Päihteetön elämäntapa

Päihteettömän elämäntavan valinta on onnistunut päätös. Yhteiskunta ja yhdistykset tarjoavat konkreettista apua ja tukea.

Kun valitset päihteettömän elämäntavan, teet onnistuneen päätöksen. Voit olla ylpeä itsestäsi. Jos olet aikaisemmin käyttänyt runsaasti päihteitä ja ollut niistä jopa riippuvainen, voi elämän sisällön löytyminen olla haastavaa, koska päihteiden tilalle on löydettävä muuta tekemistä. Tässä auttavat eri päihdealan järjestöt ja yhdistykset  (Linkit-osiosta löydät eri yhdistysten yhteystietoja).

Vertaistuki on monelle päihdekuntoutujalle ensiarvoisen tärkeää. Nyt sinulla on mahdollisesti enemmän aikaa harrastuksille ja läheisillesi. Lisäksi muuta tarvitsemaasi tukea saat kuntasi tarjoamista sosiaalipalveluista.

 Mitä on sosiaalityö?

Sosiaalityö on yksi osa kunnan tarjoamia sosiaalipalveluja. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Sillä tarkoitetaan myös tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta.

"Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä."

Sosiaalityöllä pyritään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin sekä ehkäisemään, vähentämään ja poistamaan sosiaalisia ongelmia. Sosiaalityötä tehdään yksilöiden, perheiden, ryhmien, verkostojen ja yhteisöjen kanssa. Työllä ehkäistään ihmisten sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan uhkia ja häiriöitä sekä niiden seuraamusvaikutuksia.

Voit ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään erilaisissa elämän ongelmatilanteissa, joissa tarvitset tukea, esimerkiksi perheen tukemisen, toimeentulon ja asunnottomuuden asioissa sekä päihde- ja mielenterveysasioissa. Lisäksi voit ottaa yhteyttä vammais- ja vanhuspalveluasioissa.


Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityö sisältää yli 18-vuotiaille tarkoitetut palvelut, joita ovat toimeentulotuki, työllistymisen tukeminen, päihdepalvelut, kuntouttava sosiaalityö, asumispalvelut ja kotouttamistyö. Siihen kuuluvat myös vammaisten ja vanhusten palvelut


Palveluohjaus

Palveluohjaus tarkoittaa erityistä sosiaalityön työmenetelmää. Palveluohjauksen tavoitteena on rakentaa asiakkaalle ja hänen läheisilleen toimiva palvelukokonaisuus, joka auttaa oikeaan aikaan ja koostuu eri palvelu- ja tukikokonaisuuksista. Ohjauksessa pyritään löytämään asiakkaan voimavarat ja ohjaamaan hänelle oikeat palvelut. Siihen kuuluu asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen peruskartoitus. Palvelusuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon ensisijaisesti asiakkaan etu, hänen toiveensa ja mielipiteensä.


Lastensuojelun sosiaalityö

Sosiaalityötekijä vastaa lastensuojelulain mukaan lapsen edun valvonnasta. Lastensuojelulaissa säädetään tarkasti sosiaalityöntekijän tehtävistä ja hänelle kuuluvista päätöksentekovaltuuksista. Sosiaalityön tehtävänä on tukea lasta ja perhettä niin, että lapsi voi kasvaa ja kehittyä omassa perheessään.


Koulun sosiaalityö

Koulun sosiaalityöllä tarkoitetaan koulukuraattorin tekemää työtä eri kouluasteilla. Koulukuraattorin työ on osa oppilashuoltoa, jonka tavoitteena on ehkäistä oppilaiden kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia. Tärkeää on kehittää koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Koulukuraattoriin voi olla yhteydessä, jos on huolissaan esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.


Terveyssosiaalityö

Terveyssosiaalityö on sosiaalityöntekijän työtä, joka toteutuu terveydenhuollon organisaatiossa, kuten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Työn lähtökohtana on kokonaisnäkemys terveydestä, sairaudesta ja sosiaalisista tekijöistä. Terveyssosiaalityö tarkoittaa asiakkaan tilanteen sosiaalista arviointia, sosiaalisen toimintakyvyn tukemista sekä toimeentulon ja palvelujen turvaamista. Käytännössä sairaalan sosiaalityöntekijä antaa tietoa sosiaaliturvasta ja palveluista sekä auttaa niiden hakemisessa. Sosiaalityöntekijä osallistuu myös työkyvyn tutkimiseen ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyyn ja kuntoutussuunnitelmien tekoon. Sosiaalityöntekijä on tarvittaessa yhteydessä asiakkaan asioissa Kelaan, työeläkelaitoksiin ja sosiaalipalveluihin.

 Päihdepalvelut

"Haluan olla kuin kuka tahansa muukin tässä yhteiskunnassa, riippumatta siitä, minkälainen tausta mulla on..."

- Kirsi 42 v.

Kunnat vastaavat palvelujen järjestämisestä. Päihdehuollon palveluja on järjestettävä siinä määrin kuin kunnassa esiintyy tarvetta. Kunnat voivat tuottaa palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostaa ne muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta, esimerkiksi järjestöiltä.

Avopalveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti, mutta laitoshoitoon tarvitaan useimmiten lähete. Terveytensä vaarantava tai väkivaltainen päihteiden ongelmakäyttäjä voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, mutta se on käytännössä harvinaista.

Päihdepalveluja on saatavana

  • sosiaali- ja terveydenhuollon yleisinä palveluina
  • päihdehuollon erityispalveluina
  • erityistason sairaanhoitona.

Palvelumuotoja ovat

  • avohoito
  • laitoshoito
  • kuntoutus
  • asumis- ja tukipalvelut.

Avohuolto on ensisijaisesti tarjottu päihdepalvelujen muoto. Palvelut voivat olla sosiaalista tukea, avokatkaisuhoitoa, ryhmäterapiaa, perheterapiaa ja kuntoutusta. Palveluissa selvitetään myös toimeentuloon ja asumiseen liittyviä kysymyksiä.

Hoitoa ja kuntoutusta tukevia palveluita ovat tuki- ja asumispalvelut: hoitokodit, huoltokodit, palvelutalot ja yksittäiset tukiasunnot sekä päiväkeskukset. Hoito ja kuntoutus perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja ne toimivat luottamuksellisesti.


A-klinikka ja nuorisoasema ovat avohoitoa

Kunnat tarjoavat omille kuntalaisilleen ilmaisia tai vähän maksavia päihdepalveluja. Ilman lähetettä voi mennä A-klinikalle tai nuorten päihteiden käyttöön erikoistuneeseen yksikköön, joita toimii ainakin suuremmilla paikkakunnilla. Joissakin kunnissa on erityisesti huumehoidon yksiköitä.


Laitos- ja kuntoutushoito

Laitos- ja kuntoutushoito on tarkoitettu niille, joille avohoito ei riitä. Laitoskuntoutus kestää useimmiten noin neljä viikkoa. Niihin tarvitsee maksusitoumuksen ja mahdollisesti myös lääkärin tekemän lähetteen.

Katkaisuhoito on valvottu lyhytaikainen laitoshoito, jolloin keskeytetään päihteiden käyttö ja hoidetaan vieroitusoireita ja muita päihteiden aiheuttamia haittoja. Jos katkaisuhoidon jälkeen avohoito ei riitä, voidaan suositella laitoskuntoutusta. Laitoskuntoutus kestää yleensä pitempään. Sen pituus vaihtelee tarpeen mukaan.


Mitä laitoskuntoutus maksaa?

Katkaisu- ja kuntoutushoidon maksut vaihtelevat paljon. Jos sinulle on myönnetty maksusitoumus, kunta maksaa suurimman osan katkaisuhoidon tai kuntoutuksen kustannuksista. Asiakkaana maksat vain omavastuun. Julkisten palveluiden lisäksi on tarjolla myös yksityisiä päihdehuollon palveluita.


Toimeentulo päihdekuntoutuksen aikana

Kuntoutujalla on mahdollista hakea laitoksessa ollessaan Kelalta kuntoutusrahaa tai sairauspäivärahaa. Kuntoutusrahan hakemista varten on kotikunnassa tehtävä kuntoutuspäätös (Kelan lomake Ku 114) ennen kuntoutukseen menoa. Sairauspäivärahaa voivat hakea ne henkilöt, jotka ovat sairauslomalla lääkärintodistuksen perusteella ja täyttävät sairauspäivärahan maksun yleiset perusteet. Kuntoutuksen ajalta voi myös hakea oman kunnan sosiaalitoimelta toimeentulotukea, jos mitään tuloja ei ole.

Katso myös

 Palveluohjaus kartoittaa tilanteen ja yhdistää palvelut

Useista yhtäaikaisista ongelmista kärsivällä henkilöllä saattaa olla yhteys moniin erilaisiin palveluihin, joiden välille vastuu arjen palasista jakautuu. Kuitenkaan mikään näistä tahoista ei kanna vastuuta asiakkaan kokonaistilanteesta. Näillä henkilöillä on usein ongelmia, joita he eivät pysty itse ratkaisemaan. Ongelmat eivät johdu välttämättä henkilöstä itsestään. Henkilö on voinut olla vuosia erilaisten palveluiden piirissä saamatta silti omien tavoitteidensa tai tarpeidensa mukaista tukea tai apua. Hän on saattanut sen vuoksi pudota palveluiden ulkopuolelle tai jäädä palveluiden väliin.

Tällaisissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan palveluohjaukseen. Useimmissa kunnissa palvelunohjaus kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluohjauksessa henkilön tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja konkreettiset tukitoimet ja palvelut yhdistetään.

Palvelunohjaus pyrkii löytämään henkilön voimavarat ja ohjaamaan hänet niitä tukevien palveluiden piiriin. Tavoitteena on parantaa henkilön elämänlaatua. Palveluohjauksella kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja vähennetään palveluiden hajanaisuutta.

”Palveluohjauksessa henkilön tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja konkreettiset tukitoimet ja palvelut yhdistetään.”

Palvelusuunnitelma tehdään aina, kun henkilö tarvitsee useita eri palveluita ja tukitoimia ja kun tuen tarve on pitkäaikaista. Palvelusuunnitelma on henkilön ja sosiaalityöntekijän yhdessä tekemä kirjallinen toimintasuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan henkilön toiveet, näkemys ja mielipiteet tarvittavista palveluista ja tukitoimista. Tarvittaessa palvelusuunnitelman tekoon voivat osallistua henkilön ja hänen perheensä luvalla eri toimijat, kuten ystävä, terapeutti, Kelan tai koulun edustaja tai joku muu asian kannalta tarpeellinen henkilö.

Palvelusuunnitelmaan kirjataan palvelut ja tukitoimet, joita henkilö tarvitsee. Henkilölle ei synny sen perusteella suoraa oikeutta vaatia suunnitelmaan sisältyviä palveluja tai tukitoimia. Palvelusuunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet tulee kuitenkin myöntää, ellei ole perusteltuja syitä menetellä toisin.

Palvelusuunnitelma sitoo kuntaa, ja siitä poikkeavaa päätöstä ei voi tehdä ilman perusteltua syytä. Suunnitelmasta poikkeaminen on siis perusteltava. Perusteltu syy voi olla henkilön avun tarpeen muuttuminen suunnitelman teon jälkeen. Samoin henkilön itsensä on perusteltava hakemus, jos hän hakee suunnitelmasta poikkeavaa palvelua. Palvelusuunnitelma tarkastetaan aina tarvittaessa ja silloin, kun henkilön elämässä on tapahtumassa tai tapahtunut muutoksia.

Palveluohjausta tekevät kuntien sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä erilaiset yhteisöt. Oman kuntasi palveluohjauspalvelut löydät kunnan Internet-sivuilta. Järjestöjen ja yhdistysten palvelut löytyvät kyseisen yhdistyksen Internet-sivuilta.

 Seurakunnan diakoniatyö avustaa akuutissa hätätilanteessa

"Seurakunnan diakonilta sain maksusitoumuksen ruokakauppaan…"

- Pentti 49 v.

Kirkon diakoniarahasto on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteinen avustusrahasto. Rahaston tarkoituksena on antaa apua taloudelliseen ahdinkoon joutuneille ihmisille, joiden hätä on suurin, eikä muuta apua ole. Avustuksen saaminen tapahtuu aina paikallisen seurakunnan diakoniatyöntekijän kautta.

Seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat seurakuntien ”sosiaalityöntekijöitä”. Diakoniatyöntekijän puoleen voi kääntyä käytännöllisen ja taloudellisen tuen tarpeessa. Lisäksi tukea annetaan yksinäisyyden, mielenterveysongelmien, päihteiden, elämän kriisien, ihmissuhdevaikeuksien ja muiden ongelmien vuoksi.

Taloudellisissa ongelmissa ensisijainen apu löytyy sosiaalitoimistosta. Seurakunnan diakoniatyöllä on mahdollisuus avustaa akuutissa hätätilanteessa olevia. Tavoitteena on auttaa kaikkein vaikeimman yli. Diakoniatyöntekijältä voi pyytää apua ja neuvoja siihen, että avunhakija ja hänen perheensä selviävät omin avuin tai osaavat hakea tukea yhteiskunnalta. Toimintatavat ja resurssit vaihtelevat paikkakunnittain. Joistakin seurakunnista löytyy ainakin ensiapua monenlaisiin tilanteisiin.

Kirkon diakoniarahasto tekee yhteistyötä Tukikummit-säätiön kanssa. Yhteistyö painottuu lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Avustuksia voidaan myöntää esimerkiksi opiskeluun, kouluttamisen ja harrastusten välittömiin kustannuksiin, vaatteisiin ja kenkiin tai vaikkapa matkakuluihin isovanhempien tai etävanhemman tapaamiseksi. Avustukset ovat kertaluonteisia ja perhekohtaisia. Tukikummit-säätiö kanavoi saamansa lahjoitukset Kirkon diakoniarahastolle, joka omien sääntöjensä ja käytäntöjensä mukaisesti hoitaa käytännön avustustoiminnan. Avustuspäätökset tehdään kuusi kertaa vuodessa.

Taloudellisten ongelmien ratkaisemisessa saatetaan kaivata myös hyvää suunnittelua. Seurakunnan diakoniatyöntekijä voi auttaa löytämään asiantuntevaa apua esimerkiksi velkaneuvojalta. Hän voi auttaa lomakkeiden täyttämisessä ja yhteydenpidossa velkojiin ja sosiaalitoimeen. Hän voi myös tulla mukaasi neuvottelemaan kestäviä ratkaisuja ongelmiin.

Lisätietoa oman alueen avustuksista saat paikallisen seurakuntasi verkkosivuilta, seurakuntalehdestä tai soittamalla suoraan kirkkoherranvirastoon tai diakoniatyöntekijälle. Monet seurakunnat tarjoavat myös ruoka-apua.

Lue lisää:

 Järjestöt ja yhdistykset

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat yleensä yhdistyspohjaisesti toimivia järjestöjä. Toimintamuodot vaihtelevat, sillä jotkin kansalaisjärjestöt keskittyvät vaikuttamaan päätöksentekijöihin tai yksityisiin kuluttajiin, kun taas toiset esimerkiksi jakavat ruokaa puutteenalaisille tai tekevät kehitysyhteistyötä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä toimii monia järjestöjä, joiden tehtävänä on edistää ihmisten, kuntalaisten, hyvinvointia. Sitä tehdään muun muassa järjestämällä toimintaa, tekemällä vaikuttamistyötä, jakamalla tietoa ja tarjoamalla vertaistukea.

Tietoa oman paikkakunnan järjestötoiminnasta ja yhdistyksistä voit kysyä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta tai etsiä tietoa esimerkiksi oman kuntasi nettisivuilta.

Katso myös

 Nimettömät alkoholistit / AA-toiminta

"Muistan vielä elävästi silloin ku ei ollut nettiä, ku AA-ryhmän pari kaveria tulivat kotoakin hakemaan, tiesivät meikäläisen huonon tilanteen, ja heidän kanssa menin eka kerran AA-ryhmään ja samoin sitten A-Kiltaan…"

- Juho 54 v.

Nimettömät alkoholistit (AA) on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteiset ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen.

AA:ssa ei ole mitään velvoitteita eikä jäsenmaksuja: se toimii omavaraisena omien vapaaehtoisten avustusten pohjalla. AA ei ole liittoutunut minkään aatteellisen, uskonnollisen tai poliittisen suuntauksen, järjestön tai laitoksen kanssa. Ryhmien yhteystiedot löytyvät Nimettömien alkoholistien Internet-sivuilta.

 Nimettömät narkomaanit / NA-toiminta

Nimettömät narkomaanit (NA) on miesten ja naisten toveriseura. Se on tarkoitettu niille, joille huumeista on muodostunut ensisijainen ongelma. NA:ssa on entisiä huumeidenkäyttäjiä, jotka haluavat pysyä erossa päihteistä. He tukevat toisiaan päihteettömään elämäntapaan. NA–ryhmien yhteystiedot löytyvät Nimettömien narkomaanien Internet-sivuilta.

NA-infopuhelin 050 307 7597 klo 18-20

 A-kiltatoiminta

A-kiltatoiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Mukaan ovat tervetulleita kaikki päihdetoipujat, heidän läheisensä ja päihdetoipumisen edistämisestä kiinnostuneet. A-kiltoja eli päihdetoipujien ja läheisten etujärjestöjä toimii eri puolilla Suomea, ja ne tarjoavat päihteetöntä toimintaa ja vertaistukea. Yhteystiedot löytyvät A-kiltojen etujärjestön, A-Kiltojen Liiton Internet-sivuilta.

 Suomen Punainen Risti

Suomen Punainen Risti (SPR) auttaa ihmisiä katastrofien ja onnettomuuksien sattuessa ja kouluttaa heitä varautumaan niihin. SPR auttaa onnettomuus- ja kriisitilanteissa, tukee viranomaisia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä.

SPR:n toimintamuodot:

  • hätäapu kotimaan onnettomuustilanteissa
  • keräykset, esim. lipaskeräys, Nälkäpäivä
  • ensiapuryhmät ja ensiapukoulutus
  • ystävätoiminta ja omaishoitajien tuki
  • terveyspisteet ja terveyden edistäminen, esim. seksuaaliterveys ja päihteet (järjestää mm. ehkäisevän päihdetyön ja ohjaavan ja tukevan päihdetyön peruskursseja)
  • varhaisnuorten kerhot ja leirit
  • maahanmuuttajien tukeminen ja vastaanottokeskukset
  • veripalvelu
  • kontti-kierrätystavaratalot
  • nuorten turvatalot
  • vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinointi.

Nuorten turvatalot

SPR ylläpitää viidessä suuressa kaupungissa nuorten turvataloja. Nämä kaupungit ovat Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku ja Tampere. Nuorten turvakodit on tarkoitettu 12–19-vuotiaille nuorille. Turvakodit ovat auki illasta klo 17:sta seuraavaan aamuun klo 10:een. Tarvittaessa nuorten turvatalo voi tarjota väliaikaisen yöpymispaikan. Yöpymisestä sovitaan nuoren huoltajan kanssa. Yöpyminen on maksutonta.

Lue lisää:

 Irti Huumeista ry

​Irti Huumeista ry. on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen kansalais- ja vapaaehtoisjärjestö, joka tekee ehkäisevää ja korjaavaa yksilö- ja perhekeskeistä päihdetyötä. Toiminnan tarkoituksena on

  • huumeiden käytön ennaltaehkäisy
  • huumeiden käyttäjien tukeminen käytön lopettamiseksi
  • käyttäjien läheisten tukeminen
  • vaikuttaminen ehkäisevän ja korjaavan huumetyön kehittämiseksi maassamme
  • työskentely rajoittavan huumausainepolitiikan säilyttämiseksi
  • huumeiden käyttäjien ja heidän läheistensä edunvalvonta.

Järjestö tarjoaa sekä yksilölähtöistä että perhekeskeistä tukea ja apua huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen.

Irti Huumeista ry:n vapaaehtoistyöntekijät toimivat eri puolella Suomea. Toimintamuotoja ovat vertaistukiryhmät, puhelintuki, asiakastapaamiset, tukihenkilötoiminta ja ehkäisevä päihdetyö.

Lue lisää:

 Ehkäisevä päihdetyö ry

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii laaja-alaisena kansalaisjärjestönä, jonka tavoitteena on vaikuttaa terveiden elintapojen puolesta. EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on myös edistää yhteiskunnallista keskustelua päihdekysymyksistä sekä vaikuttaa suomalaiseen päihdepolitiikkaan ja päihdetyön kehittymiseen. EHYT ry:n työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin.

 Päihdeasiamiehen tehtävät

Vuoden 2015 alusta päihdeasiamiestoiminta siirtyy osaksi EHYT ry:n toimintaa. Päihdeasiamiestoiminta on järjestöpohjaista edunvalvontaa. Tehtävänä on auttaa ja neuvoa vapaaehtoisesti päihdehoitoon hakeutuvia ja heidän läheisiään, jotta he saavat lakisääteisiä etuuksia ja tukea. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä tukea asiakkaiden itsenäistä suoriutumista ja parantaa heidän asemaansa yhteiskunnassa.

Voit olla yhteydessä päihdeasiamieheen muun muassa seuraavissa asioissa:

  • hoitoon pääsy ja maksusitoumusasiat
  • kohtelu hoitoyksikössä
  • kuntoutus- ja sairauspäiväraha
  • tietosuoja-asiat.

Päihdeasiamiehen palvelut ovat maksuttomia.

Lue lisää: