Rahattomuus

Monilla perheillä on rahavaikeuksia ja velkaa. Talousvaikeuksista on vaikea puhua avoimesti, mikä vaikeuttaa avun hakemista. Tällaiseen tilanteeseen on saatavilla monenlaista apua ja tukea.

"Talousvaikeuksista on edelleen vaikea puhua avoimesti, mikä vaikuttaa myös avun hakemiseen."

Rahattomuus ja puutteellinen toimeentulo vaikuttavat yhä useamman suomalaisen arkeen ja elämään. Talousvaikeudet lisääntyvät laman aikana, ja työttömyys ja irtisanomisuutiset voimistavat ihmisten epävarmuuden tunnetta.  Tiukassa taloustilanteessa monet saattavat velkaantua. Tärkeintä on pysäyttää velkaantuminen ajoissa. Vaikka velkaa on jo kertynyt, tilanne ei ole toivoton. Tärkeintä on lähteä selvittämään tilannetta.

Tähän on koottu tietoa, miten taloudellisia vaikeuksia voi selvittää ja mistä saa apua tilanteeseen, jossa ei ole tuloja eikä rahaa elämiseen.

 Mitä on sosiaalityö?

Sosiaalityö on yksi osa kunnan tarjoamia sosiaalipalveluja. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Sillä tarkoitetaan myös tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta.

"Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä."

Sosiaalityöllä pyritään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin sekä ehkäisemään, vähentämään ja poistamaan sosiaalisia ongelmia. Sosiaalityötä tehdään yksilöiden, perheiden, ryhmien, verkostojen ja yhteisöjen kanssa. Työllä ehkäistään ihmisten sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan uhkia ja häiriöitä sekä niiden seuraamusvaikutuksia.

Voit ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään erilaisissa elämän ongelmatilanteissa, joissa tarvitset tukea, esimerkiksi perheen tukemisen, toimeentulon ja asunnottomuuden asioissa sekä päihde- ja mielenterveysasioissa. Lisäksi voit ottaa yhteyttä vammais- ja vanhuspalveluasioissa.


Aikuissosiaalityö

Aikuissosiaalityö sisältää yli 18-vuotiaille tarkoitetut palvelut, joita ovat toimeentulotuki, työllistymisen tukeminen, päihdepalvelut, kuntouttava sosiaalityö, asumispalvelut ja kotouttamistyö. Siihen kuuluvat myös vammaisten ja vanhusten palvelut


Palveluohjaus

Palveluohjaus tarkoittaa erityistä sosiaalityön työmenetelmää. Palveluohjauksen tavoitteena on rakentaa asiakkaalle ja hänen läheisilleen toimiva palvelukokonaisuus, joka auttaa oikeaan aikaan ja koostuu eri palvelu- ja tukikokonaisuuksista. Ohjauksessa pyritään löytämään asiakkaan voimavarat ja ohjaamaan hänelle oikeat palvelut. Siihen kuuluu asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen peruskartoitus. Palvelusuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon ensisijaisesti asiakkaan etu, hänen toiveensa ja mielipiteensä.


Lastensuojelun sosiaalityö

Sosiaalityötekijä vastaa lastensuojelulain mukaan lapsen edun valvonnasta. Lastensuojelulaissa säädetään tarkasti sosiaalityöntekijän tehtävistä ja hänelle kuuluvista päätöksentekovaltuuksista. Sosiaalityön tehtävänä on tukea lasta ja perhettä niin, että lapsi voi kasvaa ja kehittyä omassa perheessään.


Koulun sosiaalityö

Koulun sosiaalityöllä tarkoitetaan koulukuraattorin tekemää työtä eri kouluasteilla. Koulukuraattorin työ on osa oppilashuoltoa, jonka tavoitteena on ehkäistä oppilaiden kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia. Tärkeää on kehittää koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Koulukuraattoriin voi olla yhteydessä, jos on huolissaan esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.


Terveyssosiaalityö

Terveyssosiaalityö on sosiaalityöntekijän työtä, joka toteutuu terveydenhuollon organisaatiossa, kuten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Työn lähtökohtana on kokonaisnäkemys terveydestä, sairaudesta ja sosiaalisista tekijöistä. Terveyssosiaalityö tarkoittaa asiakkaan tilanteen sosiaalista arviointia, sosiaalisen toimintakyvyn tukemista sekä toimeentulon ja palvelujen turvaamista. Käytännössä sairaalan sosiaalityöntekijä antaa tietoa sosiaaliturvasta ja palveluista sekä auttaa niiden hakemisessa. Sosiaalityöntekijä osallistuu myös työkyvyn tutkimiseen ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyyn ja kuntoutussuunnitelmien tekoon. Sosiaalityöntekijä on tarvittaessa yhteydessä asiakkaan asioissa Kelaan, työeläkelaitoksiin ja sosiaalipalveluihin.

 Toimeentulotuesta apua taloudelliseen tilanteeseen

Toimeentulotukea myönnetään tilanteissa, joissa et voi saada toimeentuloa millään muulla tavalla. Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään, saatko muita tuloja tai sosiaaliturvan etuuksia ja oletko hakenut kaikkia sinulle mahdollisesti kuuluvia etuisuuksia.

Joskus toimeentulotukea voidaan myöntää tulevaa etuutta vastaan. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi silloin, jos olet toimeentulotuen tarpeessa ensisijaisesti siksi, että eläkkeesi, työttömyyspäivärahasi, sairauspäivärahasi, asumistukesi, opintoetusi tai muu vastaava on vireillä tai niiden maksaminen on viivästynyt. Tällöin toimeentulotuki voidaan periä takaisin myöhemmin maksuun tulevasta etuudesta.

Toimeentulotuen myöntää asuinkunnan sosiaalitoimisto. Kiireellisissä tapauksissa toimeentulotukea voi hakea tilapäisen oleskelukunnan sosiaalitoimistosta. Toimeentulotuki myönnetään aina yksilöllisen harkinnan perusteella.

Toimeentulotuki muodostuu

  • perustoimentulotuesta
  • täydentävästä toimeentulotuesta
  • ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakulomakkeella.

Muistilista hakulomakkeen täyttämiseen

Kaikki antamasi tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Kun alat täyttämään hakemusta, varaa riittävästä aikaa ja rauhallinen hetki, jotta voit keskittyä täyttämiseen. On tärkeää, että vastaat jokaiseen kohtaan.

Henkilötiedot ja asuminen

  • hakijan sukunimi ja etunimet
    hakemus käsitellään hakijan tiedoilla
  • ruokakunnassa/samassa taloudessa olevien nimet
    etunimi, sukunimi ja henkilötunnus/sosiaaliturvatunnus ja myös muualla asuvat alaikäiset lapset
  • kotiosoite
    osoite, johon toimeentulotukipäätös tulee
  • puhelinnumero
  • perhesuhde
    jos olet eronnut, merkitse päivämäärä, mistä lähtien
  • hakijan/puolison ammatti tai koulutus
  • hakijan/puolison työnantaja/oppilaitos
  • asunto
    asumismuoto ja tiedot asunnosta
  • pankkitilin numero, jolle toimeentulotuki maksetaan ja tilinhaltija
    yleensä hakijan tilinumero

Varat ja omaisuus

  • Tiedot merkitään viimeksi vahvistetun veropäätöksen mukaisesti. Veropäätöksen jälkeisistä varallisuuden muutoksista on toimitettava erillinen selvitys, esim. lahjakirja, perunkirja, ositussopimus.

Lainat ja velat

  • Esim. omistusasunto- ja opintolainat: velkakirja ja pankin erittely erääntyvistä koroista.

Työmarkkinatilanne/työtilanne

  • Työssä olevan tulee toimittaa työsopimus ja hakemuskuukauden ja edellisen kuukauden palkkalaskelmat. Työtön toimittaa työvoimaviranomaisen todistuksen työttömyydestä.

Vireillä olevat etuudet

  • Etuudesta koskeva päätös liitteeksi: mitä haettu ja mistä alkaen.

Tämän hetkisen tulot ja menot

  • Tuloja ja menoja koskevat tositteet liitteeksi.

Päiväys ja allekirjoitus

  • Jos asioit henkilökohtaisesti toimipisteessä, varaudu esittämään virallinen henkilöllisyystodistus, esim. passi.

Erittele ja perustele, miksi haet toimeentulotukea ja mihin menoihin

  • Kirjoita vapaamuotoisesti olosuhdeperustelut.

Liitteet

  • Tiliotteet
    sinun ja perheenjäsentesi pankkitileistä, kahdelta viimeiseltä kuukaudelta
  • verolippu
    tiedot viimeksi vahvistetusta verotuksesta (verovuoden lisäveron tai veronpalautuksen on käytävä ilmi)
  • vuokrasopimus
    alivuokralaiselta myös päävuokralaisen vuokrasopimus, asunnon kokonaisvuokran oltava näkyvissä, joissakin kunnissa talonkirjaote
  • asumistukipäätös
  • kaikki tuloselvitykset kahden viimeisen kuukauden ajalta
    esim. palkkatositteet, tositteet työttömyys-, äitiys- tai sairaspäivärahoista, eläkkeestä
  • menotositteet
    vuokrakuitti, sähkölaskut, sairauskululaskut julkisista terveydenhoitopalveluista, työ- ja opiskelumatkakulut ja omistusasunnon asumiskustannuksiin liittyvät laskut, esim. sauna-, jätehuolto-, lokakaivon tyhjennys-, kiinteistövero-, nuohous- ja lämmityslaskut, maksetut päivähoitomaksut
  • pankin todistus asuntolainasta
    lainan käyttötarkoitus, pääoman ja korkoprosentin käytävä ilmi
  • tositteet omaisuudesta, varallisuudesta ja säästöistä
  • yrittäjiltä yrittäjien perusselvitys
    liite on erillinen lomake ja sen yhteydessä vaaditaan lisätositteita
  • elatussopimukset muualla asuvista lapsista
  • reseptit ja apteekkikuitit lääkkeistä
    ei huomioida ilman reseptiä
  • sotilaspassi
    armeijasta vasta vapautuneelta ja kotiutuneelta
  • maahanmuuttajalta passi
  • selvitys uuden työsuhteen alkamisesta ja ensimmäinen palkkakuitti tai selvitys työsuhteen päättymisestä ja viimeinen palkkakuitti
  • työvoimapoliittinen lausunto työvoimatoimistosta ja tosite ilmoittautumisesta työnhakijaksi
  • opintotukipäätös ja opintolainan nostokuitit
  • selvitys opiskelusta
  • oleskeluluvan voimassaoloaika.



OPISKELIJAT

Opiskelijoiden tulee toimittaa toimeentulotukihakemus kaikkine liitteineen ja lisäksi opiskelutodistus ja kopio opintotukipäätöksestä.

HUOM.! Jokaisen opiskelijan tulee hakea opintotukea (opintoraha, asumislisä ja opintolaina). Opintotuki on ensisijainen etuus, ja sen hakeminen on toimeentulotuen myöntämisen edellytys.

Hakemuslomakkeita (mukana hakuohjeet) saat asuinkuntasi Internet-sivulta, sosiaalitoimistosta tai yhteispalvelupisteestä.


Perustoimeentulotuki

Kun haet toimeentulotukea, lasketaan ensin yhteen kaikki tulot ja varallisuus (talletukset, kiinteä omaisuus). Näistä tuloista vähennetään ruokaan ja muihin perusmenoihin varattava summa. Tätä summaa sanotaan toimeentulotuen perusosaksi. Perusosan suuruus on määritelty laissa, ja se tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Vuonna 2014 perusosa on yksin asuvalla 480,20 euroa kuukaudessa.

Jos hakijan tulot ovat pienemmät kuin hyväksyttävät menot, hakijalla on oikeus saada toimeentulotukea. Toimeentulotuki on hyväksyttävien menojen sekä tulojen ja varallisuuden välisen erotuksen suuruinen. Toimeentulotukeen vaikuttaa perheen koko sekä huollettavien lasten lukumäärä ja ikä.

Mitä toimeentulotuen perusosa sisältää?

Toimeentulotuen perusosa kattaa seuraavat menot:

  • ruoka
  • vaatteiden osto, pesu ja korjaus
  • henkilökohtainen puhtaus
  • parturi- ja kampaamomaksut
  • paikallisliikenteen käyttö
  • ilman lääkärin määräystä apteekista ostetut lääkkeet ja pienet hoitotarvikkeet
  • sanomalehden tilaus
  • puhelimen käyttö, Internetin käyttökulut
  • pienet virkistys- ja harrastusmenot.

Perusosan lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää seuraaviin menoihin:

  • lasten päivähoitomenot
  • kohtuulliset asuntomenot: vuokra, vesi, lämmitys, yhtiövastike, asuntolainan korot
  • kohtuulliset sähkö- ja kaasulaskut
  • kohtuullinen kotivakuutuslasku
  • hyväksyttävät potilasmaksut (sairaala, poliklinikka)
  • lääkkeet, jotka julkisen terveydenhuollon lääkäri on määrännyt sairaudenhoitoon
  • välttämättömät silmälasit
  • välttämättömät muuttokustannukset
  • välttämättömät hautajaismenot
  • välttämättömät työssäkäyntikulut ja työmatkamenot.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan myös alentaa. Perusosaa alennetaan, jos toimeentulotuen hakija kieltäytyy ilman perusteltua syytä hänelle tarjotusta työstä tai muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä (työharjoittelu, koulutus).


Täydentävä toimeentulotuki

Täydentävä toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruiset erityismenot. Täydentävän toimeentulotuen tarve arvioidaan jokaisen kohdalla erikseen.

Mitä huomioitavat erityismenot ovat?

Huomioitavia erityismenoja ovat

  • lasten päivähoitomenot (myös iltapäiväkerhot)
  • ylimääräiset asumismenot (takuuvuokra, vuokraennakko, välityspalkkio tai muutosta aiheutuvat kustannukset, palohälyttimen hankinta)
  • erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot (esim. pitkäaikaisesta tai vaikeasta sairaudesta aiheutuvat menot sekä lasten harrastusmenot).

Jos olet elänyt pitkään toimeentulotuen varassa, on taloudellinen liikkumisvarasi niukka, ja yllättävien menojen ilmaantuessa voit joutua tinkimään välttämättömistä kuluista, kuten ruokamenoista. Esimerkiksi kodin irtaimiston hankkimisesta, rikkoutuneista kodinkoneista tai muista suuremmista kodin hankinnoista aiheutuvat menot ovat usein niin suuria, että niiden hankkimisesta voi tulla kerralla maksettavaksi iso lasku. Tällöin on mahdollista hakea sosiaalista luototusta. Sosiaalinen luotto pitää pystyä maksamaan takaisin.

Mihin täydentävää toimeentulotukea voidaan hakea?

Täydentävää toimeentulotukea voit hakea esimerkiksi seuraaviin asioihin:

  • lastentarvikkeista, kuten lastenvaunuista aiheutuviin menoihin
  • opinnoista aiheutuviin menoihin, kun opiskelua ei tueta muuta kautta
  • opintolainojen korkojen maksuun (jos et ole Kelan korkoavustuksen piirissä)
  • oppikirjojen ja työvaatteiden hankintakustannuksiin
  • lasten harrastusmenoihin, esim. luistimien, mailan, kenkien hankintaan
  • elektroniikkalaitteiden, kuten television, tietokoneen tai matkapuhelimen hankinnasta aiheutuvat kulut (tietokone on monelle koululaiselle ja opiskelijalle välttämätön väline)
  • lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuvat menot (lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu)
  • lapsen luonapidon kustannuksiin, joihin voi anoa täydentävänä toimeentulotukena
  • tavanomaista suurempiin vaatemenoihin (esimerkiksi romaaninaisten tai raskausajan vaatemenot)
  • puhelinkuluihin: jos joudut esim. liikkumisvaikeuksien vuoksi hoitamaan asioita viranomaisten kanssa puhelimitse tai sinulla on akuutti kriisitilanne, joka aiheuttaa tavanomaista suuremmat puhelinkulut.


Ehkäisevä toimeentulotuki

Ehkäisevästä toimeentulotuen myöntämisestä päättävät kunnat itse. Ehkäisevän toimeentulontuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.

Ennalta ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty akuuteissa kriisitilanteissa. Sillä on tuettu perheitä, joita on kohdannut perheenjäsenen äkillinen kuolema, vakava sairastuminen tai esimerkiksi rikoksen uhriksi joutuminen. Ehkäisevää toimeentulotukea voi lisäksi saada lasten harrastusmenoihin ja itsenäistyvän nuoren tukemiseen.

Jos perheellä on vuokrarästejä, voidaan ehkäisevällä tuella välttää häätö ja sen myötä perheen hajoaminen ja tilanteen muuttuminen entistä huonompaan suuntaan. Usein näissä tilanteissa perheillä on sellaisia menoja, joita ei voida huomioida toimeentuloa myönnettäessä. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi lainojen lyhennykset.


Huomioon otettavat tulot ja varallisuus

Toimeentulotukea myönnettäessä tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Huomioitavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, eläke- ja pääomatulot, työttömyyskorvaus, sairauspäiväraha, asumistuki, opintotuki, opintolaina, omaishoidontuki, elatusapu, elatustuki, lapsilisä ja veronpalautus sekä omaisuuden tuotto. Varallisuutena otetaan huomioon henkilön tai perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä oleva varallisuus, joita ovat muun muassa säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitava omaisuus.

Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta huomioon äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, alle 18-vuotiaan tuloja eikä pankki- ja luottokorttiluottoja.

Varallisuutena ei oteta huomioon

  • henkilön tai perheen käytettävissä olevaa vakituista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa
  • tarpeellisia työ ja opiskeluvälineitä
  • alle 18-vuotiaan lapsen varoja tiettyyn rajaan saakka
  • muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.

Toimeentulotukea myönnettäessä voidaan päättää myönnetyn toimeentulotuen perimisestä takaisin, jos tuen saajalla on varallisuutta, joka ei ole ollut käytettävissä tukea myönnettäessä.


Toimeentulotukipäätös

Päätös toimeentulotuesta on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisissä tapauksissa päätös on tehtävä samana tai seuraavana arkipäivänä. Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena, ja se perustellaan. Päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua. Päätöksen liitteenä on ohjeet oikaisun tekoon.

Toimeentulotuen hakijan on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta.

 Talous- ja velkaneuvojat antavat neuvontaa talouden ja velkojen hoitoon

Kunnallinen talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaalle maksuton palvelu. Talous- ja velkaneuvojat antavat tietoa ja neuvontaa talouden ja velkojen hoitoon sekä kartoittavat keinoja velkavaikeuksien tasapainottamiseksi. Talous- ja velkaneuvojat avustavat yksityishenkilön velkajärjestelyhakemuksen täyttämisessä. Velkaneuvojat auttavat myös asiakirjojen hankkimisessa, mahdollisessa muutoksenhaussa hovioikeuteen sekä maksukyvyn muutos- ja lisätilitysasioissa.

Talous- ja velkaneuvojat auttavat muun muassa seuraavissa asioissa:

  • velkatilanteen kartoittamisessa
  • neuvotteluissa velkojien kanssa
  • maksuaikataulujen ja velkojen järjestelyssä
  • tuomioistuimelle tehtävän velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa.

Talous- ja velkaneuvontaan on monissa kunnissa melko pitkät jonot. Odotusaikana kannattaa selvitellä velkojen määrää sekä kirjata ylös velkaantumisen johtaneita syitä (päihdeongelma, avioero jne.).

Sinua lähimpänä olevan talous- ja velkaneuvonnan yhteystiedot löydät Kuluttajaviraston nettisivuilta.

 Sosiaalinen luotto ehkäisee taloudellista syrjäytymistä

Sosiaalinen luotto on kunnan myöntämä luotto takaisinmaksuehtoineen pienituloisille ja vähävaraisille ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta saada muuta luottoa kohtuullisilla ehdoilla esimerkiksi tulojen pienuuden tai luottohäiriömerkinnän vuoksi. Sosiaalisen luoton tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä pärjäämistä. Luototuksen käyttöönotto on kunnalle vapaaehtoista. Sosiaalisen luototuksen lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä esimerkiksi

  • talouden hallintaan saattamiseen
  • velkakierteen katkaisemiseen
  • kodin hankintoihin
  • kuntoutumisen edistämiseen
  • työllistymisen edistämiseen
  • asumisen turvaamiseen
  • sosiaalisen kriisin ylittämiseen.

Sosiaalisesta luotosta voidaan periä kohtuullinen vuotuinen korko, joka kuitenkin voi olla enintään korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

 Mitä tarkoittavat edunvalvonta ja holhous?

Edunvalvojaa voidaan tarvita esimerkiksi tilanteissa, joissa vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet henkilön kykyä valvoa omia etujaan tai hoitaa asioitaan. Usein edunvalvojana toimii lapsi, aviopuoliso tai muu läheinen. Henkilö voi myös itse etukäteen nimetä valtuutetun, josta tulee hänen edunvalvojansa, jos hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.

Holhousviranomaisena toimii maistraatti, joka valvoo edunvalvojia. Maistraatti auttaa selvittämään, tarvitseeko kyseinen henkilö edunvalvontaa ja opastaa, kuinka menetellään edunvalvonnan järjestämisessä. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan, mikäli henkilö itse on hakenut edunvalvojan määräämistä ja pyytänyt, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen. Maistraatista saa tarvittaessa tiedon, kuka on tietyn henkilön edunvalvoja. Henkilökunta on velvollinen pitämään salassa yksityisyyden piiriin kuuluvia asioita. Maistraattiin voi myös ilmoittaa, että tietty henkilö saattaisi tarvita edunvalvontaa.

Tarkempia tietoja edunvalvonnasta ja sen järjestämisestä löydät maistraatin Internet-sivuilta.

 Seurakunnan diakoniatyö avustaa akuutissa hätätilanteessa

"Seurakunnan diakonilta sain maksusitoumuksen ruokakauppaan…"

- Pentti 49 v.

Kirkon diakoniarahasto on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteinen avustusrahasto. Rahaston tarkoituksena on antaa apua taloudelliseen ahdinkoon joutuneille ihmisille, joiden hätä on suurin, eikä muuta apua ole. Avustuksen saaminen tapahtuu aina paikallisen seurakunnan diakoniatyöntekijän kautta.

Seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat seurakuntien ”sosiaalityöntekijöitä”. Diakoniatyöntekijän puoleen voi kääntyä käytännöllisen ja taloudellisen tuen tarpeessa. Lisäksi tukea annetaan yksinäisyyden, mielenterveysongelmien, päihteiden, elämän kriisien, ihmissuhdevaikeuksien ja muiden ongelmien vuoksi.

Taloudellisissa ongelmissa ensisijainen apu löytyy sosiaalitoimistosta. Seurakunnan diakoniatyöllä on mahdollisuus avustaa akuutissa hätätilanteessa olevia. Tavoitteena on auttaa kaikkein vaikeimman yli. Diakoniatyöntekijältä voi pyytää apua ja neuvoja siihen, että avunhakija ja hänen perheensä selviävät omin avuin tai osaavat hakea tukea yhteiskunnalta. Toimintatavat ja resurssit vaihtelevat paikkakunnittain. Joistakin seurakunnista löytyy ainakin ensiapua monenlaisiin tilanteisiin.

Kirkon diakoniarahasto tekee yhteistyötä Tukikummit-säätiön kanssa. Yhteistyö painottuu lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Avustuksia voidaan myöntää esimerkiksi opiskeluun, kouluttamisen ja harrastusten välittömiin kustannuksiin, vaatteisiin ja kenkiin tai vaikkapa matkakuluihin isovanhempien tai etävanhemman tapaamiseksi. Avustukset ovat kertaluonteisia ja perhekohtaisia. Tukikummit-säätiö kanavoi saamansa lahjoitukset Kirkon diakoniarahastolle, joka omien sääntöjensä ja käytäntöjensä mukaisesti hoitaa käytännön avustustoiminnan. Avustuspäätökset tehdään kuusi kertaa vuodessa.

Taloudellisten ongelmien ratkaisemisessa saatetaan kaivata myös hyvää suunnittelua. Seurakunnan diakoniatyöntekijä voi auttaa löytämään asiantuntevaa apua esimerkiksi velkaneuvojalta. Hän voi auttaa lomakkeiden täyttämisessä ja yhteydenpidossa velkojiin ja sosiaalitoimeen. Hän voi myös tulla mukaasi neuvottelemaan kestäviä ratkaisuja ongelmiin.

Lisätietoa oman alueen avustuksista saat paikallisen seurakuntasi verkkosivuilta, seurakuntalehdestä tai soittamalla suoraan kirkkoherranvirastoon tai diakoniatyöntekijälle. Monet seurakunnat tarjoavat myös ruoka-apua.

Lue lisää:

 Järjestöt ja yhdistykset

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat yleensä yhdistyspohjaisesti toimivia järjestöjä. Toimintamuodot vaihtelevat, sillä jotkin kansalaisjärjestöt keskittyvät vaikuttamaan päätöksentekijöihin tai yksityisiin kuluttajiin, kun taas toiset esimerkiksi jakavat ruokaa puutteenalaisille tai tekevät kehitysyhteistyötä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä toimii monia järjestöjä, joiden tehtävänä on edistää ihmisten, kuntalaisten, hyvinvointia. Sitä tehdään muun muassa järjestämällä toimintaa, tekemällä vaikuttamistyötä, jakamalla tietoa ja tarjoamalla vertaistukea.

Tietoa oman paikkakunnan järjestötoiminnasta ja yhdistyksistä voit kysyä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta tai etsiä tietoa esimerkiksi oman kuntasi nettisivuilta.

Katso myös

 Pelastusarmeija

Pelastusarmeijan työn päämääränä on auttaa ihmistä kokonaisvaltaisesti hengen, sielun ja ruumiin tarpeiden mukaan.

Pelastusarmeijan sosiaalisen työn toimintatapoja ovat muun muassa päihdeongelmaisten kuntoutus, kodittomien miesten ja naisten asuntopalvelutoiminta, lasten päiväkoti- ja leiritoiminta ja vanhusten asumis- ja hoivapalvelut. Erityistyömuotona on vankilatyö.

Pelastusarmeijan avustustoimintaa ovat esimerkiksi joulupatakeräys ja siihen liittyvä avustustoiminta sekä niin sanottu leipäjonojen ruokajakelu. Lisäksi Pelastusarmeijan sosiaalipalvelutyöhön kuuluu neuvonta- ja keskusteluapua sekä erilaista tukitoimintaa.

Lue lisää:

 Suomen Punainen Risti (SPR)

Suomen Punainen Risti (SPR) auttaa ihmisiä katastrofien ja onnettomuuksien sattuessa ja kouluttaa heitä varautumaan niihin. SPR auttaa onnettomuus- ja kriisitilanteissa, tukee viranomaisia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä.

SPR:n toimintamuodot:

  • hätäapu kotimaan onnettomuustilanteissa
  • keräykset, esim. lipaskeräys, Nälkäpäivä
  • ensiapuryhmät ja ensiapukoulutus
  • ystävätoiminta ja omaishoitajien tuki
  • terveyspisteet ja terveyden edistäminen, esim. seksuaaliterveys ja päihteet (järjestää mm. ehkäisevän päihdetyön ja ohjaavan ja tukevan päihdetyön peruskursseja)
  • varhaisnuorten kerhot ja leirit
  • maahanmuuttajien tukeminen ja vastaanottokeskukset
  • veripalvelu
  • kontti-kierrätystavaratalot
  • nuorten turvatalot
  • vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinointi.

Nuorten turvatalot

SPR ylläpitää viidessä suuressa kaupungissa nuorten turvataloja. Nämä kaupungit ovat Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku ja Tampere. Nuorten turvakodit on tarkoitettu 12–19-vuotiaille nuorille. Turvakodit ovat auki illasta klo 17:sta seuraavaan aamuun klo 10:een. Tarvittaessa nuorten turvatalo voi tarjota väliaikaisen yöpymispaikan. Yöpymisestä sovitaan nuoren huoltajan kanssa. Yöpyminen on maksutonta.

Lue lisää: