Murehtiminen alkaa yleensä konkreettisesta huolesta. Saatat ajatella, että jotain pahaa voi tapahtua:
- ”Mitä jos epäonnistun tässä työtehtävässä”
- ”Mitä jos lapselleni sattuu jotain matkalla koulusta kotiin”
Joskus itse murehtiminen voi kuitenkin aiheuttaa vielä lisää huolia. Saatat huomata ajattelevasi esimerkiksi:
- ”Nämä pelot eivät lopu koskaan”
- ”Olen varmaan tulossa hulluksi”
- "Olen varmasti heikompi kun muut, kun en saa ajatuksiani hallintaan”
Tällaiset ajatukset ovat tyypillisiä yleistyneessä ahdistuneisuudessa.
Konkreettiset huolet aiheuttavat jo itsessään riittävästi ahdistusta. Jotta tämä ahdistus ei kasvaisi entisestään, olisi murehtimiseen liittyvät huolet hyvä saada kuriin. Ensimmäinen askel murehtimiseen liittyvien huolien vähentämisessä on oppia erottamaan nämä ajatukset tosiasioista. Esimerkiksi ajatus ”olen tulossa hulluksi” ei tee sinua hulluksi. Tämä ajatus tarkoittaa yksinkertaisesti vain sitä, että sinua pelottaa joskus ajatus siitä, että olisit tulossa hulluksi.
”Joskus pelkään, etten saa koskaan lopetettua liiallista huolehtimista. Tämä on vain ajatus, eikä tarkoita, etten saisi huolehtimista loppumaan.”
Murehtimiseen liittyy yleensä myös positiivisia uskomuksia. Huolehtimista pidetään siis tavalla tai toisella hyödyllisenä toimintana. Tämä tekee murehtimisesta luopumisen entistä hankalammaksi. Siksi onkin tärkeää tunnistaa omat uskomukset murehtimisen hyödyistä. Kun tunnistat nämä uskomuksesi, voit opetella kyseenalaistamaan niitä. Tätä kautta murehtimisesta irtautuminen voi helpottua.
Jos tunnistat ajattelevasi murehtimista tavalla tai toisella hyödyllisenä, voit pohtia nykyisen tapasi toimia etuja ja haittoja Työkaluja mielen hyvinvointiin -omahoidon Muutoksen edut ja haitat -osion harjoituksen avulla.
Työkaluja mielen hyvinvointiin: Muutoksen edut ja haitat