Vanhemman ja lapsen roolit ahdistuksen voittamisessa
Tämä omahoito-ohjelma auttaa sinua purkamaan ahdistusta ylläpitäviä toimintatapoja ja löytämään tilalle uusia, joiden avulla tukea lastasi kesyttämään huolia ja pelkoja. Tavoitteena on, että lapsi oppii rakentavia keinoja tulla ahdistuksensa kanssa toimeen.
Saattaa olla, että lapsi tai nuori ei ole itse ollenkaan motivoitunut työskentelemään ahdistuksen helpottumiseksi. Jos esimerkiksi lapsesi pelkää olla yötä poissa kotoa, hän voi olla sitä mieltä, että hyvä ratkaisu on yksinkertaisesti vain jättää leirikoulut ja yökyläilyt välistä. Ei hätää - on silti paljon asioita, joita vanhempana voit tehdä edesauttaaksesi pelon voittamista osoittamalla ymmärrystä, motivoimalla, näyttämällä suuntaa, rohkaisemalla ja toimimalla esimerkkinä. Vanhemman tehtävä on siis myötätuntoisesti tukea, kannustaa ja edesauttaa esteiden ylittämistä usein mutkaisellakin tiellä kohti muutosta - ei pakottaa lasta altistumaan ahdistukselle, tarjota valmiita ratkaisuja, tehdä asioita puolesta tai uskotella lapselle, ettei pelättävää ole.
Kaikki ohjelman esimerkit ja tehtävät eivät välttämättä ole oleellisia juuri teidän perheenne kannalta. Keskittyminen omaan tilanteeseen soveltuviin sisältöihin on ok. Koska ihmismieli unohtaa ja tottuu helposti, on kannattavaa kirjata lähtötilanne ennen muutosten aloittamista ylös, jotta tietää, millaisia tuloksia omalla toiminnalla on saanut aikaan.
Jos perheessä on kaksi vanhempaa, on suositeltavaa, että molemmat ovat tietoisia periaatteista ja parhaimmillaan harjoittelevat keinoja yhdessä. Tukena voi toimia myös kuka tahansa lapselle tärkeä henkilö.
Toisinaan vanhemmat tunnistavat myös itsessään ahdistusoireita. Tällöin voi olla hyödyllistä ensin keskittyä oman ahdistuneisuuden helpottamiseen. Tällöin pystyy toimimaan myös esimerkkinä lapselle: ahdistuneisuuden kanssa voi tulla rakentavasti toimeen.
Ahdistuneisuuskysely
Ahdistuksen omahoito
Paniikin omahoito
Sosiaalisen jännittämisen omahoito
Pakko-oireiden omahoito
TYYNI – Hyväksyvä tietoinen läsnäolo –omahoito
Muutoksenkohteen päättäminen
Lapsen tai nuoren ahdistuneisuus voi kohdistua vain johonkin tiettyyn, selkeään asiaan (esimerkiksi lentopelko), joskin tavallisempaa on, että pelon kohteita on useita. Kaikkea ei kannata yrittää muuttaa kerralla vaan päättää, minkä huolen kesyttämisestä lähdetään ensimmäisenä liikkeelle.
Jo yhden pelon selättäminen opettaa teille taitoja, joista on hyötyä muihinkin huoliin. Kokemuksen kautta vahvistuu tunne omasta pystyvyydestä, sekä sinulla vanhempana että lapsellasi.
Ahdistuneen ajattelun huomaaminen
Ahdistuneilla lapsilla ja nuorilla on tapana
- Ajatella kielteisellä tai kriittisellä tavalla
- Yliarvioida kielteisten tapahtumien mahdollisuutta
- Keskittää huomionsa epäonnistumisiin ja pahoihin tapahtumiin
- Aliarvioida omaa kykyään selviytyä
- Odottaa epäonnistuvansa
Ahdistuneet lapset ovat siis äärimmäisen taitavia huomaamaan uhkia. He tarkkailevat ympäristöstä vaaraan liittyviä vihjeitä tai korostuneesti omaa itseä. Keho on ikään kuin koko ajan hälytystilassa, josta seuraa fyysisiä oireita kuten vatsakipuja, päänsärkyä, vaikeutta hengittää ja puristusta rintakehässä.
Huoliajatukset ruokkivat ahdistuksen tunnetta, kun taas toisen sisältöiset,
helpottavat ajatukset pystyvät rauhoittamaan ja rohkaisemaan meitä. Myös tarkkaavuuden suuntaamista kannattaa ja voi harjoitella.
Jotta ahdistavia ajatuksia voidaan tarkastella ja tarpeen mukaan muokata, on ensin tiedettävä, mikä lapsen huoliajatus on, mitä hän oikeasti pelkää?
Sen selvittäminen ei ole kuitenkaan aina helppoa. Ajatukset, samoin kun kaikki erilaissa tilanteissa tehtävät tulkinnat, syntyvät silmänräpäyksessä ja ne tuntuvat olevan usein niin itsestäänselviä, että niitä voi olla vaikea havaita ja tunnistaa. Lapsi ei siis välttämättä itsekään tiedä, mistä hän on oikeastaan huolissaan. Voi myös olla, että pelon kertominen tuntuu nololta tai huoli niin isolta, ettei sitä haluaisi sanoa ääneen.
Kun huoliajatus on tunnistettu, on tärkeää ilmaista ymmärtävänsä lasta, joka on eri asia, kuin olla samaa mieltä siitä, että pelon sisältö on perusteltu. "Ei ihme, että sinua pelottaa pitää esitelmä, kun uskot, että kaikki pitävät sinua typeränä". "On ymmärrettävää, että et halua lähteä yksin kauppaan, kun ajattelet, että eksyt matkalla ja joudut kidnapatuksi." On hyvä tarkistaa lapselta, ymmärsitkö oikein hänen huolensa.
Tehtävä: Lapsen huoliajatusten tunnistaminen
Huoliajatusten muokkaaminen
Kun tiedät mitä lapsesi ahdistuessaan pelkää, on seuraava askel ottaa huoliajatukset lähempään tarkasteluun ja tutkia, onko ajatus helpottava vai pelon kesyttämistä haittaava. Voitte olla salapoliiseja tai oikeuden tuomareita, jotka punnitsevat todistusaineistoa – vain mielikuvitus on rajana.
Tehtävä: Todistusaineisto huoliajatuksen puolesta ja vastaan
Pois välttämisestä
On hyödyllistä tunnistaa miten uhkia yliarvioiva ajattelu liittyy erilaisten tilanteiden murehtimiseen ja harjoitella ajattelemaan realistisemmin. Järjen taso ei usein kuitenkaan vielä riitä - jos jatkaa pelkäämiensä tilanteiden välttelyä, ne eivät muutu helpommiksi eikä ajatuksemme tule testatuksi.
Tehokasta huolien ja pelkojen kesyttämisessä on kohdata ahdistusta herättäviä tilanteita pienin, sietokyvyn mukaan kasvavin askelin. Ahdistaviin tilanteisiin meneminen ei ole mukavaa ja helppoa, Vaikeimmasta haasteesta ei kannata aloittaa vaan harjoitella ahdistuksen kohtaamista vaiheittain, siedettäviin paloihin pilkottuna.
Tehtävä: KäyttäytymiskoeTehtävä: Vanhemman huolien todennäköisyys
Huomaa rohkea käytös
Huomio on erittäin tehokas tapa vaikuttaa lapsesi käyttäytymiseen. Ahdistunut käytös vetää usein huomion puoleensa kun taas ei-ahdistunut käytös voi jäädä vaille noteerausta. On ymmärrettävää että näin käy, mutta on tärkeää lähteä tietoisesti harjoittelemaan hyvän huomaamista.
Vältä ylenmääräistä rauhoittelua
Lapsesi tulee oppia luottamaan itseensä ja kykyynsä tulla toimeen pelkojensa kanssa. Pulmana vanhempien liiallisella vakuutteluissa on se, että lapsi ajattelee pelottavaan tilanteeseen menemisen olevan ok vain koska vanhempi sanoo sen olevan ok.
Ahdistuneen ja tottelemattoman käyttäytymisen erottaminen
Toisinaan voi olla vaikea erottaa, johtuuko lapsen tai nuoren käytös ahdistuneisuudesta vai pelkästä tottelemattomuudesta. Jos käytöksen takana on ahdistuneisuus, ei siitä tulisi rangaista. Tärkeää on huomata, että osa lapsista tai nuorista saattaa mieluummin hankkiutua hankaluuksiin kuin kohdata vaikean tilanteen.
Vanhemman kannattaa pohtia, onko asian välttelylle tai hankalaksi heittäytymiselle jokin syy. Onko tilanteessa jotain, joka voi pelottaa lastasi?
Esimerkiksi:
-
Vaikka teillä on paljon kannettavaa ja olette väsyneitä, lapsi ei suostu tulemaan hissillä, koska pelkää hissin jumiutumista.
-
Nuori on taitava uimari, mutta ei halua mennä uimaan koulun kanssa, koska pelkää, että muut nauravat jos näkevät hänet vaihtamassa vaatteita.
On kuitenkin syytä pitää mielessä, että riippumatta ahdistuneisuudesta, itsen tai muiden vahingoittaminen ei ole hyväksyttävää. Tunnemyrskyn ollessa päällä järkevä puhuminen on turhaa, sen sijaan voi kokeilla rauhoittaa tilannetta muuten, esimerkiksi rauhallisella läsnäololla tai kosketuksella.
Tunteet, lapset ja vanhemmatTehtävä: Vastaaminen lapsen ahdistuneeseen käytökseen
|
|