Leango šlundon?

Oaččut dán oasis dieđu deprešuvnnas. Oahpat dovdat deprešuvnna dávdamerkkaid ja daid áigáioažžu ja doalaheaddji dahkkiid.

Nuppi oasis vuolgit nuppástusa guvlui ja hástalat deprešuvnna báidnán jurdagiid ja doaimmaid hárjehallamiin ođđalágan doaimmaid. Máŋimuš oassi fas veahkeha sirdit miela boahtti guvlui.

 Diehtu deprešunnas

​Deprešuvdna lea okta dábálamos mielladearvvasvuođa váttuin. Deprešuvnna árra identifiseren ja divššu álggaheapmi lea dehalaš, daningo guhká bistán deprešuvdna unnida doaibmannávččaid ja ellinlági ja das áhpáiduvvan lea váddásut.

Deprešuvnnaid dábálašvuođas
  • mánáid deprešuvdna (vuollái skuvlaahkásaš 0,5–1 %:s, vuolleskuvlalaččain sulli 2 %:s)
  • nuoraid deprešuvdna (sullii 15-20 %:s)
  • ollesolbmuid deprešuvdna (ovttaáigasaččat sullii 5 %:s, eallinagálaččat 20 %:s)
  • boarrásiid deprešuvdna (12 %:s)
  • skábmaáigge ovdanboahtti deprešuvdna (1 %:s)
  • riegádahttima maŋŋá boahtti deprešuvdna (10–15 %:s)

Eallindillái gulavaš miellavearránus dahje moráš leat eará áššit go deprešuvdna, muhto dat sáhttetg guhká bisttedettiin šaddat deprešuvdnan. Ovttaskas dávdamearka ii velá oaivvil deprešuvnna. Deprešuvnnain dárkkuhuvvo dávda, mas iešguđetlágan dávdamearkkat leat boatkkaheamit guhkit áigge.

Deprešuvnna dávdamearkkat

Deprešuvdnii mihtilmas dávdamearkkat leat ovdamearkan

  • guhká bistán šlundi miellaláhki
  • nuonddahallan ja váibasat
  • eardunhearkivuohta
  • doaibmannávccaid geahppáneapmi, sealggahisvuohta
  • beroštumi vátni áššiide, main ovdal návddašii
  • iešluohttámuša geappáneapmi
  • iešsivahallamiid lassáneapmi
  • mearrádusdahkama váttisvuohta
  • borranlusttu nuppástusat
  • oađđinváttisvuođat (liigešliettasvuohta, iđitija morihallan, váttisvuohta nohkkat ođđasis)
  • vuodjunváttisvuođat
  • čilgemeahttun fysihkalaš dávdamearkkat (oaivebávččas, illáveaddjin, deahkkebákčasat)
  • dávjá jápmimii laktáseaddji jurdagat.
Iežan dávdamearkkat

Deprešuvnna dávdamearkkat sáhttet muhtumin laktásit man nu eará dávdii dego guoggamasrávssá váilevaš doaibmamii, gárrenávdnasiid liigegeavaheapmai dahje boarrásiin álgi dementiai.

Jos du veadjin nuppástuvvá nu ahte fuolastuvat das, váldde oktavuođa doaktárii. Ámmátolmmoš ferte árvvoštallat dili ja ráddjet olggobeallai eará dávddaid. Deprešuvnna álgima sáhttá leat muhtumin váigat fuomášit ieš. Maiddái lagas olbmuid fuomášumiidgánneha guldalit.

Árval dál dávdamearkkaidat lossatvuođa vástidemiin deprešuvdnajearahallamii.

Deprešuvdnajearahallami (BDI-21) (suomagillii) Man muttus sáhttá hállat deprešuvnnas? Guigosat, jos fuomáša alddes deprešuvnna dávdamearkkaid. Maid de jos in šat veaje?

 Deprešuvnna dikšun

​Deprešuvnna juogaduvvo dávdamearkkaid bistima ja lossatvuođa mielde láivves, gaskalossa ja lossa deprešuvdnii. Iešdikšun rávvagat leat dehalapmosat eandalii deprešuvnna árramuttus, muhto dat leat ávkkálaččat veaijuiduvvamis maŋŋelisge. Lossa deprešuvdmii dárbbašuvvo lassin ovtto maiddái ámmátveahkki.

Deprešuvnna Váldegottálaš dikšu (su.Masennuksen Käypä hoito) rávve deprešuvnna divššu várás dálkkasdivššu ja psykoterapiija kombinašuvnna. Váldegottálaš dikšu –ávžžuhusa mielde deprešuvnna dikšui rávvejuvvo neahttaterapiija. Neahttaterapiija heive láivves ja gaskalossa deprešuvdnii. Dat leat fidnemis riikkaviidosaččat doaktára sáddenbáhpáriin.

Deprešuvnna Váldegottálaš dikšu (suomagillii) Neahttaterapiija (suomagillii)

 Deprešuvdna ja alkohola

​Deprešuvdna  dahká gárrenávdnasiid geavaheami vuložin, muhto nuppe dáfus gárrenávndasiid geavaheapmi iešalddes heajuda  miellalági ja doalaha deprešuvnna. Badjelmearálaš alkoholageavaheapmi oažžu áigái seammalágan psykihkalaš váttisvuođaid go deprešuvdna. Máŋgasiid sáhttá leat váigat ovttastit iežas lassánan šlundivuođa, áđestusa ja erduivuođa dovdduid gárrenávdnasiid geavaheapmai. Valljis alkoholageavaheapmi doaibmá maiddái deprešuvnna johtui biddji dahkkin.

Alkohola hehttehusváikkuhusat

 

Alkohola hehttehusváikkuhusat álget oidnot čielgasit go alkohola geavaheapmi lassána.

Alkohola riskageavaheapmi (Mo jugat?) (suomagillii)

Deprešuvnna lea váigat dikšut, jos alkoholageavaheapmi lea valljis. Jos alkoholageavaheapmi lea šaddan badjelmearálažžan, dasa gánneha ohcat veahki. Fina árvvoštallamin iežat alkoholageavaheami mielčuovvu liŋkkas ja guorahala seammás, leago das osolašvuohta du dillái ja dávdamearkaide.

Lassidieđut ja iežas-veahkkeprográmma alkohola liigegeavaheamis gávdno Mielladearvvasvuohtadálu Juhkama hálddašeami rávagihppagis. Alkohola liigegeavaheapmai lea oažžumis maidddái neahttaterapiija.

Juhkama hálddašeami gihppa (suomagillii) Alkohola liigegeavaheami neahttaterapiija (suomagillii) Teste iežat alkoholageavaheami (AUDIT) (suomagillii)

 Árggahálddašeapmi

​Deprešuvdna ovdána unnánaččaid . Vuosttas mearkkaid sáhttá fuomášit das, ahte iežas árgga- ja eallinhálddašeami dovdu álgá fuotnánit. Árggahálddašeami dovddu beahttin oidno vuosttasin ruovttueallimis. Lihttebassamat báhcet barggakeahttá, ruoktu čorgekeahttá, iige moivasis gille beroštit.

Deprešuvnna álggus bargo- ja doaibmanávccat ruovttu olggobealde sáhttet oidnot guhkes  áiggege buorrin, vaikko deprešuvnna mearkkat leat čielgasit áicamis. Lea buorre ohcat veahki ja darvánit áššiide jo árramuttus ovdal go deprešuvdna ovdána menddo guhkás.

Árggahálddašeapmi

Árggahálddašeami dovdu ja buresveadjima vuođut čoahkkanit máŋgga áššis:

  • doarvái vuoiŋŋasteami ja aktiivavuođa dássedeaddu
  • lihkadeapmi
  • dearvvaslaš biebmu
  • gárrenávdnasiid geahpedeapmi
  • doarvái dakkár bargamuš, mii lea jierpmálaš dahje mas dovdá iežas leat buorre

 Deprešuvnna šaddan

Deprešuvdna lea dávda, mii njáhká eallimii gulul. Deprešuvnna šaddamii, váikkuhit sihke árbejuvvon suojehisvuohta ja iešguđetlágan johtui biddji streassadahkkit. Lea buorre fuomášit, ahte maiddái positiivalaš ellindilinuppástusat sáhttet dagahit noađuheami ja streassa.

Johtui biddji streassadahkkit

Johtui biddji streassadahkkit sáhttet leat ovdamearkan

  • earru
  • fárren
  • bargosaji massin
  • lagamusa jápmin
  • ekonomalaš váttisvuođat
  • váttisvuođat olmmošgaskavuođain
  • geahppánan asttuáigi
  • hohpolaš eallinrytma
  • kronalaš bákčasiid dilli
  • riegádahttin.

Smiehta dál bottu, mat iešguđetlágan áššit leat váikkuhan du eallimis buohcuvuođa boahtimii, ja čále daid bajás.

Iežas johtui biddji dahkkit Boahtágo deprešuvdna fáhkkestága?

 Deprešuvnna jorrigehá

​Deprešuvdna ráhkada jorrigehá, mas áššit jorret seamma gehá mielde ja  mas jurdagat, dovddut ja doaimmat váikkuhit nubbi nuppiide. Jurdda ”lean fuotni” váikkuha dasa, maid dovdá. Dovddut fas giktalit bargat juoidá, ja dagut váikkuhit jurdagiidda ja dovdduide.

Ovdamearkan fuonitvuođa dovdu ja šlundivuohta giktalit herket garvvašit dilálašvuođaid ja báhcit ruoktut. Go doibme dovddu giktalan vugiin, dat fas váikkuha jurdagiidda. Ruoktut báhcin vuordimis lasiha fuonitvuođa jurdagiid, go ođđa buhttejeaddji vásáhusat báhcet šaddakeahttá.

 

Dovddu, dego šlundivuođa, lea dávjá váigat álgit rievdadit njulgestaga. Dan dihtii dovdduide figgat váikkuhit juogo hástaleamin iežas jurdagiid dahje rievdademiin láhttema. Oaččut maŋŋelis veahkkeneavvuid láhttema aktiverema várás ja jurdagiid hástaleami várás.

Dovdduid ja jurdagiid earuheapmi lea dehalaš jorrigehá botkema dihtii.

Deprešuvnna iešáican