Työ osana elämää

Takaisin työhön oma-avun viimeisessä osassa saat tietoa ja tukea työhyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpitämisestä. Osassa käsitellään osa-aikaista työskentelyä ja sen taloudellista tukea, arjen hyvinvointia ja oman osaamisen ylläpitämistä. Harjoituksissa keskitytään omiin vahvuuksiin, työkykyä tukevaan arkielämään ja oman osaamisen kehittämiseen.

 Taloudellinen tuki osa-aikatyöhön

Jos olet palaamassa sairauslomalta omaan työhön, työterveyshuolto voi ehdottaa sinulle alkuun osa-aikaista työhön ja osasairauspäivärahan hakemista. Kela maksaa osasairauspäivärahaa ja se perustuu työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteiseen sopimukseen työajan lyhentämisestä.

Lisätietoa osasairauspäivärahasta (Kela)

Mikäli sairauden ja työkyvyn heikentymisen vuoksi on tarve pidempään osa-aikaiseen työskentelyyn, on mahdollista hakea osakuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä osa-aikaisesti. Mikäli työkykysi on pysyvästi heikentynyt, mutta pystyt edelleen osa-aikatyöhön, sinulle voidaan hakea pysyvää osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä. Jos haluat tietää, sopisiko osakuntoutustuki tai osatyökyvyttömyyseläke sinun tilanteeseesi, ota yhteyttä hoitavaan lääkäriin. Mikäli olet työsuhteessa, ota yhteyttä työterveyslääkäriin. Osakuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkettä on mahdollisuus hakea myös ilman työsuhdetta. Mikäli et ole töissä, voit selvittää mahdollisuutesi työttömyysetuuden saamiseen soviteltuna. Ota yhteyttä työttömyysturvasi maksajaan (Kela tai työttömyyskassa mikäli kuulut kassaan).

Lisätietoa osakuntoutustuesta ja osatyökyvyttömyyseläkkeestä (Työeläke)

Toisaalta myös kuntoutustuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä voi tehdä pieniä määriä töitä. Kuntoutustukea voi saada, kun työkyky on heikentynyt ja olet käyttänyt 300 päivää sairauspäivärahaa eli noin vuoden. Ota yhteyttä kuntoutustuen maksajaan, niin saat tietää tulorajoista.

Työttömyysturva mahdollistaa osa-aikaisen työskentelyn. Lisätietoa sovitellusta työttömyyspäivärahasta saat työttömyysetuutesi maksajalta ja TE-toimistosta.

 Ylläpidä osaamista ja hanki työnhakutaitoja

​Osaamista voi ylläpitää ja uusia asioita voi oppia niin työssä kuin omassa elämässäkin. Osaamisen ylläpitämistä kannattaakin ajatella laajasti, sillä se ei ole sidottu työsuhteeseen. Oman osaamisen tunnistaminen ja ylläpito auttaa työnhaussa ja vahvistaa kokemustasi oman elämän hallinnasta. Kun tarkoituksena on ylläpitää osaamista työnhakua varten, tärkeää on selvittää niiden alojen tarpeet, joihin olet pyrkimässä. Riippuen alasta, hyödyllistä voi olla esimerkiksi fyysisen kunnon ylläpito, lyhyiden kurssien suorittaminen esimerkiksi työväenopistossa, sosiaalisen median hyödyntäminen tai järjestötoimintaan osallistuminen. Tärkeää on myös tunnistaa se osaaminen, joka sinulla jo on.

Mitä enemmän tavoittelemaasi työpaikkaan on hakijoita, sen vahvemmin korostuvat työnhakutaidot ja piilotyöpaikkojen kartoittaminen. On tärkeää tuntea, mitä alan työnhaku edellyttää, sillä se auttaa sinua suuntaamaan tavoitteitasi. Mikäli oman alasi työnhakutilanne tuntuu liian haastavalta eikä työpaikkaa löydy yrityksestä huolimatta, on myös mahdollista miettiä, millä muilla aloilla voisit hyödyntää osaamistasi.

 Hyvinvointia arkeen

Tasapainoinen arki ja itsestä huolehtiminen edistävät sekä työssä jaksamista että työhön pyrkimistä. Hyvinvoiva arki on kuin palapeli, johon tarvitaan useita eri palasia. Ei riitä, että yksi palanen on paikallaan. Arjen hyvinvointi on erityisen tärkeää silloin, jos työhön tai työhön paluuseen liittyvät asiat aiheuttavat huolta ja murhetta. Kun arjen hyvinvointia tarkastelee palapelinä, voi huomata, että jokaisella on useita tärkeitä osa-alueita elämässään. Työn lisäksi elämässä on myös muita merkityksellisiä asioita, kuten ihmissuhteet.

Lisätietoa ja harjoituksia arjen hyvinvoinnista Mielenterveystalosta

 Mitä teet työksesi? - vastauksia hankaliin kysymyksiin

​Jos et ole töissä tai työpaikkasi ei ole sinulle mieluinen, olet todennäköisesti miettinyt, kuinka vastaat kysymykseen ”mitä teet työksesi?”. Sosiaaliset tilanteet voivat tuntua hankalilta, jos koet, ettei sinulla ole sopivia vastauksia. Tilanteita voi helpottaa miettimällä etukäteen, minkälaisia asioita voisi itse nostaa keskustelun aiheiksi. Kysymyksellä ”mitä teet työksesi?” halutaankin usein vain aloittaa keskustelu ja löytää yhteisiä puheenaiheita.

Jos et halua kertoa työhön liittyvistä asioista, voit lyhyen vastauksen jälkeen esittää vastakysymyksen harrastuksista tai muusta sinulle tärkeistä asiasta. Parhaiten keskustelun suuntaaminen onnistuu silloin, kun aloitat itse keskustelunaiheen. On toki tilanteita ja tilaisuuksia, joissa työhön liittyvät asiat korostuvat. Vastapainoksi on hyvä etsiä ympärilleen toisenlaisia tilanteita ja ihmisiä. Näin voit kertoa vapaammin tilanteestasi ja pyrkimyksestäsi päästä takaisin työelämään.

 Tavoitteena työn positiiviset puolet

Parhaimmillaan työ tuo runsaasti positiivisia asioita elämään. Se parantaa omaa toimeentuloa, elämänlaatua ja mielenterveyttä, luo sosiaalisia verkostoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, tuo itsevarmuutta ja itseluottamusta sekä luo tyytyväisyyttä konkreettisista aikaansaannoksista ja antaa onnistumisen kokemuksia.

Työhön liittyvät haaveet edistävät hyvinvointiasi, kunhan ne suunnitellaan tukemaan muuta kuntoutumistasi. Onkin tärkeää, ettet vaadi itseltäsi liikaa liian nopeasti. Kun suunnittelet tavoitteeseen pääsemisen siten, että etenet askel kerrallaan, olet jo puolivälissä. Vähitellen huomaat, että jo hyvä suunnitelma parantaa mielialaa ja tukee jaksamista. Kun etenet pienin askelin, saat matkalla pieniä onnistumisia. Ne auttavat jatkamaan eteenpäin ja uskomaan tavoitteisiin.

 Harjoituksia

Parhaimmillaan työ tuo runsaasti positiivisia asioita elämään. Se parantaa omaa toimeentuloa, elämänlaatua ja mielenterveyttä, luo sosiaalisia verkostoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, tuo itsevarmuutta ja itseluottamusta sekä luo tyytyväisyyttä konkreettisista aikaansaannoksista ja antaa onnistumisen kokemuksia.

Työhön liittyvät haaveet edistävät hyvinvointiasi, kunhan ne suunnitellaan tukemaan muuta kuntoutumistasi. Onkin tärkeää, ettet vaadi itseltäsi liikaa liian nopeasti. Kun suunnittelet tavoitteeseen pääsemisen siten, että etenet askel kerrallaan, olet jo puolivälissä. Vähitellen huomaat, että jo hyvä suunnitelma parantaa mielialaa ja tukee jaksamista. Kun etenet pienin askelin, saat matkalla pieniä onnistumisia. Ne auttavat jatkamaan eteenpäin ja uskomaan tavoitteisiin.