Suuntana työ tai opiskelu

Tässä osassa saat keinoja, tietoa ja tukea kohti työelämää tai opiskelua. Saat tietoa ammatillisesta kuntoutuksesta, työhön paluun tai opiskelujen taloudellisesta tuesta, työpaikan tukiverkostosta sekä muista työkykyä tukevista keinoista ja palveluista. Harjoituksissa pohdit omia toiveitasi ja teet omaa suunnitelmaa eteenpäin.

 Työeläkekuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa pysymään työelämässä tai pääsemään sinne sairaudesta tai terveydellisistä rajoitteista huolimatta.

Työeläkekuntoutus on ensisijainen ammatillisen kuntoutuksen muoto henkilöille, joiden paikka työelämässä on vakiintunut. Työeläkekuntoutuksesta vastaa oma eläkelaitos. Sitä kautta saat myös tiedon, onko työurasi riittävän vakiintunut. Mikäli se ei ole, ensisijainen vastuu ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä on Kelassa.

Oman työeläkelaitoksen tarkistaminen

Yleisin työeläkekuntoutuksen muoto on työkokeilu omalla työpaikalla tai muulla työpaikalla. Muita muotoja ovat työhönvalmennus, ammattitaidon täydentäminen tai ammattiin johtava koulutus sekä tuki elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Lisäksi eläkelaitokset antavat neuvontaa ja ohjausta.

Kuka on oikeutettu työeläkekuntoutukseen ja mitä se voi sisältää?

Mikä on työkokeilu?

Työkokeilu tarkoittaa sitä, että saat palata omaan työhösi tai uuteen työhön kuntoutujana. Se tarkoittaa että saat toimeentulon vielä eläkevakuutuksen kautta (Kelan tai työeläkevakuutuksen korotettu kuntoutustuki) eikä työnantajasi maksa vielä sinulle palkkaa, eikä oleta sinun pystyvän vielä täyteen työpanokseen. Siten saat rauhassa kokeilla, miten voimasi riittävät työhön ja millaiset työtehtävät ovat sopivasti mitoitettuja toimintakykyysi nähden. Työkokeiluissa voi vähitellen uudelleen omaksua kyvyn suoriutua aiemmista tehtävistä, muokatuista tehtävistä tai harjoitella uuden tyyppisiä, toimintakyvyn tai stressinsietokyvyn kannalta soveliaampia tehtäviä. Sopivasti mitoitettu työkuormitus ja mielekkäät, osaamiseesi oikein sopivat työtehtävät ovat hyväksi mielenhyvinvoinnille, ne ovat keskeinen osa kuntoutusta. Asteittainen työhönpaluu, jossa työpäivän pituus ja työn määrä vähitellen lisääntyvät, tukee yleensä toipumista ja omien voimavarojen käyttöönottoa.

Miten työkokeiluun pääsee?

Jos sinulla on työsuhde, voit keskustella työkokeilusta työterveyslääkärisi kanssa tai hän saattaa ehdottaa ehdottaakin sitä sinulle. Jos sinua mietityttää työkokeilun ajalta maksetun kuntoutusrahan suuruus, voit selvittää asian etukäteen omalta työeläkelaitokseltasi. Työkokeilusta sovitaan työntekijän eli sinun, esimiehesi ja työterveyslääkärisi kesken niin sanotussa työterveysneuvottelussa.

Mitä työnantaja saa tietää sairaudestani?

Työterveysneuvotteluun (eli ”kolmikantakokoukseen”) voi osallistua myös työterveyshoitaja, tai työkykykoordinaattori tai muu vastaava työhön kuntoutuksen tunteva ammattilainen. Neuvottelussa työnantajasi kanssa ei puhuta sairaudesta, vaan työkyvystä ja työhyvinvoinnista: mihin ajankohtainen työkykysi riittää ja millainen työhön paluu tukisi parhaiten kuntoutumistasi, millaisia kuormitustekijöitä tulisi välttää, ja millaiset työolot puolestaan tukisivat työssä jaksamistasi. Kun olette päässeet konkreettiseen suunnitelmaan, työterveyslääkärisi tekee sinulle B-lausunnon työkokeilua varten ja täytät itse hakemuksen ammatillisesta kuntoutuksesta. Pyydä hakemus ja tarkemmat hakuohjeet eläkelaitoksestasi.

INFO: Työkokeilun ajalle saat kuntoutusrahaa, joka vastaa työkyvyttömyyseläkkeesi määrää korotettuna 33 prosentilla. Tarkan määrän voit tarkistaa eläkelaitoksestasi. 

            Lisätietoa

 TE-palvelut ja Kelan ammatillinen kuntoutus

Jos olet työtön, saat tukea työhön paluuseen TE-palveluista. Jos työkykysi on heikentynyt, sinulla voi lisäksi olla mahdollisuus joko työeläkekuntoutukseen tai Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Mikäli olet oikeutettu eläkelaitoksen kuntoutukseen, mutta tarjotut vaihtoehdot eivät sovi tilanteeseesi, myös Kelan ammatillista kuntoutusta on mahdollista hakea. Siinä tapauksessa kuntoutuksen ajalta maksetaan Kelan kuntoutusrahaa.

TE-palvelut (eli TE-toimisto) tarjoaa laajalti työelämään paluuseen tukevia palveluja. TE-palvelut tarjoavat esimerkiksi apua työnhakuun, osaamisen kehittämiseen sekä työkokeiluja ja uravalmennusta.

Lisätietoa TE-palveluista

Jos olet pitkäaikaistyötön ja työllistymisessäsi on ollut vaikeuksia tai kuntoudut sairaudesta, saat enemmän tukea Työllistämistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Se on osa TE-palveluja ja sinne päästäksesi tarvitset lähetteen joko TE-toimistosta tai aikuisten sosiaalityöstä. Yhteispalvelu tarjoaa erilaisia tukimuotoja saman katon alla. Tilanteesi ja voimavarasi huomioidaan yksilöllisesti ja tukimuodot suunnitellaan sen mukaan. Tarkoitus on, että pääset kokeilemaan työtä tai opiskelua omien voimavarojen mukaan. Monialaisessa yhteispalvelussa asioissasi tehdään yhteistyötä Kelan kanssa. Yhteispalveluissa voit siis olla asiakkaana TE-palveluissa, vaikka työkykysi olisi heikentynyt.

Lisätietoa Työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Kelan ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtoja ovat esimerkiksi ammatilliset kuntoutuskurssit, koulutuksen tukeminen ja työhönvalmennus. Myös Kelan ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea työelämässä pysymistä tai sinne pääsemistä terveydellisistä rajoitteista tai sairaudesta huolimatta.

Lisätietoa Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta

 Taloudellinen tuki opintoihin

Opiskelua voidaan tietyin edellytyksin tukea osana eläkelaitoksen tai Kelan ammatillista kuntoutusta. Tarkempaa tietoa löydät tämän omahoito-ohjelman kahden edellisen otsikon alta sekä omasta eläkelaitoksestasi ja Kelasta. Mikäli ajatuksenasi tai toiveenasi on opiskelu, voit saada apua suunnitteluun TE-palveluista, Työvoiman palvelukeskuksesta, työterveyshuollosta, muusta terveydenhuollosta tai sosiaalialan palveluista.

Myös TE-palvelut tukee taloudellisesti niin sanottua omaehtoista opiskelua. Omaehtoisen opiskelun ajalla sinulle maksetaan sitä työttömyysetuutta, jota saisit muutoinkin työttömänä ollessa. Omaehtoinen opiskelu edellyttää hyvää opiskelu- ja työkykyä.

Kriteerinä omaehtoisen opiskelun myöntämiseen: 25-vuoden ikä, TE-toimiston asiakkuus ja työnhaun voimassaolo, TE-toimisto arvioi koulutuksen edistävän asemaasi työmarkkinoilla.

Lisätietoa omaehtoisesta opiskelusta
Opiskeluun voi hakea taloudellista tukea myös aikuiskoulutusrahastostaKelan opintoetuudet

Mikäli saat toimeentulotukea tai olet asiakkaana sosiaalityössä, sinun kannattaa keskustella opintojen aikaisesta toimeentulosta oman sosiaalityöntekijäsi kanssa.

 Yrittäjyys

Myös yrittäjyyttä tukevat jo edellä mainitut tahot: eläkelaitokset ja Kela ammatillisen kuntoutuksen kautta. Lisätietoa saat omasta eläkelaitoksestasi. TE-palvelut tukevat yrittäjyyttä starttirahan avulla. TE-palvelut järjestävät myös koulutusta yrittäjyyteen. Starttirahan ja koulutuksen tarkoituksena on edistää uutta yrittäjyyttä ja työllistymistä.

Lisätietoa starttirahasta ja TE-palvelujen koulutuksesta

Vaikka yrittäjyydessä on runsaasti mahdollisuuksia, siihen liittyy myös haasteita ja riskejä. Vaikeudet ovat yleensä erityisen suuret alkuvaiheessa, minkä vuoksi uuden yrityksen aloittamisen ajankohtaa on viisasta miettiä oman jaksamisen mukaan. Yrittäjän oman toimeentulon epävarmuus aiheuttaa lisäkuormitusta yrityksen perustamiseen. Yrittäjyyden aloituksessa hyvin suunniteltu ja ajoitettu on puoliksi tehty!

Lisätietoa yrittäjyydestä

 Oman terveyden ja kuntoutumisen huomioiminen

Mikäli sinulla on sairauksia, niiden hyvä hoito ja kuntoutus ovat tärkeä osa työhön paluuta. Jos koet, että sinulla saattaa olla oireita tai sairauksia, joihin et saa hoitoa, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi terveyskeskukseen. Mikäli sinulla on jo hoitokontakti jostakin sairaudesta, ota asia puheeksi myös hoitavan lääkärin kanssa.

Lisätietoa sairauksien oireista ja kuntoutuksesta

Joskus voi tuntua, että olisi jo aika palata työhön, vaikka sairauden hoito ja kuntoutus edellyttäisivät rauhallisempaa paluuta. Tässä tilanteessa hyvä vaihtoehto voi olla sellainen toiminta, joka valmistaa sinua työhön paluuseen, esimerkiksi kaupunkisi työväenopiston kurssit tai vapaaehtoistyö. Joskus työhön paluun ajatteleminen ja suunnitteleminen voi tuntua liian aikaiselta, vaikka lääkärisi jo suosittelee sitä. Kun työhön paluu suunnitellaan hyvin ja toteutetaan riittävän rauhallisesti, se tukee kuntoutumista sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia.

 Työsuojelutoiminta ja työterveyshuolto

Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa huolehdittava turvallisista työolosuhteista. Työturvallisuus koskee sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Liiallinen kuormitus työssä voi liittyä esimerkiksi psykososiaaliseen kuormitukseen eli työn sisältöihin, järjestelyihin tai työyhteisön toimivuuteen.

Työterveyshuollon tehtävänä on huolehtia työterveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä, johon kuuluu esimerkiksi työn vaarojen ja kuormitustekijöiden arviointi. Voit siis ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jos koet, että työpaikan olosuhteet heikentävät työssä jaksamistasi.

Lisätietoa työterveyshuollon tehtävistä

Tukea työn fyysisiin ja psyykkisiin kuormitustekijöihin saat myös työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta.

Lisää tietoa työsuojelutoiminnasta

 Mistä apua kuormittavaan elämäntilanteeseen?

Mikäli koet tarvitsevasi tukea läheisistä huolehtimiseen, pyydä apua. Tässä osiossa käydään läpi tyypillisiä avuntarpeita ja mistä niihin voi pyytä apua.

Jos sinulla on pieniä lapsia ja koet jaksamisen olevan koetuksella, voit ottaa yhteyttä neuvolaan. Sitä kautta voit saada esimerkiksi tukea lapsen uniongelmiin, kasvatukseen tai lastenhoitoapua. Vanhemmuuteen liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä myös esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliito MLL:n vanhempainpuhelimeen. Yleisimpiä aiheita yhteydenottoon ovat lapsen eri kehitysvaiheisiin (myös murrosikään) liittyvät haasteet sekä aikuisten väliset ristiriidat. MLL:n verkkosivuilta löydät myös tietoa ja tukea.

MLL Vanhempainnetti

Arjen kuormitusta voi aiheuttaa myös läheisen hoito. Mikäli osallistut aktiivisesti sairaan läheisesi hoitoon ja koet tarvitsevasi apua, ottakaa asia yhdessä puheeksi läheistä hoitava terveydenhuollon yksikön kanssa ja pyydä päästä tapaamaan sosiaalialan ammattilaista vaihtoehtojen selvittämiseksi. Mikäli koet, että omat tai puolison iäkkäät vanhemmat tarvitsisivat enemmän tukea kuin voit itse antaa, toimi samoin ottamalla yhteyttä kunnan tai kaupungin vanhusten sosiaalityöhön tai pyytämällä sosiaalialan ammattilaisen tapaamista terveydenhuollon yksiköstä.

Joskus huolta aiheuttaa oma aikuinen lapsi. Kannusta lasta hakemaan apua, sillä sitä on saatavilla. Mikäli hänellä on hoito- tai tukikontakti, voit pyytää lastasi ottamaan sinut mukaan tapaamiselle. Näin voit kertoa huolistasi. Lastasi koskevia tietoja ei voida antaa sinulle ilman hänen lupaansa, mutta voit soittaa ja kertoa huolestasi.

Mikäli huolta aiheuttaa oma, lapsen tai läheisen taloudellinen tilanne ja se, kuinka kauan omat rahat riittävät, voit saada apua Taloudellisen ahdingon omahoito-ohjelmasta. Sieltä voit löytää myös vastauksia, mistä löytää apua taloudellisiin ongelmiin.

Taloudellisen ahdingon omahoito-ohjelma.

Mikäli arjen pulmia aiheuttaa jokin muu asia etkä tiedä mistä saisit apua, kysy neuvoa Kansalaisneuvonnasta.

Kansalaisneuvonta

 Uusia näkökulmia työnhakuun

Työnhaun avulla saat tietoa, minkälaisia työpaikkoja on tarjolla ja minkälaista osaamista ja koulutusta niissä edellytetään. Työnhakua voi siis ajatella myös tutustumisena siihen, mitä kaikkea on tarjolla, mikä itseä voisi kiinnosta ja minkälaisessa työssä omista taidosta voisi olla hyötyä. Työnhaku voi tuntua helpommalta, jos löytää ympärilleen muita samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Työnhakuun saa myös ammattiapua. Pyri myös suunnittelemaan työnhakua realistisesti ja siten, että se tuottaa onnistumisen kokemuksia. Voit ajatella, että kotiin jääminen on aina huonoin vaihtoehto. Kaikki muu vie sinua eteenpäin, vaikka vauhti tuntuisi joskus hitaalta!

 Mistä aloittaa jos työ ja opiskelu tuntuvat liian kaukaisilta?

Työhön paluun suunnittelussa tärkeintä on asettaa sellaisia tavoitteita, jotka ovat itselle sopivia. Jos tässä oma-avussa aiemmin esitellyt palvelut ja toiminta tuntuvat liian vaativilta aloittaa, voit aloittaa vähemmän vaativasta toiminnasta. Tarkoituksena on, että alat luottaa omiin voimavaroihin, jaksamiseen ja tekemiseen. Työelämään pyrkiminen onkin hyvä aloittaa toiminnasta, joka ei tunnu ylivoimaiselta. Samalla on tärkeää muistaa, että kuntoutuminen vaatii aina omia ponnisteluja. Jos olet asiakkaana terveydenhuollossa tai aikuisten sosiaalityössä, kannattaa pyytää sosiaalityöntekijän apua sinulle sopivan polun löytämiseen.

Kuntouttava työtoiminta, sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta, muut sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja muut TE-toimiston palvelut
  • Kysy TE-toimistosta tai sosiaalityöntekijältä tietoa alueesi kaupungin/kunnan palveluista.
  • Näistä on helpompi aloittaa kuin työstä tai opinnoista. Ne tukevat sinua kohti seuraavia tavoitteita.
Valmentava koulutus & järjestöjen palvelut
  • opintopolku.fi
  • Järjestöjen palveluista esim. Vamos toimii monella eri paikkakunnalla ja tukee nuoria
  • Mielenterveyden keskusliiton jäsenjärjestöt tarjoavat tietoa, palveluja ja aktiivista toimintaa useilla eri paikkakunnilla
Oppimisvaikeudet
  • Jos olet huolissasi pärjäämisestä opinnoissa oppimisvaikeuksien vuoksi, saat apua Helsingin erilaiset oppijat Hero ry:stä, joka palvelee Helsingin seudulla
    lukihero.fi
  • Jos asut muualla Suomessa, saat tietoa puhelinpalvelusta:
    erilaistenoppijoidenliitto.fi

On hyvä muistaa, että joissakin tilanteissa myös edellä mainitut palvelut voivat olla liian vaativaa eivätkä siksi vielä ajankohtaisia. Joskus ensimmäisiä askelia voivat olla hoidon aloittaminen ja arjen jaksamisen parantaminen, siis ruuanlaitosta ja muista arjen askareista selviäminen. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä pidempään on ollut kotona ilman aikataulutettua toimintaa, esimerkiksi koulua tai työtä, sitä enemmän on varattava aikaa päivärytmiin tottumiseen.

​Neuvo: Jos koet, että jo ajatus työstä tuntuu mahdottomalta ja päiväsi kuluvat lähinnä kotona, kannattaa ottaa asia puheeksi sinua hoitavalla taholla. On tärkeää, että kanssasi suunnitellaan aluksi sellaista päivätoimintaa, johon pystyt menemään. Jos taas sinulla ei ole hoitokontaktia, mutta arkisetkin asiat tuntuvat liian haastavilta, on hyvä varata aika lääkärille tai sairaanhoitajalle vointisi arvioimiseksi ja tuen suunnitteluun.