Suunta eteenpäin

Tässä vaiheessa Aggression omahoito-ohjelmaa olet jo kenties huomannut, että vaikeiden tunteiden kanssa toimeen tuleminen on sekä tietoa itsestä että kehon ja mielen toiminnoista. Se on myös käsitysten ennalta tarkastelua ja päätöksiä. Tiettyjä  ohjeita seuraamalla voit toimia haastavissa tilanteissa. Nämä vaativat hieman etukäteen opettelua ja omia pohdintoja. Kun käyt lävitse tämän osan, saat käyttökelpoisia välineitä haastaviin tilanteisiin ja voit olla rauhallisempi ja hallita toimintaasi paremmin.

 Aggressio on tunne, ei teko

Kaikilla on tunteita, ja niitä saa ja kuuluukin olla. Se on täysin normaalia. Tunne on kuitenkin vain tunne ja niitä tulee ja menee.

Kaikki suuret, kuohuvatkin tunteet menevät ohi itsestään. Ne ovat aivojen tunnealueiden toimeliaisuutta ja biokemiaa, elimistön hormoneja ja aivojen välittäjäaineita. Keho polttaa ne pois pikkuhiljaa. Voimakasta tunnetilaa voi itse ylläpitää ja yllyttää lietsomalla itseään vaikkapa vihaan. Se ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa kannata. Jokainen voi tehdä tietoisen valinnan siitä, antaako tunteen mennä menojaan vai haluaako joutua tunteen vietäväksi.

Jokainen meistä raivostuu joskus. Silloin voi tulla sanoneeksi tai tehneeksi jotakin, mitä katuu myöhemmin. Suuttuneena saattaa lyödä, rikkoa tavaroita, huutaa tai nimitellä epäasiallisesti. Kohteeksi voivat joutua niin hyvä ystävä, kumppani, sisarukset, omat vanhemmat kuin täysin sivullisetkin.

On luonnollista ärsyyntyä. Kaikki tarvitsevat keinoja selvitä näissä tilanteissa. Kuohuvien tunteiden kanssa selviytymistä voi harjoitella ja harkita etukäteen. Jos aina vaikenee tai toimii hallitsemattomasti, joutuu ehkä katumaan tekojaan jälkeenpäin.

Pahasti sanottuja sanoja ei saa koskaan takaisin. Se harmittaa jälkeenpäin. Siitä voi tulla itselle jopa sietämättömän paha olo, josta on vaikea päästä. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Silloin alkaa helposti oikeuttaa tekoaan tekaistuilla puolustuksilla: ”se ansaitsi sen” tai ”se ärsytti”. Tästä tulee itselle kuitenkin entistä kurjempi olo, koska tietää kuitenkin tehneensä väärin ja loukanneensa. Ainakaan tilanne ei ratkea ja sitä saattaa joutua selvittelemään entistä enemmän. Parempi ratkaisu olisi virheensä myöntäminen ja reilu anteeksipyyntö. Harkitsemattomia tekoja kuitenkin sattuu lähes kaikille meistä.

Tunnekuohun hetkellä on usein vaikea toimia järkevästi. Harkinta on poissa pelistä. Tunteen ohjaamana tuntuu jopa mielekkäältä tehdä jotakin vahingollista tai tuhoavaa. Jälkeenpäin teko ei tunnu enää järkevältä. Koska tällaiset tilanteet ovat tavallisia, on tärkeää harjoitella tunteiden hallintaa. Silloin saa keinoja päästä tunteidensa herraksi ja järki ja harkinta palaa taas toimintaan.

 Itsetunnon merkitys aggression hallinnalle

Itsetunto on yksinkertaisimmillaan ihmisen käsitys siitä, onko hän itse riittävän hyvä ja oikeanlainen. Siihen sisältyy käsitys omasta merkityksestä tässä maailmassa ja kokemus siitä, tekeekö mielestään niitä asioita, joihin uskoo. Itsetuntoa rakentaa sekin, miten läheiset ja muut ympärillä olevat suhtautuvat: saako heiltä tukea ja kannustusta tai mitä uskoo läheisten ylipäätään  itsestä ajattelevan. Itsetunto voi olla vakaa ja aika lailla ympäristöstä riippumaton tai toisaalta häilyvä ja altis toisten kommenteille ja vihjeille. Itsetunnon perusta rakentuu lapsuuden ja nuoruuden aikana, mutta se muuttuu päivittäin, jopa hetkittäin, koko elämän ajan. On tärkeää tietää, että itsetuntoaan voi kehittää ja kasvattaa.

Itsetunnon merkitys oman elämän hallinnalle ja sen suunnalle on huomattava. Kun itsetunto on hyvä, ihminen tekee itselleen hyviä asioita ja valintoja, jotka auttavat häntä pääsemään tavoitteisiinsa. Jos itsetunto puolestaan on heikko, ihminen saattaa jättää tavoitteensa määrittelemättä. Hänen ei mielestään ehkä kannata tavoitella mitään ponnisteluja vaativaa, koska kuitenkin tulisi epäonnistumaan.

Itsetunto rakentuu, kun muistaa yhä uudelleen tehdä pieniä tärkeitä tekoja ja valintoja elämässään. Se on määrätietoista myönteisen näkökulman etsimistä ja asioiden, läheisten ihmisten ja oman itsensä hyväksymistä. Erityisen tärkeää on hyväksyä oma pettymys ja harmi siitä, että on epäonnistunut tai tehnyt virheen. On hyvä puhua välille itselle kannustavasti ja myötätuntoisesti myös hiljaa mielessään.

Kun itsetunto on kohdallaan, on myös valmiimpi löytämään itselle hyviä ratkaisuja silloinkin, kun jokin vaikea tunne alkaa herätä. Voi päättää toimia aikaisemman suunnitelmansa mukaan niin, että siitä on itselle hyötyä. Näin ei joudu ongelmiin ja voi elää levollisesti itseään kunnioittaen.

Aggression hallinta on elämänhallintaa. Jokaisen oman elämän kannalta on merkityksellistä pystyä tulemaan toimeen vaikeiden tunteidensa kanssa. Voi niitä pelkäämättä ja välttelemättä kulkea kohti tavoitteitaan. Yrittäminen ja onnistuminen, myönteinen sisäinen puhe sekä armollisuus ja hyväksyntä erehtyvää, inhimillistä itseään kohtaan ovat hyviä tunnetaitoja itsetunnon rakentuessa. Kun kykenee toimimaan itseä ja muita kunnioittavalla tavalla, käsitys itsestä osaavana ja omaa elämää hallitsevana ihmisenä lisääntyy. Silloin käsitys itsestä ja itsetunto saavat myönteistä palautetta myös ympäristöltä.

Ympäristö vaikuttaa lähes kaikkien, mutta varsinkin nuorten itsetuntoon voimakkaasti. Esimerkiksi koulukiusaaminen vahingoittaa usein vakavasti itsetuntoa. Samaa aiheuttaa väkivaltainen kurituskasvatus, kaltoin kohtelu, hylkäämiset ja mitätöivä puhe. Ryhmässä tehdyt tyhmyydet muokkaavat omaa roolia yhteiskunnassa ja käsitystä itsestä ja omista mahdollisuuksista. Nämä kaikki voivat heikentää itsetuntoa vuosikausia myöhemminkin. Toisaalta kasvuvuosina saatu hoiva ja hyvät ihmissuhteet sekä onnistumisen kokemukset ja tunnetaidot rakentavat hyvän itsetunnon perustan.

 Myötätunto itseä kohtaan

Itsetunto muuttuu koko elämän ajan. Vastoinkäymiset murentavat uskoa itseen, etenkin jos ihminen on ankara itselleen. Hyvät tapahtumat, kehut, myönteinen palaute ja onnistumiset lisäävät uskoa itseen. Joillakin saattaa olla hyvä ja vahva itsetunto, tapahtuipa mitä tahansa. Toisilla ihmisillä itsetunto on häilyvämpi ja vähemmän vakaa. Myötätunto itseä kohtaan eli sen tosiasian hyväksyminen, että jokainen tekee joskus myös virheitä, auttaa itsetuntoa toipumaan kolauksista.

Tämänhetkinen itsetunto perustuu omaan oletukseen ja uskomukseen ja omaan hyväksyvään suhtautumiseen. Sitä voi tarkoituksella vahvistaa ja parantaa. Huonojen kokemusten ei tarvitse antaa vaikuttaa loputtomiin yhtä vahvoina, eikä niiden merkitystä pidä ainakaan mielessään suurennella.

Itsetunnon rakentaminen tarvitsee paitsi taitoa, myös päätöksen ja oikean asenteen. Eniten itsetuntoon vaikuttavat omat käsitykset, omat pään sisäiset ajatukset ja asenteet. Jokainen voi pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten suhtautuu itseensä. On hyvä olla myötätuntoinen itseä kohtaan. Kaikki ihmiset yrittävät, erehtyvät ja epäonnistuvat. Epäonnistumisissa tarvitaan empatiaa ja tukea, rohkaisua ja kannustusta. Erityisen tärkeää on itse antaa omalle itselleen myötätuntoa ja hyväksyntää, kun on epäonnistunut. Omia ajatuksia itsestään voi muokata myönteisemmiksi.

Ihminen ei voi hallita täysin ajatuksiaan. Ei voi ennakoida sitä, mikä ajatus seuraavaksi nousee mieleen. Aivot tuottavat ajatuksia automaattisesti. Jokainen voi kuitenkin pyrkiä vahvistamaan rakentavia ajatuksia, joiden kautta myötätunto ja usko omaan itseen vahvistuvat. Kannattaa ohittaa kevyesti ja päästää irti huonoista ajatuksista, kuin painaisi delete-näppäintä ja siirtäisi ne roskapostiin. Huonoja, itsetuntoa tuhoavia ajatuksia ei koskaan kannata pyöritellä ja vahvistaa omassa päässään, vaikka niitä sinne ilmaantuukin etenkin väsyneenä, pettymyksien jälkeen, paineen alla tai krapulassa. Hyviä, itsearvostusta ja itsensä erehtyvänäkin hyväksyviä, itsekunnioitusta vahvistavia ajatuksia kannattaa sen sijaan opetella, harjoitella ja vahvistaa.

Kun uskoo itseensä ja arvostaa itseään epäonnistumisista riippumatta ja kannustaa ja rohkaisee etenkin vaikeina hetkinä itseään, on helpompi käyttäytyä arvostavasti myös muita kohtaan. Silloin selviytyy paremmin vastoinkäymisistäkin ja jaksaa ja haluaa yrittää taas uudelleen.

 Muu elämä muutoksen tukena

Aggression hallintaan vaikuttaa myös se, miten elämäsi ylipäätään on tasapainossa. Onko arkesi tasapainossa ja teetkö riittävästi sellaisia asioita, joista nautit? Näitä voit arvioida tarkemmin sivujemme Työkaluja mielen hyvinvointiin -omahoidosta. Se sisältää esimerkiksi osat Arjen perusteet ja Mielihyvävarasto, joista voi olla sinulle hyötyä.

Työkaluja mielenhyvinvointiin: Arjen perusteet Työkaluja mielenhyvinvointiin: Mielihyvävarasto

Tarkkaavaisuustaitojen opettelu voi auttaa sinua ottamaan muutenkin elämääsi paremmin hallintaan.

TYYNI - Hyväksyvä tietoinen läsnäolo Työkaluja mielenhyvinvointiin: Ajatukset haltuun Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista: Metsämieliharjoituksia

 Eväitä jatkoon

Olet nyt päässyt aggression omahoito-ohjelman loppuun. Se on hyvä saavutus. Toivottavasti olet löytänyt ohjelmasta ajatuksia, pohdintoja ja sellaisia harjoituksia, jotka ovat auttaneet sinua käsittelemään ja hallitsemaan hankalia tunteita. Itselle sopivalta tuntuvien harjoitusten tekoa kannattaa jatkaa myöhemminkin.

Mikäli tuntuu siltä, ettet saanut tästä riittävää tukea , älä epäröi hakea apua.

Oirenavigaattori

Kokemuksesi ja havaintosi aggression omahoito-ohjelmasta on meille tärkeä. Niiden perusteella voimme kehittää ohjelmaa entistä paremmaksi. Vastaathan lopuksi vielä lyhyeen tätä ohjelmaa koskevaan kyselyyn.

Kokemuksesi omahoito-ohjelmasta

Kaikkea hyvää jatkotyöskentelyyn ja iloa elämääsi!