Miten pääsisin takaisin työhön tai opintoihin?

workin the harvestTässä osiossa kuvataan tyypillisiä tilanteita, joissa ihmiset voivat kaivata tietoa, tukea tai apua päästäkseen takaisin työhön. Saat tietoa työhön tai opintoihin paluun vaiheista ja mahdollisuuksista olipa tilanteesi mikä tahansa. Harjoituksissa pohdit omaa tilannettasi, suhdettasi työhön ja opintoihin sekä työkykyysi vaikuttavia asioista.

 Työkyky - mitä se on?

Työkyky on monen asian summa. Siihen vaikuttaa oma terveys ja toimintakyky, mutta myös työ ja työpaikan olosuhteet, sekä oma asenne ja osaaminen. Usein ihminen ei ole kokonaan työkyvytön, eikä myöskään joka päivä tai jokaisessa työpaikassa parhaassa työkyvyssään. Vaikkei kykenisi kokoaikaiseen työhön, työkyky voi silti riittää oikeanlaisissa työolosuhteissa osa-aikaiseen työhön.

Työkyky on kuin talo, joka rakentuu eri kerroksista:

Työkykyinen työntekijä

Milloin työkykyni on parhaimmillaan? Tämän osion lopusta, kohdasta ”harjoituksia”, löytyy tulostettava nelikenttä tyhjänä. Siihen voit halutessasi täyttää oman työkykysi parhaimmillaan

 Paluu omaan työpaikkaan

Ensisijaisesti sairauslomalta palataan omaan työhön tai muuhun oman työnantajan työtehtävään. Työterveyshuolto ja esimies ovat tärkeimmät yhteistyötahot työhön paluun suunnittelussa. Työnantaja voi itse päättää, kuinka laajaa työterveyshuoltoa se tarjoaa työntekijöilleen. Jokaisen työnantajan on kuitenkin järjestettävä vähintään lakisääteinen työterveyshuolto, joihin kuuluu työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä työhön paluun tukeminen.

Työterveyshuolto

Sairausloman jälkeen työhön paluuta suunniteltaessa tavoitellaan hyvää kokemusta sekä palaajalle että työyhteisölle. Työskentely aloitetaan vähitellen ja tutuista työtehtävistä. Osana työhön paluuta kanssasi voidaan pohtia, kuinka tilanteestasi kerrotaan työyhteisölle niin, että se tukee työssä jaksamistasi.

On tärkeää, että pyrit pitämään myös itse yhteyttä työterveyshuoltoon ja työpaikkaan. Näin toiveitasi ja huoliasi voidaan huomioida paremmin. Yleisimmät huolet liittyvät työn järjestelyihin, mitä työkaverit ajattelevat ja miten poissaolosta kannattaisi puhua sekä omaan jaksamiseen ja työstä suoriutumiseen. Yhteydenpito kannattaa, sillä se helpottaa työhön paluun onnistumista!

Vinkki: Oletko huolissasi oman muistin toimivuudesta työhön palatessa? Kysy lisäohjeita esimerkiksi työterveyshuollosta. Muistia voi ylläpitää ja harjoitella!

Minkälaisista asioista rakentuu onnistunut paluu työhön?

Kun työhön palaa sairausloman jälkeen, paluu voidaan toteuttaa alkuun osa-aikaisesti. Kela tukee vähittäistä työhön paluuta osa-aikaisella sairauspäivärahalla. Osa-aikainen työhön paluu suunnitellaan yhdessä työterveyshuollon ja esimiehen kanssa. Sen tarkoituksena on tukea voimavarojen ja työkyvyn säilymistä. Työhön ja tavanomaiseen arkeen totuttaudutaan vähitellen, omia voimavaroja kuunnellen.

Kelan osa-sairauspäivärahasta

 Jos työpaikkaa ei ole

Jos sinulla ei ole työpaikkaa, on hyödyllistä pohtia, mistä saisit omaan tilanteeseesi parhaiten sopivinta tukea. Jos sinulla on hoitokontakti, asiaa kannattaa pohtia oman työntekijän kanssa. Sinulle sopivin polku työelämää riippuu voinnistasi ja kuntoutumisestasi. Tarkoituksena on edetä askel kerrallaan. Työhön paluu voi alkaa vaikkapa säännöllisen päivärytmin ylläpitämisellä ja liikunnan lisäämisellä. Oman kuntoutumisen mukaan edetään vähitellen.

Vaihtoehtoja on nimittäin useita ja niitä voi hyödyntää myös peräkkäin. Jos olet työtön, ilmoittaudu TE-palveluihin. Mikäli olet sairauslomalla, voit silti ilmoittautua työnhakijaksi. Kun ilmoitat olevasi sairauslomalla ja toimitat TE-palvelujen pyytämät tositteet, sinulle ei tarjota työtä eikä muitakaan palveluja sairauslomasi aikana. Jos et ole sairauslomalla tai se on päättynyt, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi. TE-palveluissa on hyödyllistä kertoa, että kuntoudut vielä sairaudesta. Näin sinulle osataan tarjota palveluja, jotka ovat sopivia voimavaroihisi nähden.

Jos olet sekä työtön että sairastunut (esimerkiksi saat sairauspäivärahaa tai kuntoutustukea), sinulla voi olla mahdollisuus myös eläkelaitoksen tai/ja Kelan tarjoamiin ammatillisen kuntoutuksen palveluihin. Näistä ja TE-palveluista kerrotaan tarkemmin oma-apuohjelman toisessa osiossa. Tärkeintä on, että pyydät tarvittaessa apua ja tukea työhön paluuseen. Joskus sopivien palvelujen löytäminen voi kestää tai voit tarvita useita eri palveluja. Joskus asiat selviävät nopeasti ja työpaikka löytyy helposti. Työllä on runsaasti positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin, joten sitä kannattaa tavoitella!

Miten työttömyys vaikuttaa hyvinvointiin ja arkeen?

  • Psyykkinen kuormitus ja oireilu on yleisempää kuin työssä olevilla
  • Tunne omasta pystyvyydestä heikkenee
  • Työttömyys vaikeuttaa toimeentuloa
  • Jos työttömyys pitkittyy, työnhaku- ja työtaidot kaipaavat päivitystä
  • Arki ja sosiaaliset suhteet muuttuvat kun ei kuulu työyhteisöön

Miksi työnhaku kannattaa?

  • Työssäkäynti vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin ja terveyteen
  • Tunne omista vaikutusmahdollisuuksista lisääntyy
  • Elämänlaatu paranee ja arki rytmittyy
  • Osallisuus ja tunne siitä että kuuluu johonkin
  • Työssäkäynti vaikuttaa positiivisesti mielenterveyteen ja mielialaan

 Osaaminen kaipaa päivitystä tai koulutusta

Sekä työttömän että työsuhteessa olevan osaaminen voi kaivata päivitystä. Työhön palaajaa voi tarvita perehdytystä esimerkiksi uudistuneen tietojärjestelmän käyttöön. Perehdytys tai kouluttautuminen suunnitellaan omien voimavarojen ja tarpeiden mukaan. Parhaimmillaan täydennyskoulutus tai uusi ammatti voivat tuoda omaan elämään kokonaisvaltaista hyvinvointia, jaksamista ja innostusta. Se, kuinka nopeasti työntekijän osaaminen vanhentuu, riippuu alasta ja työstä poissaolon pituudesta. Osaaminen voikin vanhentua myös luonnollisista elämänvaiheista johtuen. Koska eri alojen osaamis- ja täydennyskoulutustarpeet vaihtelevat, yhteydenpito samalla alalla työskentelevien kanssa on hyödyllistä. Takaisin työhön oma-avun toisessa osiossa kerrotaan opinnoista ja niiden rahoittamisesta. Tämän osion lopusta löydät harjoituksia omien vahvuuksien tunnistamiseen.

Työsuhteessa ollessa osaamisen päivittämisestä, toiveista uusiin työtehtäviin tai koulutukseen kannattaa keskustella oman esimiehen kanssa. Mikäli työkykysi on heikentynyt, tärkeä yhteistyökumppani on myös työterveyshuolto. Jos taas olet työhön, ota yhteyttä TE-paleluihin koulutusasioissa. Mikäli olet kuntoutumassa sairaudesta, sinulla voi olla mahdollisuus työeläkelaitoksen myös Kelan tukemiin etuuksiin ja palveluihin.

Kannattaa muistaa, että pitkäkään poissaolo työstä ei pyyhi pois tietojasi ja taitojasi! Vaikka moni asia työelämässä muuttuu, moni säilyy myös samana. Työstä poissa olo saattaa myös opettaa taitoja, kuten kärsivällisyyttä työhaun kautta tai myönteistä elämänasennetta vaikeuksista huolimatta.

Keskitä huomio omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin!

 Vaihtoehto omaan työhön palaamiselle?

Jaksamisen heikentyminen voi liittyä työpaikkaan tai työpaikan ihmissuhteisiin. Usein ongelmat työpaikalla liittyvät samalla myös työn organisointiin ja johtamiseen. Työn jakautuminen on voitu kokea epäoikeudenmukaiseksi, työmäärä liian suureksi tai johdon tuki riittämättömäksi. Esimiehen tai muiden työntekijöiden käytös on voitu kokea epäasialliseksi.

Jos olet sairauslomalla ja koet, ettet voi enää palata aiempiin työtehtäviisi tai oman esimiehesi alaisuuteen, ota yhteyttä työterveyshuoltoon. Tukea voit saada myös työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä ja ammattiliitosta. Irtisanoutuminen ei kannata ellei sinulla ole uutta työpaikkaa. Työnhaku voi olla hyvä vaihtoehto, mutta nykyisellä työnantajalla on velvollisuus pyrkiä selvittämään tilanne ja tukea sinua työhön paluussa. Pyri omassa toiminnassasi rakentavaan ja selkeään ilmaisuun: mieti minkälaisia muutoksia sinä toivot. Kyse on toisaalta sinun oikeudestasi saada tukea hyvinvointiasi edistäviin työolosuhteisiin. Samalla sinulla on velvollisuus tuoda aktiivisesti esille omia näkemyksiäsi siitä, mikä tukisi työssä jaksamistasi. Mikäli olet sairauslomalla eikä vanhaan työhön palaaminen ole lopulta mahdollista, sinulle voidaan suunnitella sellainen kuntoutumisen polku, joka tukee sinua löytämään uuden työn.

 Kuormittava elämäntilanne

Kuormittava elämäntilanne voi heikentää työssä jaksamista niin terveillä kuin sairastuneillakin. Elämäntilanteiden vaihtelu ja stressi kuuluvat jokaisen elämään. Ongelmaksi se muodostuu, jos työssä jaksaminen heikkenee. Oma jaksaminen voi olla koetuksella esimerkiksi perheenjäsenen tai sukulaisen sairastumisesta tai työttömyydestä johtuen. Kuormitus voi lisääntyä myös osana tavanomaista elämänvaihetta, kuten lapsiperheen arkea. Oma-apuohjelman kolmannesta osasta Työ osana elämää löydät otsikon ”Mistä apua kuormittavaan elämäntilanteeseen?”. Kappaleessa kerrotaan, mistä löytää konkreettista apua erilaisiin kuormittaviin elämäntilanteisiin.

Kuormitukseen on tärkeä puuttua, sillä kun huolehdit itsestäsi, jaksat huolehtia myös muista. Samalla työ ja työhön paluu onnistuvat helpommin. Itsestä huolehtiminen on jokapäiväistä työtä. Ei riitä, että huolehdit itsestäsi vain viikonloppuisin ja lomalla. Jos olet ottanut tavaksi laittaa muiden tarpeet omiesi edelle, muutos ei tapahdu hetkessä. Tärkeintä onkin aloittaa muutos ja asettaa pieniä tavoitteita kerrallaan.

Mitä pitäisi tapahtua, jotta voisit huolehtia itsestäsi paremmin? Tarvitsisitko aikaa lasten tai muiden läheistä hoidolta? Toivotko, etteivät työpäivät venyisi liian pitkiksi? Haluaisitko viettää enemmän tai vähemmän aikaa kavereiden kanssa, haluaisitko aikaa omille harrastuksille?

Kun huolehdit itsestä, jaksat huolehtia myös muista.

 Porras kerrallaan

Jos työssä jaksaminen on heikentynyt ja johtanut pidempään poissaoloon, paluu työhön kannattaa yleensä toteuttaa vähitellen. Jos työhön paluu tuntuu sairauden vuoksi kaukaiselta, kuntoutuminen voi alkaa esimerkiksi säännöllisen päivärytmin ja liikunnan lisäämisellä. Kun voimavarat ovat lisääntyneet, työelämään totuttautumisen voi aloittaa esimerkiksi vapaaehtoistyöllä tai työkokeilulla. Polku työelämään ja aikataulu suunnitellaan aina yksilöllisesti. Suunnitelmaa voidaan myös tarvittaessa aina muuttaa. Kun työhön palaa vähitellen, on helpompaa kokeilla omia voimavarojaan. Työhön paluu voi toteutua myös opiskelun tai koulutuksen kautta.

Esimerkki työhön paluusta askel kerrallaan.

Suomalaisessa järjestelmässä työhön ja opintoihin paluun tukemisesta vastaavat useat eri toimijat. Jos olet potilaana terveydenhuollon yksikössä, sinun kannattaa pyytää sosiaalityöntekijän tapaamista tilanteesi arvioimista ja työhön paluun suunnittelua varten. Sosiaalityöntekijöitä työskentelee myös muun muassa Työvoiman palvelukeskuksissa ja oman kaupungin tai kunnan aikuisten sosiaalityön palveluissa. Työhön paluun suunnittelu on usein moniammatillista työtä eli siihen voivat osallistua sekä terveydenhuollon että sosiaalialan ammattilaisia tarpeesi mukaan.

Alla on kuvattu niitä toimijoita, jotka vastaavat työhön ja opiskeluihin paluun tukemisesta. Jos sinulla on jo vakiintunut asema työelämässä ja työssä jatkaminen on uhattuna työkyvyn heikentymisen vuoksi, ensisijaisesti sinua autetaan työeläkelaitoksessa. Sinulla ei tarvitse olla työsuhdetta. Jos taas työurasi ei ole riittävän vakiintunut, Kela vastaa ensisijaisesti ammatillisesta kuntoutuksestasi.

Voit selvittää eläkelaitoksesi

Työhön ja opintoihin paluussa auttavat myös TE-palvelut ja muut samassa lokerossa kuvatut palvelut. Jos olet työtön ja koet että ongelmanasi on myös työssä jaksaminen, ota asia puheeksi TE-toimistossa. Kerro myös, oletko jo terveydenhuollossa asiakkaana. Näin yhteistyön suunnittelu helpottuu.

Jos opintosi ovat keskeytyneet, sinun kannattaa ottaa yhteyttä oppilaitokseen. Voit päästä keskustelemaan tilanteestasi esimerkiksi oman opettajan, kuraattorin, psykologin tai opinto-ohjaajan kanssa. Työhön ja opintoihin paluuta tukevat myös monet järjestöt, esimerkiksi nuorille suunnattu Vamos. Mikäli olet kokenut työkykyä heikentävän tapaturman tai liikennevahingon, keskustele tilanteesta vakuutusyhtiösi kanssa. Tarvittaessa pyydä sosiaalialan ammattilaisen tapaamista siitä terveydenhuollon yksiköstä, jossa sinua hoidetaan. Työhön paluuta tukevat myös monet yksityiset yritykset, joilta esimerkiksi Kela ja TE-toimistot ostavat palveluja.

Suomalaisessa järjestelmässä on useita toimijoita

 Muistilista etuuksista kun olet sairaslomalla

Muista ainakin tämä: Jos odotat päätöstä kuntoutustuesta tai pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä ja olet ilman tuloja, ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Tee näin, vaikka olet sairauslomalla, ja vaikka sinulla olisi työsuhde. Kun ilmoittaudut TE-toimistoon, kerro olevasi sairauslomalla ja kerro mahdollisesta työsuhteestasi. Kun muut kriteerit täyttyvät, sinulla on oikeus työttömyysturvaan sille ajalle, kun odotat päätöstä. Mikäli päätös olisi kielteinen ja jatkaisit edelleen sairauslomalla, voit silti saada työttömyysetuutta. Tämä kuitenkin edellyttää, että olet saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan. Kuntoutustuen ja pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen hakemusten käsittelyajat voivat olla pitkiä, työttömäksi työnhakijaksi kannattaakin ilmoittautua aina, kun sinulla ei ole voimassa olevaa päätöstä.

Muista lisäksi tämä: Jos odotat ammatillisen kuntoutuksen alkamista (esimerkiksi työkokeilu tai ammatillisen kuntoutuksen kurssi), muista, että kuntoutuspäätöksen perusteella sinulla maksetaan kuntoutusrahaa vain kuntoutuksen ajalta. Voit erikseen hakea kuntoutusavustusta odotusajalle ammatillisen kuntoutuksen maksajalta (Kela tai työeläkelaitos) tai voit hakea sairauspäivärahaa tai kuntoutustukea. Muista myös huolehtia toimeentulosta, kun kuntoutus on päättynyt. Ammatillisen kuntoutuksen jälkeen voit esimerkiksi jatkaa osa-aikatyössä, jatkaa kuntoutustuella tai siirtyä TE-palveluihin työttömäksi työnhakijaksi.

Kun olet sairauslomalla, työnantaja voi aluksi maksaa sinulle palkkaa. Tämä riippuu työehtosopimuksesta ja työnantajasta. Kun työnantaja ei enää maksa palkkaa, voit hakea Kelan sairauspäivärahaa.

Lisätietoa sairauspäivärahasta (Kela)

Kun sairauspäivärahaa on saatu yhteensä 300 päivää (riittää noin vuoden ajalle ja voi koostua useasta lyhyemmästä jaksosta), ja jos sairausloma jatkuu, voidaan hakea kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Mikäli työkyvyttömyys arvioidaan pysyväksi, eläkettä voidaan hakea toistaiseksi voimassaolovana työkyvyttömyyseläkkeenä. Kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaa joko oma työeläkelaitoksesi tai Kela. Voi olla myös niin, että saat tukea molemmista. Kun haet kuntoutustukea ja eläkettä, sinun ei tarvitse etukäteen selvittää, mistä voit saada tukea. Voit rastittaa hakemukseen sekä kohdan ”haen kuntoutustukea/eläkettä Kelasta” että ”haen kuntoutustukea/eläkettä työeläkelaitokselta”. Kela ja työeläkelaitoksesi selvittävät yhdessä, mistä tuki maksetaan. Samalla selviää myös se, kuka vastaa ensisijaisesti ammatillisesta kuntoutuksestasi. Voit myös saada ennakkopäätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta, jossa kerrotaan alustavasti oikeutesi kuntoutukseen.

Jos et tiedä mistä haet kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, voit selvittää asian osoitteessa:

www.tyoelake.fi

Joskus voi olla tilanne, jossa hoitava lääkäri on lausunnossaan suositellut kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, mutta eläkelaitos on tehnyt kielteisen päätöksen. Tässä tilanteessa ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluissa ja hae työttömyysetuutta.

Mikäli tulosi eivät riitä elämiseen, selvitä oikeutesi toimeentulotukeen Kelasta.

Toimeentulotuki

 Harjoituksia

Työkykyni parhaimmillaan. Ohjeet harjoitukseen löydät osiosta ”Työkyky – mitä se on?”

Työkykyni parhaimmillaan