Mistä on kyse?

Seksuaalisuus on erottamaton ja tärkeä osa ihmisenä olemista. Se ilmenee eri tavoin kaikessa mitä ihminen on, tuntee, ajattelee ja tekee. Seksuaalisuutta voidaan ilmaista eri tavoin ajatusten, fantasioiden, halujen, uskomusten, arvojen ja asenteiden kautta.

Läheisyys ja seksuaalisten tarpeiden tyydyttäminen ensisijaisesti vain omien toiveiden mukaisesti ei aina ole itsestään selvää. Jokaisella on elämässään jaksoja, jolloin omat seksuaalisuuteen liittyvät toiveet ja tarpeet eivät toteudu omien toiveiden mukaisesti. Myös omat mieltymykset voivat vaikeuttaa seksuaalisuuden toteuttamista toivotulla tavalla.

Seksuaalisuus ei kuitenkaan ole muuttumaton tila, vaan sen kokemiseen ja toteuttamiseen voi löytää uusia tapoja läpi elämän. Itseään voi kehittää ja haastaa myönteisesti tälläkin saralla. Tärkeää on omien toiveiden ja tarpeiden kuuntelu mutta on myös oleellista, ettei oma toiminta ole laitonta, tai muulla tavoin haitallista tai vahingollista kenellekään.

Seksuaalisen kiinnostuksen kohdentuminen lapsiin voi tarkoittaa lasten ajattelemista seksuaalisessa mielessä, lapsiin liittyviä seksuaalifantasioita tai seksuaalista kiihottumista lapsista. Silloin kun vähintään 16-vuotta täyttäneen henkilön seksuaalinen kiinnostus kohdistuu esimurrosikäisiin lapsiin, puhutaan pedofiliasta. Hebefiliasta on kyse kun seksuaaliset halut kohdistuvat juuri murrosiän saavuttaneisiin. Pedofiilinen kiinnostus voi olla ns. ensisijaista (fiksoitunut pedofiili), jolloin henkilö ensisijaisesti ja pysyvästi tuntee seksuaalista kiinnostusta alle murrosikäisiin. Tästä huolimatta henkilöllä voi olla seksuaalista kanssakäymistä vähintään 16-vuotiaan henkilön kanssa. Toissijaisesta pedofiilisestä kiinnostuksesta (regressoitunut pedofiili) on kyse silloin kun henkilön seksuaaliset halut väliaikaisesti (esimerkiksi stressaavassa elämäntilanteessa) suuntautuvat lapseen, vaikka henkilö ensisijaisesti ja pysyvästi onkin seksuaalisesti kiinnostunut vähintään 16-vuotta täyttäneistä.

Lääketieteellisesti määriteltynä seksuaalisen kiinnostuksen kohdentumisessa lapsiin on kyse lapsikohteisesta seksuaalihäiriöstä Tämä tarkoittaa sitä, että lapsiin kohdistuvat seksuaaliset halut aiheuttavat henkilölle itselleen haittaa tai hän on jo toteuttanut seksuaalisia halujaan käytännössä. (lue lisää kohdasta Määritelmiä).

Nykytutkimus ei ole löytänyt mitään yksiselitteistä syytä sille, mistä ensisijainen seksuaalinen kiinnostus lapsiin syntyy. Lapsikohteisen seksuaalihäiriön syntyyn vaikuttaa monet eri tekijät. Häiriön geneettisiä tekijöitä tutkitaan aktiivisesti ja uusimpien tutkimustulosten mukaan lapsikohteisen seksuaalihäiriön taustalta on löydetty myös joitain neurologisia aivotason poikkeavuuksia. Mitään yksittäistä geneettistä yhteyttä ei kuitenkaan ole löydetty vaan tämänhetkisen tiedon mukaan 90 prosenttia selittyy erilaisilla ympäristötekijöillä.

Vaikka seksuaalinen kiinnostus lapsiin näyttäisi nykytutkimuksen mukaan olevan varsin pysyvä piirre, niin on tärkeä huomioida, että seksuaaliset mieltymykset ja niiden toteuttaminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Ihminen harvoin toimii täysin automaattisesti pelkästään omien seksuaalisten halujensa ohjaamana. Kaikki eivät toteuta taipumustaan koskaan ja osalla seksuaalinen kiinnostus lapsiin jää mielikuvien ja seksifantasioiden tasolle. Vaikka seksuaalista kiinnostusta ei voisikaan muuttaa niin henkilön seksuaalisen kiinnostuksen toteuttamista vähintään 16-vuotta täyttäneiden/aikuisten kanssa voidaan tukea ja vahvistaa. On hyvä muistaa, että ihmisen seksuaalisuus on kokonaisvaltaista ja sitä voi toteuttaa eri elämänalueilla. Osa seksuaalista kiinnostusta lapsiin kokevista henkilöistä kykenee seksuaalisesti kiinnostumaan myös vähintään 16-vuotta täyttäneistä/aikuisista.

Elämä on täynnä erilaisia kiusauksia ja erilaisiin mielihaluihin liittyy usein nopeasti ohimeneviä ajatuksia ja tunteita. Lapsista seksuaalisessa mielessä kiinnostuneilla lapsen näkeminen, tai lapsiin liittyvä ärsyke voi aikaansaada lähes automaattisesti hyvänolon tunteen. Ajatus voi yhdistyä omien seksuaalisten tarpeiden tyydyttämiseen myös esimerkiksi lapsia tai lasten kuvia katselemalla. Tämän kaltaisia ongelmallisia ja lapsiin kohdistuvia haitallisia ajattelu- ja toimintamalleja voidaan kuitenkin kyseenalaistaa ja muuttaa. Seksuaalista kiinnostusta lapsiin kokevat henkilöt kykenevät halutessaan, kuten muutkin ihmiset, hillitsemään vahingollista ajatteluaan ja käyttäytymistään.

Erilaiset fantasiat ovat tavallisia ja osa seksuaalisuuden kirjoa. Joskus fantasioihin liittyy kuitenkin ajatuksia, joiden toteuttaminen ei oikeasti ole mahdollista eikä suotavaa. Seksuaalifantasioiden liittyminen lapsiin voi lisätä riskiä haitalliseen, lasta vahingoittavaan tai rikolliseen toimintaan. Se voi johtaa myös laittomaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan materiaalin, niin kutsutun “lapsipornon” katsomiseen. Kyseinen kuvamateriaali ei kuitenkaan ole pornoa vaan kuvia ja videotallenteita lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja riistosta - seksuaalirikoksista.

Ihmiset ovat erilaisia siinä, minkälaisia tuntemuksia heidän seksuaalinen kiinnostuksensa lapsiin voi aiheuttaa. Useimmat kokevat oman seksuaalisen suuntautuneisuutensa lapsiin ahdistavana ja haluaisivat toimia vastuullisesti ja oikein. Nykytutkimuksen mukaan seksuaalista kiinnostusta lapsiin kokevia henkilöitä on arviolta noin 1-5 prosenttia aikuisväestöstä. Tilastojen osalta suurin osa tekijöistä on miehiä, mutta myös pieni osa naisista kokee seksuaalista kiinnostusta lapsiin. Suomessa on arviolta noin 19 000 yli 18-vuotiasta henkilöä, joilla on seksuaalinen kiinnostus lapsiin. Todellista lukumäärää on kuitenkin vaikea arvioida, sillä tutkimuksen tekeminen ja tätä kautta tarkkojen tilastotietojen kerääminen on aiheen arkaluontoisuuden takia vaikeaa.

On tärkeää muistaa, että seksuaalinen kiinnostus lapsiin ei automaattisesti johda seksuaalisten tekojen toteuttamiseen. Omia seksuaalisia impulsseja voi hallita ja oppia hallitsemaan. Tästä oppaasta löydät apua oman haitallisen toimintasi säätelyyn. Jos koet, ettei oppaasta ole riittävästi apua tai epäilet, ettet kykene hallitsemaan omaa vahingollista seksuaalista toimintaa niin hae lisätukea. Moni seksuaalista kiinnostusta lapsiin kokeva on saanut hyötynyt esimerkiksi Uusi Suunta-yksilökuntoutusohjelmasta ja kognitiivisen käyttäytymisterapiasta.

Jos vastasit yhteen tai useampaan yllä olevaan kysymykseen myöntävästi, voi tämä opas auttaa sinua pohtimaan ja löytämään keinoja ongelmalliseksi kokemasi toiminnan hallintaan.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina vakava rikos ja lapselle erittäin traumaattista. Lapsi kokee tilanteessa usein hämmennystä, avuttomuutta ja pelkoa. Seksuaalisilla teoilla on yleensä vakavia ja pitkäkestoisia kielteisiä seurauksia lapsen kehitykseen, terveyteen ja elämään yleensä.

Lapsi ei usein ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi ymmärrä joutuneensa seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Vaikka lapsi ei ymmärrä eikä tunnista aikuisen seksuaalista toimintaa vääräksi, se ei koskaan vähennä teon vahingollisia seurauksia lapselle. Hyväksikäyttötilanteessa lapsen kokemat tunteet, kuten hämmennys ja pelko, tai kokemukset kivusta lamaavat lapsen toimintakykyä.

Lapsi ei usein hämmennykseltään tai hädältään näytä ulospäin reagoivan seksuaaliseen hyväksikäyttöön, mikä voidaan vääristyneesti tulkita suostumiseksi seksuaalisiin tekoihin. Lapsi ei järkyttävässä tilanteessa usein kykene myöskään kieltämään eikä estämään seksuaalisia tekoja. On varsin tavallista, että lapsi jähmettyy eikä kykene puheella eikä toiminnalla estämään tekoa. Tämä ei kuitenkaan koskaan tarkoita, että lapsi olisi suostuvainen tai halukas seksuaalisiin tekoihin.

Seksuaalisten tekojen yhteydessä lapsi voi kokea myös muita tuntemuksia. Lapsen kokemat hyvänolontunteet, esimerkiksi genitaalialueiden hyväilystä, ovat normaaleja fysiologisia ja automaattisesti käynnistyviä reaktioita. On tärkeä ymmärtää, että ne eivät viesti suostumuksesta, nautinnosta tai halusta seksuaaliseen tekoon. Seksuaalisen hyväksikäytön yhteydessä koettu mielihyvä tai orgasmi jättävät usein pitkäkestoiset haitalliset jäljet lapsen mieleen, voimistaen syyllisyyttä ja häpeän tunnetta.

Lapsi ei ole koskaan vastuussa seksuaalisesta hyväksikäytöstään vaikka hän ymmärtämättömyyttään olisi ollut aloitteellinen tai aluksi suostunut seksuaaliseen kanssakäymiseen. Lasta seksuaalisesti hyväksikäyttävä henkilö on aina vastuussa toiminnastaan, ei lapsi.

Nykytutkimuksen mukaan seksuaalisen hyväksikäytön tallentaminen kuvina ja videoina on yleistynyt. Tämän kaltaisen laittoman kuvamateriaalin mahdollinen leviäminen digitaalisen median kautta asettaa lapsen toistuvasti uhrin asemaan. Lapsen kuvaaminen seksuaaliobjektina tai lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kuvaaminen lisää tutkimuksen mukaan merkittävästi lapsen kärsimystä. Epävarmuus itseä koskevan laittoman kuvamateriaalin hallitsemattomasta leviämisestä ja toisaalta pelko kuvamateriaalin ikuisesta kierrosta Internetissä on lapselle usein kestämätön ajatus ja vaikeuttaa merkittävästi lapsen toipumista.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on niin lapsiuhrille kuin myös hänen läheisilleen äärimmäisen traumaattista.

Täällä on esitelty tarkemmin termien määritelmät

Seksuaalinen kiinnostus lapsiin = henkilö tuntee seksuaalista kiinnostusta lapsiin, tavallisesti esi- tai varhaismurrosikäisiin poikiin tai tyttöihin tai molempiin. Seksuaalinen kiinnostus voi ilmetä lasten ajattelemisena seksuaalisessa mielessä, lapsiin liittyvinä seksuaalifantasioina tai seksuaalisista kiihottumista lapsista.

Pedofiilinen suuntautuneisuus (pedofilia) = seksuaalinen taipumus, jossa kiinnostus kohdistuu ensisijaisesti itseä huomattavasti nuorempiin esimurrosikäisiin lapsiin. Kaikki pedofiilisesti suuntautuneet eivät toteuta taipumustaan, vaan kiinnostus jää mielikuvien ja seksuaalifantasioiden tasolle.

Hebefiilinen suuntautuneisuus (hebefilia) = seksuaalinen taipumus, jossa kiinnostus kohdistuu ensisijaisesti itseä huomattavasti nuorempiin murrosikäisiin lapsiin. Kaikki hebefiilit eivät toteuta taipumustaan ja osalla häiriö jää mielikuvien ja seksifantasioiden tasolle.

Efebofiilinen suuntautuneisuus (efebofilia) = seksuaalinen taipumus, jossa kiinnostus kohdistuu ensisijaisesti itseä huomattavasti nuorempiin murrosikäisiin tai hieman murrosiän ohittaneisiin nuoriin. Kaikki efebofiilit eivät toteuta taipumustaan ja osalla häiriö jää mielikuvien ja seksifantasioiden tasolle.

Lapsikohteinen seksuaalihäiriö = haitalliset esim. lapsiin kohdistuvat seksuaaliset halut tai fantasiat aiheuttavat yli kuuden kuukauden ajan merkittävää ahdistusta tai ongelmia ihmissuhteissa, tai henkilö on jo toteuttanut seksuaalisia halujaan. Lapsikohteinen seksuaalihäiriö määritellään sairaudeksi (Virallinen tautiluokitus ICD-10: F65:4) kun halu seksuaaliseen toimintaan esimurrosikäisen lapsen tai lasten kanssa on vallitseva tai pysyvä. Lisäksi seksuaalisen kiinnostuksen pitää kestää yli kuusi kuukautta ja henkilön pitää itse kärsiä tunteesta tai olla syyllistynyt rikokseen. Lisäksi henkilön pitää olla yli 16-vuotias ja vähintään 5 vuotta seksuaalisen kiinnostuksen kohteena olevaa lasta vanhempi. Lapsikohteinen seksuaalihäiriö pitää sisällään määritelmät kuten pedofilia ja hebefilia ja joissain tapauksissa efebofilian.

Parafilia = toistuva ja pakkomielteinen riippuvuus jostakin epätavallisesta tai sosiaalisesti ei-hyväksyttävästä ärsykkeestä seksuaalisen mielihyvän kohteena (esineet, tilanteet, yksilöt, kuten lapset).

Riippuvuus = pakonomainen tarve jonkun henkilökohtaisesti palkitsevana koetun toiminnan suorittamiseen tai tunnetilan kokemiseen. Riippuvuudessa ihminen ei enää pysty säätelemään omaa toimintaansa ja riippuvuus alkaa ohjata haitallisesti elämää ja ajankäyttöä. Lapsiin seksuaalista kiinnostusta tuntevilla henkilöillä riippuvuus voi ilmetä monin eri tavoin. Välitöntä tyydytystä tuottavasta toiminnasta voi muodostua automaattinen, ongelmallinen tapa, joka tuntuu vuoroin hyvältä ja vuoroin ahdistavalta ja pahalta.

Potentiaalinen tekijä = viittaa henkilöön, jolla on seksuaalinen kiinnostus lapsiin, mutta joka ei toimi tai ei ole vielä toiminut eikä toteuttanut seksuaalisia mieltymyksiään.