesi kanssa saattaa tuntua vaikealta, ja voi olla, ettei hän halua keskustella asiasta kanssasi. Hän voi olla myös ärtynyt huomatessaan läheisen yrittävän auttaa häntä, tai sitten hän saattaa olla helpottunut siitä, että joku huomaa tilanteen. Se, miten läheinen itse suhtautuu ongelmaansa, vaikuttaa siihen, miten hänet saadaan avun piiriin.

Ota rohkeasti yhteyttä läheisesi paikkakunnan sosiaali- tai terveydenhuoltoon ja kerro huolesi heille. Esimerkiksi sosiaalityöntekijä neuvoo ja ohjaa, miten tilanteessa kannattaa toimia ja mihin tahoon olla yhteydessä. Voit myös pyytää häntä avuksesi hoitamaan läheisesi asioita. Vertaistukea saat eri järjestöistä ja yhdistyksistä.

 Omaishoidontuki mahdollistaa omaisen toteuttaman hoidon ja huolenpidon

Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidontuki on kokonaisuus, joka sisältää hoidettavalle annettavat palvelut sekä omaishoitajalle annettavan hoitopalkkion, vapaan ja omaishoitoa tukevat palvelut.

Kunta tekee päätöksen omaishoidon tuesta ja siihen sisältyvistä palveluista. Lisäksi kunta ja omaishoitaja tekevät omaishoidon tuesta omaishoitosopimuksen. Sopimuksen liitteeksi kunta, hoidettava ja omaishoitaja laativat yhdessä hoidettavalle hoito- ja palvelusuunnitelman.

Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle

  • omaishoito
  • hoito- ja palvelusuunnitelmassa määriteltävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  • omaishoitajan vapaan ajaksi annettavat palvelut.

Omaishoidon tukeen sisältyy omaishoitajalle

  • hoitopalkkio
  • vapaa
  • eläke- ja tapaturmavakuutus
  • sosiaalipalvelut.

Omaishoitajalle maksettavan palkkion suuruus riippuu hoidon sitovuudesta. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmen vuorokauden mittaiseen vapaaseen kuukaudessa, jos hän on kuukauden aikana sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti. Lakisääteisen vapaan lisäksi kunta voi myöntää omaishoitajalle myös enemmän vapaata ja alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita.

 Kotipalveluista apua arjen askareisiin

Kunnat tarjoavat kotipalveluja vanhuksille, lapsiperheille, vammaisille henkilöille ja pitkäaikaissairaille sekä mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaille. Monissa kunnissa on yhdistetty sosiaalihuoltolakiin perustuva kotipalvelu ja terveydenhuoltolakiin perustuva kotisairaanhoito kotihoidoksi. Tällöin lapsiperheiden kotipalvelu on kotihoidon perhetyötä.

Kotipalvelun saamisen yleisiä perusteita ovat asiakkaan vähentynyt toimintakyky tai sairaus, jonka vuoksi hän tarvitsee apua selviytyäkseen kotona arkipäivän askareista ja oman hygienian hoitamisesta. Tukipalveluina voidaan järjestää ateriapalveluja, siivousta, kylvetystä ja kuljetuspalveluita.

Kotisairaanhoito huolehtii lääkärin määräämistä sairaanhoidollisista toimista. Kotisairaanhoitajan työhön kuuluu myös omaisten tukeminen. Kotipalveluja voit tiedustella kunnan sosiaalitoimen palveluohjauksesta.

 Mitä tarkoittavat edunvalvonta ja holhous?

Edunvalvojaa voidaan tarvita esimerkiksi tilanteissa, joissa vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet henkilön kykyä valvoa omia etujaan tai hoitaa asioitaan. Usein edunvalvojana toimii lapsi, aviopuoliso tai muu läheinen. Henkilö voi myös itse etukäteen nimetä valtuutetun, josta tulee hänen edunvalvojansa, jos hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.

Holhousviranomaisena toimii maistraatti, joka valvoo edunvalvojia. Maistraatti auttaa selvittämään, tarvitseeko kyseinen henkilö edunvalvontaa ja opastaa, kuinka menetellään edunvalvonnan järjestämisessä. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan, mikäli henkilö itse on hakenut edunvalvojan määräämistä ja pyytänyt, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen. Maistraatista saa tarvittaessa tiedon, kuka on tietyn henkilön edunvalvoja. Henkilökunta on velvollinen pitämään salassa yksityisyyden piiriin kuuluvia asioita. Maistraattiin voi myös ilmoittaa, että tietty henkilö saattaisi tarvita edunvalvontaa.

Tarkempia tietoja edunvalvonnasta ja sen järjestämisestä löydät maistraatin Internet-sivuilta.

 Palveluohjaus kartoittaa tilanteen ja yhdistää palvelut

Useista yhtäaikaisista ongelmista kärsivällä henkilöllä saattaa olla yhteys moniin erilaisiin palveluihin, joiden välille vastuu arjen palasista jakautuu. Kuitenkaan mikään näistä tahoista ei kanna vastuuta asiakkaan kokonaistilanteesta. Näillä henkilöillä on usein ongelmia, joita he eivät pysty itse ratkaisemaan. Ongelmat eivät johdu välttämättä henkilöstä itsestään. Henkilö on voinut olla vuosia erilaisten palveluiden piirissä saamatta silti omien tavoitteidensa tai tarpeidensa mukaista tukea tai apua. Hän on saattanut sen vuoksi pudota palveluiden ulkopuolelle tai jäädä palveluiden väliin.

Tällaisissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan palveluohjaukseen. Useimmissa kunnissa palvelunohjaus kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluohjauksessa henkilön tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja konkreettiset tukitoimet ja palvelut yhdistetään.

Palvelunohjaus pyrkii löytämään henkilön voimavarat ja ohjaamaan hänet niitä tukevien palveluiden piiriin. Tavoitteena on parantaa henkilön elämänlaatua. Palveluohjauksella kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja vähennetään palveluiden hajanaisuutta.

”Palveluohjauksessa henkilön tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja konkreettiset tukitoimet ja palvelut yhdistetään.”

Palvelusuunnitelma tehdään aina, kun henkilö tarvitsee useita eri palveluita ja tukitoimia ja kun tuen tarve on pitkäaikaista. Palvelusuunnitelma on henkilön ja sosiaalityöntekijän yhdessä tekemä kirjallinen toimintasuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan henkilön toiveet, näkemys ja mielipiteet tarvittavista palveluista ja tukitoimista. Tarvittaessa palvelusuunnitelman tekoon voivat osallistua henkilön ja hänen perheensä luvalla eri toimijat, kuten ystävä, terapeutti, Kelan tai koulun edustaja tai joku muu asian kannalta tarpeellinen henkilö.

Palvelusuunnitelmaan kirjataan palvelut ja tukitoimet, joita henkilö tarvitsee. Henkilölle ei synny sen perusteella suoraa oikeutta vaatia suunnitelmaan sisältyviä palveluja tai tukitoimia. Palvelusuunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet tulee kuitenkin myöntää, ellei ole perusteltuja syitä menetellä toisin.

Palvelusuunnitelma sitoo kuntaa, ja siitä poikkeavaa päätöstä ei voi tehdä ilman perusteltua syytä. Suunnitelmasta poikkeaminen on siis perusteltava. Perusteltu syy voi olla henkilön avun tarpeen muuttuminen suunnitelman teon jälkeen. Samoin henkilön itsensä on perusteltava hakemus, jos hän hakee suunnitelmasta poikkeavaa palvelua. Palvelusuunnitelma tarkastetaan aina tarvittaessa ja silloin, kun henkilön elämässä on tapahtumassa tai tapahtunut muutoksia.

Palveluohjausta tekevät kuntien sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä erilaiset yhteisöt. Oman kuntasi palveluohjauspalvelut löydät kunnan Internet-sivuilta. Järjestöjen ja yhdistysten palvelut löytyvät kyseisen yhdistyksen Internet-sivuilta.

 Milloin yhteys sosiaalipäivystykseen?

Sosiaalipäivystys vastaa kiireelliseen sosiaaliseen avuntarpeeseen kaikkina vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä. Sosiaalipäivystys on maksutonta palvelua.

Voit ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen seuraavissa tilanteissa:

  • hoivaa vaille jäänyt lapsi, nuori ongelmineen tai vanhus, jonka kunto heikkenee äkillisesti
  • tilanne, jossa tarvitaan nopeasti hoitoa päihteiden käytön vuoksi
  • vaara- ja uhkatilanne
  • onnettomuustilanne

Sosiaalipäivystys toimii virka-aikaan yleensä jossakin kunnan sosiaalitoimen toimipisteessä. Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys on usein järjestetty usean kunnan yhteisenä toimintana.

Yhteyden sosiaalipäivystykseen saat hätänumeron 112 kautta. Muut yhteystiedot löydät tarvittaessa muun muassa kunnan internet-sivuilta.

 Sosiaaliasiamiehen tehtävät

Jos olet tyytymätön saamaasi kohteluun tai palveluun sosiaalihuollossa tai tarvitset neuvoja oikeuksistasi sosiaalihuollossa, voit olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen, joka on jokaisessa kunnassa. Häneen voi tarvittaessa olla yhteydessä myös joku omaisesi tai läheisesi (sinun asioissasi).

Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on

  • neuvoa
  • avustaa asiakasta muistutusten teossa
  • tiedottaa asiakkaalle hänen oikeuksistaan
  • toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö. Hänen tehtävänään on neuvoa, mutta hän ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Sosiaaliasiamies valvoo asiakkaan oikeuksia toteutumista ja antaa siitä vuosittain selvityksen kunnanhallitukselle. Tehtäviin ei kuulu Kelan, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, velkaneuvonnan tai edunvalvonnan palveluja.

"Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa, mutta hän ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia."

Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot saat

  • kunnan sosiaalivirastosta
  • kunnan Internet-sivuilta
  • kunnan neuvonnasta
  • puhelinluettelosta.

 Päihdeasiamiehen tehtävät

Vuoden 2015 alusta päihdeasiamiestoiminta siirtyy osaksi EHYT ry:n toimintaa. Päihdeasiamiestoiminta on järjestöpohjaista edunvalvontaa. Tehtävänä on auttaa ja neuvoa vapaaehtoisesti päihdehoitoon hakeutuvia ja heidän läheisiään, jotta he saavat lakisääteisiä etuuksia ja tukea. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä tukea asiakkaiden itsenäistä suoriutumista ja parantaa heidän asemaansa yhteiskunnassa.

Voit olla yhteydessä päihdeasiamieheen muun muassa seuraavissa asioissa:

  • hoitoon pääsy ja maksusitoumusasiat
  • kohtelu hoitoyksikössä
  • kuntoutus- ja sairauspäiväraha
  • tietosuoja-asiat.

Päihdeasiamiehen palvelut ovat maksuttomia.

Lue lisää:

 Kriisikeskukset ja valtakunnallinen kriisipuhelin

Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. Seura edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla. Alueelliset kriisikeskukset tarjoavat apua eri puolilla Suomea. Niiden yhteystiedot löytyvät Mielenterveysseuran Internet-sivuilta. Mielenterveysseuran katon alla toimii useita kriisikeskuksia eri puolilla Suomea.

Kriisikeskukset tekevät kiinteää yhteistyötä kuntien ja muiden järjestöjen, niin ammattilaisten kuin vapaaehtoistenkin, kanssa. Kriisikeskukset tekevät järjestölähtöistä auttamistyötä kriisin kokeneiden hyväksi. Niiden keskeisiä periaatteita ovat ihmisten terveiden osa-alueiden tukeminen, lyhytkestoinen kriisiauttaminen ja ohjaaminen tarvittaessa jatkohoitoon. Palvelu on matalan kynnyksen kriisiauttamista ja asiakkaalle maksutonta. Asioidessasi kriisikeskuksessa voit toimia halutessasi anonyymisti eli nimettömästi.

Tukihenkilöt ovat oleellinen osa kriisikeskuksia. He päivystävät kriisipuhelimessa, tekevät ammattilaisen rinnalla kriisiauttamistyötä, ohjaavat ryhmiä joko toisen tukihenkilön tai kriisityön ammattilaisen parina sekä toimivat yksilötukisuhteissa ja Tukinet-päivystäjinä.

Lue lisää:

 Järjestöt ja yhdistykset

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat yleensä yhdistyspohjaisesti toimivia järjestöjä. Toimintamuodot vaihtelevat, sillä jotkin kansalaisjärjestöt keskittyvät vaikuttamaan päätöksentekijöihin tai yksityisiin kuluttajiin, kun taas toiset esimerkiksi jakavat ruokaa puutteenalaisille tai tekevät kehitysyhteistyötä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä toimii monia järjestöjä, joiden tehtävänä on edistää ihmisten, kuntalaisten, hyvinvointia. Sitä tehdään muun muassa järjestämällä toimintaa, tekemällä vaikuttamistyötä, jakamalla tietoa ja tarjoamalla vertaistukea.

Tietoa oman paikkakunnan järjestötoiminnasta ja yhdistyksistä voit kysyä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta tai etsiä tietoa esimerkiksi oman kuntasi nettisivuilta.

Katso myös

 Suomen Punainen Risti (SPR)

Suomen Punainen Risti (SPR) auttaa ihmisiä katastrofien ja onnettomuuksien sattuessa ja kouluttaa heitä varautumaan niihin. SPR auttaa onnettomuus- ja kriisitilanteissa, tukee viranomaisia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä.

SPR:n toimintamuodot:

  • hätäapu kotimaan onnettomuustilanteissa
  • keräykset, esim. lipaskeräys, Nälkäpäivä
  • ensiapuryhmät ja ensiapukoulutus
  • ystävätoiminta ja omaishoitajien tuki
  • terveyspisteet ja terveyden edistäminen, esim. seksuaaliterveys ja päihteet (järjestää mm. ehkäisevän päihdetyön ja ohjaavan ja tukevan päihdetyön peruskursseja)
  • varhaisnuorten kerhot ja leirit
  • maahanmuuttajien tukeminen ja vastaanottokeskukset
  • veripalvelu
  • kontti-kierrätystavaratalot
  • nuorten turvatalot
  • vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinointi.

Nuorten turvatalot

SPR ylläpitää viidessä suuressa kaupungissa nuorten turvataloja. Nämä kaupungit ovat Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku ja Tampere. Nuorten turvakodit on tarkoitettu 12–19-vuotiaille nuorille. Turvakodit ovat auki illasta klo 17:sta seuraavaan aamuun klo 10:een. Tarvittaessa nuorten turvatalo voi tarjota väliaikaisen yöpymispaikan. Yöpymisestä sovitaan nuoren huoltajan kanssa. Yöpyminen on maksutonta.

Lue lisää:

 FinFami Uusimaa ry - Omaiset mielenterveyden tukena

​FinFami Uusimaa ry - Omaiset mielenterveyden tukena on tarkoitettu psyykkisesti sairastuneiden omaisille ja läheisille. Toiminnan tavoitteena on tukea monipuolisesti eri elämäntilanteissa olevien ja eri-ikäisten omaisten hyvinvointia. Yhdistys tarjoaa omaisille yksilö- ja perhetapaamisia, ryhmiä, luentoja, kursseja ja virkistystoimintaa.

Lue lisää:

 Irti Huumeista ry

​Irti Huumeista ry. on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen kansalais- ja vapaaehtoisjärjestö, joka tekee ehkäisevää ja korjaavaa yksilö- ja perhekeskeistä päihdetyötä. Toiminnan tarkoituksena on

  • huumeiden käytön ennaltaehkäisy
  • huumeiden käyttäjien tukeminen käytön lopettamiseksi
  • käyttäjien läheisten tukeminen
  • vaikuttaminen ehkäisevän ja korjaavan huumetyön kehittämiseksi maassamme
  • työskentely rajoittavan huumausainepolitiikan säilyttämiseksi
  • huumeiden käyttäjien ja heidän läheistensä edunvalvonta.

Järjestö tarjoaa sekä yksilölähtöistä että perhekeskeistä tukea ja apua huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen.

Irti Huumeista ry:n vapaaehtoistyöntekijät toimivat eri puolella Suomea. Toimintamuotoja ovat vertaistukiryhmät, puhelintuki, asiakastapaamiset, tukihenkilötoiminta ja ehkäisevä päihdetyö.

Lue lisää:

 Ehkäisevä päihdetyö

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii laaja-alaisena kansalaisjärjestönä, jonka tavoitteena on vaikuttaa terveiden elintapojen puolesta. EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on myös edistää yhteiskunnallista keskustelua päihdekysymyksistä sekä vaikuttaa suomalaiseen päihdepolitiikkaan ja päihdetyön kehittymiseen. EHYT ry:n työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin.