Suunta eteenpäin

Into pelkojen kesytykseen saattaa olla koetuksella kun edistyminen ei etene toivotusti. Takapakit kuuluvat elämään ja ovat väistämätön osa matkalla kohti pysyviä muutoksia. Jos arkea häiritsevä ahdistuneisuus ratkeaisi helposti, ei sitä varten tarvittaisi hoito-ohjelmia. Voit olla kuitenkin luottavaisin mielin, jos toistat ohjelmassa harjoiteltuja keinoja, tuet lastasi ja suurella todennäköisyydellä tulette edistymään.

Edetessä on hyvä kirjata ylös myönteisiä kokemuksia ja havaintoja siitä, mitä kaikkea voi tehdä, kun lapsen jännitys ei enää salpaa elämää samalla tavoin kuin ennen. Samalla voi olla hyvä merkitä muistiin havaintoja siitä, mikä auttoi kestämään tilanteita paremmin. Palkitse sekä itseäsi että lastasi ponnisteluistanne tekemällä asioita joista pidätte.

Vanhemman omat tunteet ja niiden käsittely

Ahdistuneiden lasten käytös saattaa toisinaan olla hyvin turhauttavaa ja huolestuttavaa. Suunnittele etukäteen tapoja antaa itsellesi ”aikalisä” sellaisesta kanssakäymisestä lapsesi kanssa, joka herättää sinussa vahvoja tunteita. Kun pidät aikalisää, kerro lapsellesi mitä olet tekemässä, ja anna ymmärtää, että tulet takaisin hetken päästä.

Keinoja oman mielen tukemiseen

Hyvinvoiva vanhempi on lapsen etu. Ihmiset oppivat tarkkailemalla muita. Näytät siis arvokasta esimerkkiä itsestäsi huolen pitämisessä lapselle.

Halutessasi voit tarkastella laajemmin sitä, onko arkesi tasapainossa ja teetkö riittävästi asioita, joista nautit. Näitä voit arvioida tarkemmin sivujemme Työkaluja mielen hyvinvointiin -omahoidosta. Se sisältää esimerkiksi osiot Arjen perusteet ja Mielihyvävarasto, joista voi olla sinulle hyötyä.

Mikäli koet ahdistuneisuuden tai muun psyykkisen oireen tai vaikeuden haittaavan toimintakykyä ja elämänlaatua, älä epäröi hakea apua. Mielenterveystalon Oirenavigaattori ohjaa sinut paikallisten palveluiden piiriin.

Vanhemman muistilista

• Toimi esimerkkinä. Osoita omalla toiminnallasi, miten onnistuneesti lähestytään jännittäviä/ ahdistavia tilanteita ja miten ahdistavista tilanteista selvitään.
• Ymmärrä lastasi. Hän ei ole tahallaan hankala tai uhmakas. Hänellä on haaste/pulma/ongelma ja sinä voit vanhempana auttaa ja tukea häntä.
• Ole kärsivällinen ja myötätuntoinen. Älä odota nopeita muutoksia. Rohkaise lastasi yrittämään. Rohkaise uusien taitojen käyttöön ja tue arjen harjoittelussa.
• Huomaa hyvä lapsessasi ja kerro se hänelle. Osoita että välität. Palkitse ja kehu yrittämisestä, siitä että hän käyttää uusia taitojaan ja pyrkii kohtaamaan ja voittamaan haasteitaan.
• Pidä huolta omasta jaksamisestasi. Lapsen oireilu nostattaa monenlaisia tunteita. Opettele itse samoja keinoja selvitä vaikeasta tunnetilasta kuin lapsesikin. Voit toimia esimerkkinä ja rohkaista lastasi arjessa käyttämään opittuja taitoja.

Monilla lapsilla on jossain vaiheessa elämää hankaluuksia pelkojen ja huolien kanssa. Ne eivät kuitenkaan välttämättä estä tekemästä asioita, ja voivat olla melko pian ohimenevä vaihe (esim. siirtyminen omaan huoneeseen nukkumaan, jännitys liittyen yläasteen aloitukseen jne.), tai kohdistuvat sellaisiin asioihin, joista ei oikeastaan ole haittaa (esimerkiksi pelko liskoja kohtaan, joita harvoin arjessaan kohtaa). Tällöin ammattiapu ei ole välttämättä tarpeen, vaan kaikille hyödyllisiä ahdistuneisuuden säätelykeinoja voi harjoitella esimerkiksi tämän omahoidon avulla.

Mikäli lapsesi ahdistuneisuus voimistuu entisestään tai koet sen haittaavan toimintakykyä ja elämänlaatua, älä epäröi hakea apua. Mielenterveystalon navigaattorit ohjaa sinut paikallisten palveluiden piiriin.

​Murehdinnan avulla pyritään usein ratkaisemaan ongelmia. Taustalla saattaa olla ajatus, että asiaa tarpeeksi murehtimalla siihen keksii jonkun ratkaisun. Näin ei kuitenkaan ole, sillä murehtimisessa keskitytään pitkälti siihen, mikä voi mennä pieleen. Ongelmanratkaisussa taas tulee pohtia joustavasti ja realistisesti kaikkia erilaisia vaihtoehtoja, ei pelkkiä huonoja seurauksia.

Ahdistuneisuuteen kuuluu usein myös ongelmallisten tilanteiden välttelyä niiden ratkaisun sijaan. Tämä saattaa kapeuttaa omaa elämää huomattavasti. Tilanteita myös tulee väistämättä eteemme, vaikka kuinka yrittäisimme niitä välttää.

Emme siis voi välttyä ongelmallisilta tilanteilta täysin, eikä murehtiminen ratkaise ongelmia. Näiden keinojen tilalle kannattaakin nyt alkaa opetella uusia, toimivampia, tapoja ratkaista ongelmia.

Nyrkkisäännöt toimivaan ongelmanratkaisuun

• Aloita ongelmilla, jotka voit ratkaista tässä ja nyt
  Myöhemmin voit harjoitella myös aikaa vieviä ratkaisuja. Tämä tapahtuu jakamalla ratkaisu mahdollisimman pieniin välitavoitteisiin, jotka ratkaistaan yksitellen.
• Varaa ongelmanratkaisuun aikaa ja kirjaa kaikki vaiheet
  Voit halutessasi käyttää tähän huolihetkiä. Päivään kannattaa varata lyhyt hetki hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, jolloin voi käydä läpi mielessä pyöriviä huolia. Huolet on hyvä kirjata paperille.
• Harjoittele ongelmien tunnistamista, jotta voit ratkaista ne ajoissa
  Kielteiset tunteet kertovat yleensä jostakin ongelmasta. Jos tunnistat sinussa heräävän esimerkiksi suuttumusta, pelkoa tai ahdistusta, yritä saman tien miettiä, mistä ongelmasta tämä tunne sinulle kertoo. Jos ongelmaa ei tunnista, ei sitä pysty myöskään ratkaisemaan.