Kelan etuudet sairastaessa

Tässä osiossa esitellään lyhyesti Kelan etuuksia, joihin sinulla saattaa olla oikeus sairautesi perusteella. Näistä ja muista Kelan etuuksista saat tarkemmin tietoja Kelan Internet-sivuilta.

 Lääkekorvaukset

​Saat korvausta sairautesi hoitoon määrätyistä lääkkeistä. Tiettyjen sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä voi myöntöedellytysten täyttyessä saada peruskorvausta suuremman erityiskorvauksen (katso kohta erityiskorvattavuus).

Suurista lääkekuluista voi saada lisäkorvauksen. Kela seuraa vuotuisen omavastuurajasi täyttymistä ja saat ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta mikäli omavastuurajasi (ns. lääkekatto) täyttyy.

Saat tietoa lääkkeesi korvattavuudesta, hinnasta ja keskenään vaihtokelpoisista lääkkeistä apteekista tai Kelan lääkehausta.

Korvaus alkupääoman täytyttyä

Saat korvausta ostamistasi lääkkeistä sen jälkeen, kun alkuomavastuusi on täyttynyt. Alkuomavastuu on 50 euroa kalenterivuodessa.

Peruskorvattavuus

Peruskorvaus on 40 % lääkkeen myyntihinnasta tai viitehinnasta.

Erityiskorvattavuus (112)

Kela korvaa erityiskorvausoikeudella 112 psykoosien ja muiden vaikeiden mielenterveyden häiriöiden hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Erityiskorvausoikeuteen oikeuttavalla vaikealla psykoosilla tarkoitetaan tilaa, johon liittyy selvä todellisuudentajun häiriintyminen. Näitä ovat skitsofrenia ja harhaluuloisuushäiriö sekä kaksisuuntainen mielialahäiriö, jossa on ollut maniavaihe tai psykoottinen masennusvaihe. Masennuksen vuoksi erityiskorvattavuus voidaan myöntää vain, jos masennuksessa on ollut psykoottisia piirteitä. Reaktiivisten psykoosien lääkehoito ei oikeuta erityiskorvattavuuteen. Erityiskorvaus ryhmässä 112 on 100 % lääkkeen myyntihinnasta tai viitehinnasta 4,50 euron lääkekohtaisen omavastuun ylittävältä osalta. Korvausoikeutta haetaan toimittamalla Kelaan lääkärin kirjoittama B-lausunto, jonka tulee perustua psykiatrian, nuorisopsykiatrian, lastenpsykiatrian tai oikeuspsykiatrian erikoislääkärin tutkimukseen tai erikoissairaanhoidon yksikössä tai mielenterveystoimistossa suoritettuun tutkimukseen.

Lue lisää:

 Sairausajan toimeentulo

​Sairauspäiväraha

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä ja sitä maksetaan enintään kahden vuoden aikana 300 arkipäivältä. Sairauspäivärahaa voi saada, jos on 16 – 67-vuotias ja sairauden takia työkyvytön. Myös opiskelija ja työtön voi saada sairauspäivärahaa.

Osasairauspäiväraha

Osasairauspäivärahaa voi saada 16 – 67-vuotias kokoaikatyötä tekevä työntekijä tai päätoiminen yrittäjä. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun se jatkuu heti sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, on siinä omavastuuaika. Osasairauspäivärahassa työajan on vähennyttävä 40 – 60 %. Opiskelijalla ei ole oikeutta osasairauspäivärahaan.

16 vuotta täyttäneen vammaistuki

Vammaistukea maksetaan 16 vuotta täyttäneelle sairaalle tai vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään, selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa (arvioidaan lääketieteellisin perustein), avuntarvetta, ohjauksen ja valvonnan tarvetta ja/tai erityiskustannuksia. Tuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna. 1.6.2015 voimaan tulevan lakimuutoksen jälkeen 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuen voi saada ilman sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Se voidaan myöntää sairauden tai vamman aiheuttaman haitan perusteella. Uusina tuensaajina perusvammaistuen piiriin voivat tässä vaiheessa päästä esimerkiksi henkilöt, joilla mielenterveyden häiriö aiheuttaa olennaista haittaa.
 
Lue lisää:

 Kuntoutuminen

​Kuntoutuspsykoterapia

Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 16 – 67 -vuotiaille, joilla on diagnosoitu työ- tai opiskelukykyä olennaisesti heikentävä psykiatrinen sairaus ja joilla on vähintään 3 kk ajan kestänyt säännöllinen psykiatrinen hoitosuhde. Kuntoutuksella pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen tai sinne siirtyminen, työhön paluu tai opintojen edistyminen. Psykoterapian saaminen vaatii aina hoitavan psykiatrin lausunnon, joka sisältää kuntoutussuunnitelman ja selvityksen psykoterapian tarpeellisuudesta. Kela myöntää terapian vuodeksi kerrallaan. Kelan tukemaa terapiaa voi saada enintään 3 vuoden ajan ja myöhemmin uuden terapiajakson erityistilanteissa mikäli kriteerit täyttyvät ja edellisen jakson päättymisestä on kulunut viisi vuotta. Aikuisten yksilöterapiasta Kela korvaa osan ja asiakkaan omavastuuosuudeksi jää käyntihinnan ja Kelan korvaaman summan erotus. Kelan kuntoutusta voivat antaa vain tietyt koulutus- ja muut edellytykset täyttävät terapeutit.

Neuropsykologinen kuntoutus

Neuropsykologista kuntoutusta myönnetään 16 vuotta täyttäneille kehityksellisiin oppimisvaikeuksiin ja aivovaurioiden jälkeen. Neuropsykologiseen kuntoutukseen pääseminen edellyttää aina lääkärinlausuntoa ja neuropsykologista tutkimusta. Kela myöntää terapian vuodeksi kerrallaan ja sitä voi saada enintään 3 vuoden ajan.

Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit voivat olla laitos- tai avomuotoisia. Niiden pituus, jaksotus ja sisältö vaihtelevat sairaus- ja kohderyhmän tarpeiden mukaan.

Ammatillinen kuntoutus

Kela järjestää henkilön työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta. Edellytyksenä on, että asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Kelalla on runsas valikoima erilaisia ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä. Näitä ovat m. ammatillinen kuntoutusselvitys, työ- ja koulutuskokeilut, TYK-kuntoutus (jatkossa KIILA 1.5.2016 lähtien), ammatillinen koulutus, erilaiset nuorille ja aikuisille suunnatut ammatilliset kurssit, vaikeavammaisten kalliit ja vaativat apuvälineet, elinkeinotuki ja työhönvalmennus. Mielenterveyskuntoutujille on oma ja kattavampi työhönvalmennus, joka koostuu erilaisista ryhmäjaksoista ja työharjoitteluista ja joka saattaa jatkua jopa vuoden ajan.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kela järjestää alle 65-vuotiaille henkilöille lääkinnällistä kuntoutusta. Tarkoituksena on, että kuntoutuksen avulla pystyy työskentelemään tai selviytymään arkielämän toiminnoista ja/tai työstä paremmin sairaudesta tai vammasta huolimatta.

Lue lisää:

​Kuntoutusraha

Kuntoutusraha turvaa toimeentuloa kuntoutukseen osallistumisen ajalta, silloin kun kuntoutuksen aikana ei pysty tekemään työtä. Kuntoutusrahaa voi saada, jos on 16 – 67-vuotias ja kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Lisäksi tulee olla hyväksyttävä kuntoutuspäätös esim. Kelasta tai työterveyshuollosta.

Osakuntoutusraha

Osakuntoutusrahaa maksetaan sellaisilta kuntoutuspäiviltä, joina työaikaa on lyhennetty kuntoutuksen vuoksi vähintään 40 % päivittäisestä työajasta.​

 Eläkkeelle

​Työkyvyttömyyseläke/ osatyökyvyttömyyseläke / kuntoutustuki

Sairauspäivärahaa maksetaan yleensä enintään 300 arkipäivää. Jos työkyky ei ole parantunut, saattaa tämän jälkeen olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jos henkilö kuitenkin selviytyy osa-aikatyöstä tai kevyemmistä tehtävistä, voi syntyä oikeus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös määräaikaisena kuntoutustukena.

Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotukea voi saada 16 vuotta täyttänyt, joka on eläkkeellä. Hoitotukea ei kuitenkaan voi saada, jos saa pelkästään osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai työttömyyseläkettä. Eläkettä saavan hoitotukea voi saada, jos toimintakyky voidaan arvioida olevan sairauden tai vammaisuuden vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta.