Huoli terveydestä

Jos olet huolestunut omasta terveydentilastasi, hakeudu terveyskeskukseen tai mielenterveys- tai päihdepalveluihin. Apua voit saada myös kunnan sosiaalitoimelta, esimerkiksi palvelunohjauksesta.

Jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja. Perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavilla olevat terveyspalvelut.

 Mitä on sosiaalityö?

Sosiaalityö on yksi osa kunnan tarjoamia sosiaalipalveluja. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Sillä tarkoitetaan myös tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta.

"Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä."

Sosiaalityöllä pyritään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin sekä ehkäisemään, vähentämään ja poistamaan sosiaalisia ongelmia. Sosiaalityötä tehdään yksilöiden, perheiden, ryhmien, verkostojen ja yhteisöjen kanssa. Työllä ehkäistään ihmisten sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan uhkia ja häiriöitä sekä niiden seuraamusvaikutuksia.

Voit ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään erilaisissa elämän ongelmatilanteissa, joissa tarvitset tukea, esimerkiksi perheen tukemisen, toimeentulon ja asunnottomuuden asioissa sekä päihde- ja mielenterveysasioissa. Lisäksi voit ottaa yhteyttä vammais- ja vanhuspalveluasioissa.


Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityö sisältää yli 18-vuotiaille tarkoitetut palvelut, joita ovat toimeentulotuki, työllistymisen tukeminen, päihdepalvelut, kuntouttava sosiaalityö, asumispalvelut ja kotouttamistyö. Siihen kuuluvat myös vammaisten ja vanhusten palvelut


Palveluohjaus

Palveluohjaus tarkoittaa erityistä sosiaalityön työmenetelmää. Palveluohjauksen tavoitteena on rakentaa asiakkaalle ja hänen läheisilleen toimiva palvelukokonaisuus, joka auttaa oikeaan aikaan ja koostuu eri palvelu- ja tukikokonaisuuksista. Ohjauksessa pyritään löytämään asiakkaan voimavarat ja ohjaamaan hänelle oikeat palvelut. Siihen kuuluu asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen peruskartoitus. Palvelusuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon ensisijaisesti asiakkaan etu, hänen toiveensa ja mielipiteensä.


Lastensuojelun sosiaalityö

Sosiaalityötekijä vastaa lastensuojelulain mukaan lapsen edun valvonnasta. Lastensuojelulaissa säädetään tarkasti sosiaalityöntekijän tehtävistä ja hänelle kuuluvista päätöksentekovaltuuksista. Sosiaalityön tehtävänä on tukea lasta ja perhettä niin, että lapsi voi kasvaa ja kehittyä omassa perheessään.


Koulun sosiaalityö

Koulun sosiaalityöllä tarkoitetaan koulukuraattorin tekemää työtä eri kouluasteilla. Koulukuraattorin työ on osa oppilashuoltoa, jonka tavoitteena on ehkäistä oppilaiden kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia. Tärkeää on kehittää koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Koulukuraattoriin voi olla yhteydessä, jos on huolissaan esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.


Terveyssosiaalityö

Terveyssosiaalityö on sosiaalityöntekijän työtä, joka toteutuu terveydenhuollon organisaatiossa, kuten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Työn lähtökohtana on kokonaisnäkemys terveydestä, sairaudesta ja sosiaalisista tekijöistä. Terveyssosiaalityö tarkoittaa asiakkaan tilanteen sosiaalista arviointia, sosiaalisen toimintakyvyn tukemista sekä toimeentulon ja palvelujen turvaamista. Käytännössä sairaalan sosiaalityöntekijä antaa tietoa sosiaaliturvasta ja palveluista sekä auttaa niiden hakemisessa. Sosiaalityöntekijä osallistuu myös työkyvyn tutkimiseen ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyyn ja kuntoutussuunnitelmien tekoon. Sosiaalityöntekijä on tarvittaessa yhteydessä asiakkaan asioissa Kelaan, työeläkelaitoksiin ja sosiaalipalveluihin.

 Yleistä terveyspalveluista

On tärkeää huolehtia fyysisestä terveydestä, sillä se vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Terveys on osa hyvää elämää. Terveyttä voi edistää ja sairauksia ehkäistä, ja suurin vaikutus terveyteen on ihmisen omilla elintavoilla ja elinoloilla. Kun olet huolissasi terveydentilastasi, sinun on hyvä hakeutua terveydenhuollon avun piiriin mahdollisimman pian. Terveydenhuoltolaissa on tarkemmin määritelty kiireettömään ja kiireelliseen hoitoon pääsemisestä. Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus terveydentilansa edellyttämiin terveyspalveluihin.

Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaille tarpeelliset terveystarkastukset ja terveysneuvontaa, jotta voidaan edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä sairauksia.

Sinulla on oikeus valita terveysasema, jonka haluat vastaavan kaikista perusterveydenhuollon palveluista. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveysasemaan. Terveysaseman voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella. Tarkemmat ohjeet löydät oman kuntasi Internet-sivuilta.

Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin kanssa. Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus koskee kiireetöntä ja sairaalassa annettavaa erikoislääkärin tekemää tutkimusta tai hoitoa.

Terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollolla tarkoitetaan kunnan järjestämää väestön

  • terveydentilan seurantaa
  • terveyden edistämistä sekä sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia
  • suun terveydenhuoltoa
  • lääkinnällistä kuntoutusta
  • työterveyshuoltoa
  • ympäristöterveydenhuoltoa.

Perusterveydenhuollolla voidaan tarkoittaa myös päivystystä, avosairaanhoitoa, kotisairaanhoitoa, kotisairaala- ja sairaalahoitoa sekä mielenterveys- ja päihdetyötä siltä osin kun niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan kunnan terveyskeskuksessa.

Erikoissairaanhoito, työterveyshuolto ja ympäristöterveydenhuolto tukevat ja täydentävät perusterveydenhuollon toimintaa. Erikoissairaanhoito tarkoittaa erikoisalojen mukaisia tutkimuksia ja hoitoja. Suurin osa erikoissairaanhoidon palveluista järjestetään sairaaloissa.

Työssä käyvien ehkäisevästä terveydenhuollosta ja mahdollisuuksien mukaan sairaanhoidosta vastaavat työnantajat. Yksityiset terveyspalvelut täydentävät kunnallisia palveluita. Kunta tai kuntayhtymä voi myös ostaa palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta.

 Mielenterveyspalvelut

Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielenterveyttä edistävä työ ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy sekä mielenterveyspalvelut.

Mielenterveyspalveluihin sisältyvät

  • ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki
  • kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki
  • mielenterveyden häiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus.

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa kuntalaistensa mielenterveyden häiriöiden ehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta, asianmukaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta. Avo- ja peruspalvelut ovat hoidossa ensisijaisia. Mielenterveyspalveluja järjestetään myös erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikoilla ja psykiatrisena sairaalahoitona. Kunnan sosiaalihuolto järjestää mielenterveyskuntoutujille asumispalveluita, kotipalveluita ja kuntouttavaa työtoimintaa.

Katso myös

 Päihdepalvelut

"Haluan olla kuin kuka tahansa muukin tässä yhteiskunnassa, riippumatta siitä, minkälainen tausta mulla on..."

- Kirsi 42 v.

Kunnat vastaavat palvelujen järjestämisestä. Päihdehuollon palveluja on järjestettävä siinä määrin kuin kunnassa esiintyy tarvetta. Kunnat voivat tuottaa palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostaa ne muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta, esimerkiksi järjestöiltä.

Avopalveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti, mutta laitoshoitoon tarvitaan useimmiten lähete. Terveytensä vaarantava tai väkivaltainen päihteiden ongelmakäyttäjä voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, mutta se on käytännössä harvinaista.

Päihdepalveluja on saatavana

  • sosiaali- ja terveydenhuollon yleisinä palveluina
  • päihdehuollon erityispalveluina
  • erityistason sairaanhoitona.

Palvelumuotoja ovat

  • avohoito
  • laitoshoito
  • kuntoutus
  • asumis- ja tukipalvelut.

Avohuolto on ensisijaisesti tarjottu päihdepalvelujen muoto. Palvelut voivat olla sosiaalista tukea, avokatkaisuhoitoa, ryhmäterapiaa, perheterapiaa ja kuntoutusta. Palveluissa selvitetään myös toimeentuloon ja asumiseen liittyviä kysymyksiä.

Hoitoa ja kuntoutusta tukevia palveluita ovat tuki- ja asumispalvelut: hoitokodit, huoltokodit, palvelutalot ja yksittäiset tukiasunnot sekä päiväkeskukset. Hoito ja kuntoutus perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja ne toimivat luottamuksellisesti.


A-klinikka ja nuorisoasema ovat avohoitoa

Kunnat tarjoavat omille kuntalaisilleen ilmaisia tai vähän maksavia päihdepalveluja. Ilman lähetettä voi mennä A-klinikalle tai nuorten päihteiden käyttöön erikoistuneeseen yksikköön, joita toimii ainakin suuremmilla paikkakunnilla. Joissakin kunnissa on erityisesti huumehoidon yksiköitä.


Laitos- ja kuntoutushoito

Laitos- ja kuntoutushoito on tarkoitettu niille, joille avohoito ei riitä. Laitoskuntoutus kestää useimmiten noin neljä viikkoa. Niihin tarvitsee maksusitoumuksen ja mahdollisesti myös lääkärin tekemän lähetteen.

Katkaisuhoito on valvottu lyhytaikainen laitoshoito, jolloin keskeytetään päihteiden käyttö ja hoidetaan vieroitusoireita ja muita päihteiden aiheuttamia haittoja. Jos katkaisuhoidon jälkeen avohoito ei riitä, voidaan suositella laitoskuntoutusta. Laitoskuntoutus kestää yleensä pitempään. Sen pituus vaihtelee tarpeen mukaan.


Mitä laitoskuntoutus maksaa?

Katkaisu- ja kuntoutushoidon maksut vaihtelevat paljon. Jos sinulle on myönnetty maksusitoumus, kunta maksaa suurimman osan katkaisuhoidon tai kuntoutuksen kustannuksista. Asiakkaana maksat vain omavastuun. Julkisten palveluiden lisäksi on tarjolla myös yksityisiä päihdehuollon palveluita.


Toimeentulo päihdekuntoutuksen aikana

Kuntoutujalla on mahdollista hakea laitoksessa ollessaan Kelalta kuntoutusrahaa tai sairauspäivärahaa. Kuntoutusrahan hakemista varten on kotikunnassa tehtävä kuntoutuspäätös (Kelan lomake Ku 114) ennen kuntoutukseen menoa. Sairauspäivärahaa voivat hakea ne henkilöt, jotka ovat sairauslomalla lääkärintodistuksen perusteella ja täyttävät sairauspäivärahan maksun yleiset perusteet. Kuntoutuksen ajalta voi myös hakea oman kunnan sosiaalitoimelta toimeentulotukea, jos mitään tuloja ei ole.

Katso myös

 Palveluohjaus kartoittaa tilanteen ja yhdistää palvelut

Useista yhtäaikaisista ongelmista kärsivällä henkilöllä saattaa olla yhteys moniin erilaisiin palveluihin, joiden välille vastuu arjen palasista jakautuu. Kuitenkaan mikään näistä tahoista ei kanna vastuuta asiakkaan kokonaistilanteesta. Näillä henkilöillä on usein ongelmia, joita he eivät pysty itse ratkaisemaan. Ongelmat eivät johdu välttämättä henkilöstä itsestään. Henkilö on voinut olla vuosia erilaisten palveluiden piirissä saamatta silti omien tavoitteidensa tai tarpeidensa mukaista tukea tai apua. Hän on saattanut sen vuoksi pudota palveluiden ulkopuolelle tai jäädä palveluiden väliin.

Tällaisissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan palveluohjaukseen. Useimmissa kunnissa palvelunohjaus kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluohjauksessa henkilön tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja konkreettiset tukitoimet ja palvelut yhdistetään.

Palvelunohjaus pyrkii löytämään henkilön voimavarat ja ohjaamaan hänet niitä tukevien palveluiden piiriin. Tavoitteena on parantaa henkilön elämänlaatua. Palveluohjauksella kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja vähennetään palveluiden hajanaisuutta.

”Palveluohjauksessa henkilön tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja konkreettiset tukitoimet ja palvelut yhdistetään.”

Palvelusuunnitelma tehdään aina, kun henkilö tarvitsee useita eri palveluita ja tukitoimia ja kun tuen tarve on pitkäaikaista. Palvelusuunnitelma on henkilön ja sosiaalityöntekijän yhdessä tekemä kirjallinen toimintasuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan henkilön toiveet, näkemys ja mielipiteet tarvittavista palveluista ja tukitoimista. Tarvittaessa palvelusuunnitelman tekoon voivat osallistua henkilön ja hänen perheensä luvalla eri toimijat, kuten ystävä, terapeutti, Kelan tai koulun edustaja tai joku muu asian kannalta tarpeellinen henkilö.

Palvelusuunnitelmaan kirjataan palvelut ja tukitoimet, joita henkilö tarvitsee. Henkilölle ei synny sen perusteella suoraa oikeutta vaatia suunnitelmaan sisältyviä palveluja tai tukitoimia. Palvelusuunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet tulee kuitenkin myöntää, ellei ole perusteltuja syitä menetellä toisin.

Palvelusuunnitelma sitoo kuntaa, ja siitä poikkeavaa päätöstä ei voi tehdä ilman perusteltua syytä. Suunnitelmasta poikkeaminen on siis perusteltava. Perusteltu syy voi olla henkilön avun tarpeen muuttuminen suunnitelman teon jälkeen. Samoin henkilön itsensä on perusteltava hakemus, jos hän hakee suunnitelmasta poikkeavaa palvelua. Palvelusuunnitelma tarkastetaan aina tarvittaessa ja silloin, kun henkilön elämässä on tapahtumassa tai tapahtunut muutoksia.

Palveluohjausta tekevät kuntien sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä erilaiset yhteisöt. Oman kuntasi palveluohjauspalvelut löydät kunnan Internet-sivuilta. Järjestöjen ja yhdistysten palvelut löytyvät kyseisen yhdistyksen Internet-sivuilta.