Rievdadusa guvlui

Go lea šlundon lea váigat oaidnit áššiid otná beaivve dobbelabbui, ja motiveren iežas dikšumii sáhttá orrut leat váigat.

Fuomáš goitotge, ahte logat dán teavstta. Leat čielgasit nappo aŋkke juoga veardde orustan smiehttat iežat dili ja sávat rievdadusa.

Rievdadusa motivašuvdna lea luonddustis molsašuddi, ja gaskkohagaid orru, ahte veadjá geahččalit, nuppe háve fas ii. Muitte dán  motivašuvnna lunddolaš molsašuddama. Daga dattege soahpamuša iežainnat: geahččal dán iešdivššu rávvagiid ja árvvoštala easka dalle daid ávkkálašvuođa.

Oaččut dán oasis bargoneavvuid doaibmannávccaid máhcaheapmai ja jurddašanvuogi ođasmahttimii. Bargga dan mielde, mat orrot alccet dárbbašlaččat, guldalemiin iežat návccaid.

 Mo lasihit árggahálddašeami?

​Árggahálddašeami ođđasis ráhkadeapmi lea okta mávssolaš vuođđu deprešuvnna vuoitimii.

Lea dehalaš álgit rievdadit iežas doaibmanvugiid ja oažžut aktiivavuođa ruovttoluotta unnánaččaid, vaikko jurdagat, dovddut ja fysihkalaš dilli riidalivččege vuostá. Vuoiŋŋasteami ja doarvái aktiivavuođa dássedeaddu lea dehalaš, muhto dušše vuoiŋŋasteami dárbbu ii gánnet báhcit guldalit.

Árggahálddašeami lasiheapmi eallima iešguđe oassesurggiin

Nagirrytma ja oađđin

Deprešuvdnii laktásit dávjá oađđinváttisvuođat. Oađđin sáhttá leat boatkkalaš, dahje šlundon sáhttá morihit iđitijas, iige nagir šat boađe. Deprešuvdnii sáhttá laktásit maiddái liigešliettasvuohta. Nahkkára kvalitehtii lea vejolaš geahččalit váikkuhit earálagan nagirfuolahusmetodaiguin:

  1. Ii káfe dmu 16:a maŋŋá, ii alkohola vuollái guokte diimmu iige duhpáha vuollái njeallje diimmu ovdal nohkkama.
  2. Lihkat, muhto vealtte lossa rásehusa dmu 18 maŋŋá.
  3. Návddaš ovdal nohkkama geahppa čitnahydráhtadoalli mállasa.
  4. Oađđinlatnja galggašii leat vuogas, čoasuslágan, seavdnjat ja jaskat, ja seaŋga sihke gávnnit vuohkkasat.
  5. Mana seŋgii easka go leat váiban.
  6. Geavat seaŋgga oađđimii (ale TV:a geahcččamii, borramii dahje lohkamii).
  7. Juos nagir ii boađe 15–20 minuhtas, čuožžil eret seaŋggas ja mana ruovttoluotta easka go váibada.
  8. Lihka álo iđđes seamma áigge, fuolakeahttá idjanahkáriid guhkkodagas.
  9. Ale oađe beaivenahkáriid.

Lihkadeapmi

Unnage lihkadanmearri vahkus oažžu áigái buorre dili ja doibme deprešuvnna eastadeaddjin ja dan dikšu dahkkin. Smiehta, leamašgo dus ovdal muhtun lihkadanvuogit, main leat liikon ja maid sáhtášit álggahit ođđasis. Leago juoidá, maid leat hálidan vuolgit geahččalit, muhto áigi ja veadjin ii leat reahkkán.

Jos gulat dan ahkebulvii, ahte lihkadit galgá juogo 45 minuhta dahje ii ollege, hástal iežat boares oahpuidat. Jo dušše beare muhtun oanehis vázzinmohkki vahkus lea buoret go ii ollege, ja das lea buorre álggahit.

Biebmu

Dearvvaslaš eallinvuogit ráhkadit buori vuođu árggahálddašeapmai ja buresveadjima lasiheapmai.

  1. Bora dássidit.
  2. Čuovo dearvvaslaš biebmoválljenmuni: vuogas goris šattuid, murjjiid, heđemiid, proteiinnaid ja čitnahydráhtaid.
  3. Geahpet gárrenávdnasiid geavaheami.

Borramuš

Sámi borramuš vuođđuduvvá oalle muddui bohcco, ealgga ja sávzza birgui ja lassin báikkálaš guollái, šattut leat eanáš iežas eatnama šattut. Stuorámus oassi bohccobierggus lea miesebiergu.

Bohccobiergomálli

Vuošša dáktás bohccobiergguid sálttiin ja pihpporiiguin njaddejuvvon čázis 2-4 diimmu. Juos vuoššančázi bajildussii šaddá duoldama álgomuttus sokta, garre dan eret. Biergu lea giksan, go dat luovvana dávttiin.

Lasit smávvejuvvon buđehiid ja ruohtasšattuid ja vuošša givssasin. Fállojuvvo lievllisteaddji báhkasin.

Guollelođá

Bija uvdnafuorbmái gerddiid mielde buđet- ja lávkelaigosiid, smávvejuvvon guoli ja spiidnebiergovajahasaid. Lasit sálttiin ja vilgespihpporiin njaddejuvvon mannemielkki, base 200 gráđas uvnnas givssasin.

Goikebiergomálli

Luvvat dáktás goikebiergobihtáid galbma čázis guhká, millosit ija badjel. Lasit sullii 1 dl riseniid ja vuošša ovttas máŋggaid diimmuid, dassážiigo goikebiergobihtát leat dipman. Lasit smávvejuvvon buđehiid ja vuošša givssasin. Lasit loahpas mielkki dahje gaba.

Olmmošgaskavuođaid doalaheapmi

Oktavuođadoallan ustibiidda ja lagasiidda ovddida áhpásmuvvama. Ruoktut báhcin ja eaidan fuonida veadjima.

  • Doala oktavuođa oahppásiidda ja váldde kontavtta ođđa olbmuide.
  • Bivdde veahki, muital jurdagiiddáidat ja dovdduidat. Ale báze áššiiguin okto.
  • Oza veardásašdoarjaga ovdamearkan baikegottát veardásašdoarjjajoavkkuin.

Luondu

Luondu lea davvi ja sámekultuvrra guovddáš oassi ja dat lea dehalaš vuođđoárvu. Luondu birasin addá fámu ja fállá dilálašvuođaid gávdnat iežas nanusvuođaid. Luondu maiddái buktá ovdan olbmo rájálašvuođa, ovdamearkan luonddufámuid bokte. Luondu váikkuha olbmui buot aiccuid bokte oppalaččat. Luondu fállá ráfálaš ja dorvvolaš dilálašvuođa iežas eallima geahčadeapmai.

Sápmelažža identitehta ja iešdovdu ráhkaduvvet nannosit luonddudovdamii ja luonddus birgemii. Sápmelažža árga hápmašuvvá jagiáiggiid, jahkásaš bargguid ja ráđđedeaddji luonddudiliid bokte. Vuoiŋŋasteami ja aktiivavuođa rytma molsašuddá sámi servoša vuođđoárvvuid mielde, ovdamearkan boazodoalu jahkelotnašuvvan, guollebivdu, lubmen ja meahcásteapmi. Šlundon olbmo nagirrytmma vuogáiduvvan sámi eallinvuohkái sáhttá leat gaskkohagaid hástaleaddji áiggegeavaheami geažil, ovdamearkan miessemearkun dáhpáhuvvá ihkku, goas dálkedilit sihke bohcco ja olbmuid dáfus leat heivvolamosat.

Árggahálddašeami lasiheapmi

 Lotkkodahttinhárjehusat

​Go lea deprešuvdna sáhttá orrut, ahte lea oppa áigge váiban ja vaikko mo oađášii, ii vuoiŋŋasteapmi goitotge virkkosmahte. Vuoiŋŋastanbottuid gánneha plánet nu, ahte dat aŋkke muhtun muddui  livčče álbma láhkai lotkkodahtti.

Dán dihtii gánneha diđolaččat plánet lotkkodahttinbottuid beaivái. Čuovvovažžan lea liŋkkat lotkkodahttinhárjehusaide, maid sáhttá geahččalit. Lotkkodahttin buktá maid alcces jierpmálaš bargama, masa oaččut bargoneavvuid lotkkodahttinhárjehusaid maŋŋá.

Lotkkodahttinhárjehusat

Dá liŋkkat lotkkodahttinhárjehusaide, maid sáhtát geahččalit:

Lotkkodahttinhárjehus (suomagillii) Dorvobáikebáddi (MP3) (suomagillii) Áŋkorastinhárjehus (MP3) (suomagillii) Vuoigŋanhárjehus (MP3) (suomagillii) Miellagovvahárjehus (MP3) (suomagillii)
Bargoneavvut deprešuvnna vuoitimii

 Lasi jierpmálaš doaibma

​Mii beare bargan ii leat jierpmálaš. Máŋggas lea vásáhus das, ahte vaikko lea ožžon iežas olggos, bidjat bealleveagal diskkaid dahje fitnan gávppis, veadju ii leat buorránan. Miellalági buorida  bargan, mii lea jierpmálaš dahje mas dovdá leat buorre.

Lea dehalaš álgit ohcat ruovttoluotta massán doaimmaid, mat ovdal buvttadedje buorre veaju, dahje bargat ođđa áššiid, main daid sáhttá oažžut. Geahča ovdamearkalisttá jierpmálaš doaimmain ja daga alccet vástideaddji listtá.

Jierpmálaš doaibma

Lasit jierpmálaš doaimma:

  • musihka guldaleapmi
  • vuojadeapmi
  • spealuid speallan
  • olgun borran
  • skihpáriiguin eahketdoalut
  • borramušráhkadeapmi
  • láibun
  • čorgema maŋŋá ruovttus návddašeapmi
  • lahpesmárkanis fitnan
  • eahkedis vázzimin fitnan
  • luomu plánen
  • elligovain fitnan
  • sávdnun
  • luonddus lihkadeapmi
  • spábbačiekčama geahččan televišuvnnas
  • nohkkan láhkániid molsuma maŋŋá.
Iežas jiepmálaš doaimmat

 Gidde fuopmášumiid japláne iežat doaimmaid

​Dat, maid bargá, váikkuha dovdduide ja jurdagiidda alddát.

Čálit alccet vuolabealde leahkki vahkkokaleandara dahje geavat veahkkin eará kaleandara. Ulbmilin lea oahppat earuhit, mat dahkkit buoridit miellalági ja mat fas fuonidit veaju dahje doalahit šlundivuođa ja veajuhisvuođa.

Gidde fuopmášumi vuosten vahku, mo du beaivvit gollet ja makkár miellaláhki doaimmaide laktása. Pláne ráhkadan listtá mielde doaimmaid, mat sáhtášedje buoridit árggahálddašeami dovddu ja miellalági.

Maiddái lihkadeami moatte geardde vahkus gánneha plánet ovddalgihtii. Doaibmabeaivegirji lea buorre deavdit nu guhká go árggahálddašeami dovdu lassána ja miellaláhki buorrána.

Doaibmabeaivegirji

 Jurdda jurddan, dovdu dovdun

​Dubmen iežas dahje earáid vuostá lassána deprešuvnna mielde. Dubmejeaddji jurdagiid ja dovdduid gánneha oahpahallat earuhit ja dan maŋŋá luoitit luovus

Olbmuin lea dávjá áddejupmi, ahte iežas jurdda dahje dovdu = duohtaášši. Duođalašvuođas jurdda lea jurdda ja dovdu lea dovdu, ja dat leat oanehisáigasaččat.

Jurdagat ja dovddut molsašuddet

Dubmejeaddji jurddašeapmi lasiha baháš dili. Gaskkohagaid iđđes speadjalis geahčadettiin mis lea jurdda, ahte leat čábbá, gaskkohagaid jurdda, ahte romi. Goabbáge ii leat goittotge dan riektadut duohta ášši, baicce dušše oanehisáigásaš jurdda, masa maiddái miellalágit váikkuhit. Dovdodilitge molsašuddet: muhtumin leat morašlaččat, muhtumin ilolaččat. Mihkkige ii leat bissovaš.

Go fuobmát ahte soaimmat iežat juostá, váldde vuhtii dan. Dušše fuomáš dan. Sáhtát vaikko giitit ironálaččat iežat miela dán sivahahtti jurdagis ja geahččalit luoitit das luovus.

Jurdagat ja dovddut leat gievrra, muhto daid mielde ii leat baggu doibmet. Adde daid boahtit go meara báruid dahje almmi balvvaid. Nuppit barut leat stuorábut, nuppit uhcibut. Nuppit balvvat lihkadit hihttásabbot, nuppit fas johtilabbot, muhto ovtta sadjái dat eai báze.

Iežan dubmejeaddji jurdagat

 Hástal jurdagiiddát

​Jurdagiid dohkkeheami ja luovus luoitima lassin daid sáhttá geahččalit maiddái hástalit. Sáhtát jearrat alddát, ahte vaikko dulkoge dili juoga nu láhkai , de leago dat vealtameahttumit duohta ášši? Sáhtášiigo dili dulkot mo nu nuppe láhkai?

Negatiiva jurddašeapmi boahtá  automáhtalažžan álkidit.  Miela gánneha oahpahit giddet fuopmášumi maiddái miehtemielalaš ja molssaevttolaš jurdagiidda.

Čále bajás dubmejeaddji jurdagiiddát diliin ja smiehta, mo muđuid dili sáhtášii dulkot. Hárjehala dán čuovvovaš beivviid áigge. Sáhtát geavahit veahkkin mielčuovvu skovi.

Jurdagiid hástaleapmi