Hálti ovddosguovlluid

Deprešuvnnas jurdagat jorret herkket árat negatiiva diliin ja dálá dili dahje boahttevuođa lea váigat jurddašit. Áhpáiduvvamis lea dehalaš stivret miela diđolaččat dán boddui ja ođđasis boahtti guvlui.

Leat dál bures álgán váldit massán doaimmaid ruovttoluotta, lasihan árggahálddašeami ja jierpmálaš bargama sihke oahpahallan váldit jurdagiid jurdagin ja hástalit daid. Lea áigi orustit smiehttat, makkár eallima hálidivččet dál ja dás duohko eallit.

Mii du eallimis lea dakkár, mas hálidat doallat gitta dahje maid vejolaččat lasihit? Leago árat eallimisttát juoidá, mas liikojit ja man hálidivččet ja sáhtášit buktit dán beaivái ruovttoluotta?

Árvvut háltti čájeheaddjin

Ovddosguovlluid mannan sáhttá leat váttis, jos ii leat kárta ja kompássa, mat čájehivčče, gos dál lea ja gosa galggašii mannat. Deprešuvdnii gullá, ahte ovdal dehalaš áššit manahit mearkkašumiset ja eallima hálti ja jierpmálašvuohta jávká. Dalle orustepmi árvvuid luhtte sáhttá veahkehit.

Árvvut leat áššit, maid mii doallat eallimis oččodeami árvosažžan ja mearkkašahttin. Árvvut sáhttet laktásit bárragaskavuhtii, bearašeallimii, bargoeallimii, asttuáigái ee. Árvvut leat iešguđetláganat, ja dat leat máŋggat.

Kultuvra, mas eallit, váikkuha árvvuide, muhto juohkehaččas lea dattege iežas árvumáilbmi. Orusteapmi árvvuid luhtte lea dannege mávssolaš, ahte sáhttá leat, ahte eallá nu go jurddaša, ahte galggašii eallit. Lea buorre smiehttat, maid ieš riektagis atná árvvus.

Deprešuvdnii lea mihtilmas, ahte vaikko anášii árvvus ovdamearkan ustitvuođa gaskavuođaid, ii vealtameahttumit veaje doaibmat árvvuides mielde. Árvvuid guorahallan sáhttá hábmet vuođu eallimii dalle go mearkkašupmi sáhttá ráhkadit mearkkašumi eallimii dalle go mearkkašupmi lea láhppon ja doaibmat ofelažžan dan eallima guvlui, maid hálidivččii eallit.

Bisán dál guorahallat, mii lea dutnje dehalaš ja maid áššiid anát árvvus čuovvováš bargobihtá vehkiin.

Iežan árvvut

Dál go leat guorahallan árvvuidat, smiehta, mo sáhtášit álgit konkrehtalaččat doibmet daid mielde. Vállje árvvu, mii lea dutnje dál dehalaš ja man hálidat ja sáhtát ollašuhttigoahtit. Smiehta, mii livččii unna lávki árvvu oahpistan doibmii.

Árvvuid mielde doaibma

Jurdagis doibmii

Suokkardala bottu, makkára hálidivččet eallimat leat jahkebeali–jagi geažes. Maid hálidivččet bargat? Mo golahivččet iežat beaivvi? Maid barggašit asttuáigge? Mat buorit áššit du eallimii gullašivčče? Govahala friddja ja čále bajás iežat nieguidat.

Višuvdna jierpmálaš eallimis

Orus dál bargobihtá maŋŋá smiehttat, mii du eastá eallimis nu go eske govahallet. Leago sáváldagain juoidá, maid sáhtášit doalvugoahtit ovddosguovlluid?

Guorahala, mat buot vejolašvuođat du eallimis sáhttášii leat viidásabbotge. Mat áššit riggudit du eallima?

searvedoaibma
eaktodáhtolašbargu
rávesolmuid- ja bargoveagaskuvlla gurssat
áiggeádjisearvvit
oahpu vázzin dahje hárjehahtti skuvlen
bargoeallimii máhccan omd. geahppasut vuogi mielde, juos lea buohcanluomus
Kela veajuiduhttingurssat

Diehtu ja guigosat iešguđetlágan vejolašvuoiđaid birra leat oažžumis ollu. Gánneha fitnat ohcamin dieđu iežas gávpoga ja servviid neahttasiidduin. Girjerájuin lea oažžumis ollu iešdikšungirjjálašvuohta, main sáhttá oažžut ođđa jurdagiid ja ideaid iežas nuppástusprosessii.

Mielenterveyden keskusliitto (Mielladearvvasvuođa guovddášlihttu): ee. diehtu, gurssat ja veardásašdoaibma Mieli Maasta ry: ollislaččat veardásašdoarjjadoaibma eará báikegottiin Toimintasuomi (Doaibmasuopma): iešđudege gávpoga dieđut áiiggeájiin, eaktodáhtolašdoaimmas ja veardásašdoarjagis Kela: diehtu veajuiduhttinbálvalusain, gurssain, psykoterapiijas jed. Demokratia(Demokratiija): riekteministeriija buvttadan ja bajásdoallan bálvalus váikkuheami ja mearrádusdahkama varás ossálastimii Omaiset mielenterveystyön tukena ry (Oapmahaččat mielladearvvasvuohtabarggu doarjun ro): Ovddida oapmahaččaid buresveadjima, go bearrasiš dahje lagasbires ovdanbohtet mielladearvvasvuođaváttisvuođat.

Čoavdagat buorre eallimii

Váruhusmearkkat ja plána dáid várás

Váruhusmearkkain dárkkuhuvvojit dávdamearkkat, mat almmustuvvagohtet ovdal aitosaš deprešuvnna álgima. Juos dus lea dávjjet boahtti deprešuvdna, lea ain dehalut oahppat earuhit iežas váruhusmearkkaid, vai veadjimii sáhttá váikkuhit juo árra muttus. Váruhusmearkkat sáhttet oidnot jurddašeami, dovddu ja doaibmama dásis.

Iešsivahallamat lassánit.
Fuolastuvvan ja áššiid morašteapmi lassána.
Mearrádusdahkan váttásmuvvá.
Jápmimii laktáseaddji jurdagat lassánit.
Dovdagoahtá iežas fuonibun go earát.
Lea váttis jurddašit baohtteáiggi.
Lea muito- ja vuodjunvaigatvuođat.

lassánan snolkkasvuohta
morašlašvuohta
eardu herket
láittastuvvan dovddut
lassánan eahpedoaivu
áŧestus

gárvigoahtá áššiid.
Ii doala oktavuođa nuppiida olbmuide.
čirrolašvuohta lassána.
Ii veaje go bákkolaš áššiid.
Beroštupmi iežas bajiloidnui ja beroštupmi dasa geahppána.

Iežan váruhusmearkkat

Niesttit boahtteáiggi várás

Buorre! Leat dál mannan čađa dán iešdikšun -prográmma. Sávvamis ožžot ávkkálaš dieđu, ođđa ideaid ja bargoneavvuid deprešuvnna vuoitima várás. Gidde dás duohkoge fuopmášumi iežat árggahálddašeapmai ja geahččal fuolahit alddát buoremus vejolaš láhkai. Muitte maiddái bálkášit iežat.

Gánneha joatkit doaibmabeaivegirjji doallama, vai oahppá earuhit, man láhkai eará dahkkit váikkuhit iežas miellaláhkái. Atte alccet lobi vuoiŋŋastanbeivviide ja pláne daid vaikko ovddalgihtii. Pláne vahkkokaleandarii ovddalgihtii maiddái bottuid lihkadeami várás ja jierpmálaš doaimmaid várás.

Juos orru, ahte besset buorre álgui, muhto hálidat nannosut doarjaga, sáhtát ohcalit iežat dikšui dávdamearkanavigáhtora oahpisteami mielde dahje bivdit iežat doaktáris sáttabáhpára deprešuvnna neahttaterapiijai. Neahttaterapiijas gieđahallojit oassái seamma temát go dán dikšun-prográmmas, doaibmama aktiveremis jurdagiid hástaleapmai, ja mielde lea neahttaterapevtta doarjja.

Juos du deprešuvnna dávdamearkkat givrot ovddežis dahje hehttejit juo dál doaibmannávccaid ja eallinlági, ale eahpit ohcalit veahki ollái. Iežat báikegotti bálvalanlisttá ja oktavuohtadieđuid gávnnat Mielladearvvasvuođadálus.

Muitte dáid:

Dávdamearkanavigáhtor (suomagillii) Mielladearvvasvuođadálu báike- ja bálvalusohcu (suomagillii) Deprešuvnna neahttaterapiija (suomagillii) Mii mu váivvida ja gos oaččun veahki (Nuoraid mielleadearvvasvuođadállu) (suomagillii) Báike- ja bálvalusohcu (Nuoraid mielleadearvvasvuođadállu) (suomagillii)

Buot buori joatkkabargamii, ja illu eallimasat!

Atte máhcahaga

Máhca álgui