Mistä taloudellisessa ahdingossa on kyse

Taloudellinen ahdinko voi johtua moninaisista syistä. Se voi aiheutua esimerkiksi huolien kasautumisesta, vaikeudesta pyytää apua tai köyhyydestä. Taloudellinen ahdinko voi aiheutua liian suurista menoista, velkakierteestä tai rahan antamisesta muille. Taloudelliseen ahdinkoon voi liittyä myös hyväksikäyttöä tai väkivaltaa. Oman talouden epätasapaino voi johtua myös siitä, että etuuksia on jäänyt hakematta. Tähän palataan tarkemmin kohdassa 2 ”Irti taloudellisesta ahdingosta”.

Ihmiset ovat erilaisia siinä, minkälaisista asioista he huolestuvat. Toiselle jo yhden laskun maksaminen myöhässä voi aiheuttaa ahdingon tunnetta, kun toinen voi nukkua yönsä rauhassa laskupinon jo kasautuessa. Yhteistä taloudellisen ahdingon kokemukselle on, että joko ihminen itse tai hänen läheisensä kokee psyykkistä ahdinkoa taloudellisista huolista. Yleensä kyseessä on todellinen huoli taloudellisesta pärjäämisestä. Joskus ongelmana voi kuitenkin olla ylihuolehtiminen.

Taloudellisessa ahdingossa huolia voi myös olla niin paljon, ettei tiedä, mistä aloittaa ja mitkä huolet jättää odottamaan myöhempään aikaan. Tällaisessa tilanteessa ihminen voi kokea, ettei enää saa otetta raha-asioihin. Osassa ”Mistä taloudellisessa ahdingossa on kyse?” käydään läpi yleisiä syitä taloudelliseen ahdinkoon. Voit pohtia, kuvaako joku tai jotkut niistä sinun tilannettasi. Ongelman syiden ymmärtäminen voi auttaa oman taloudellisen tilanteen tasapainottamisessa. Tämän omahoito-ohjelman 2. ja 3. osassa käydään läpi taloudellisesta ahdingosta irrottautumista ja tulevaisuuden suunnittelua.

 Huolien kasautuminen

Monet lykkäävät rahaongelmiin tarttumista, koska ovat kokeneet, että niihin tarttuessa ahdistus kasvaa ja mieliala laskee. Lykkääminen ei kuitenkaan korjaa tilannetta, vaan rahaongelmat pahenevat kasautuessaan. Joskus akuutteihin rahaongelmiin voi olla jopa helpompi tarttua kuin ei-akuutteihin, sillä akuutit rahaongelmat uhkaavat perustarpeitamme ja saavat mielemme hälytystilaan. Akuutti rahaongelma on esimerkiksi sellainen, jossa rahat eivät riitä vuokranmaksuun. Huolien kasautumiseen olisi tärkeä oppia reagoimaan jo silloin, kun huolet ovat vielä vähäisiä. Myös vähemmän akuuttien laskujen kasautuminen kertoo siitä, että tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Taloudellinen ahdinko muodostuu usein vähitellen. Se on voinut alkaa elämänkriisistä, kuten omasta tai läheisen sairastumisesta tai työpaikan menettämisestä. Taloudellinen ahdinko voi muodostua myös pienituloisuuden seurauksena.

Tulojen ja menojen tasapainottaminen on vaikeaa, koska siihen liittyy väistämättä kulutustason muuttamista ja rahankäytön miettimistä. Tämän vuoksi aloittamisen lykkääminen ja siirtäminen voi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta. Aloittamisen lykkääminen voi helpottaa hetken, kunnes raha-asiat alkavat taas pyöriä mielessä. Tämä pahentaa ahdistuksen tunnetta ja aloittaminen vaikeutuu entisestään. On muodostunut kierre.



 Vaikeus pyytää apua

Avun pyytäminen voi olla monille vaikeaa. Se on erityisen vaikeaa, jos on oppinut ajattelemaan, että ihmisen tulisi selvitä yksin vaikeuksistaan. Joskus nuoria ja työikäisiä verrataan sodan kokeneeseen sukupolveen ja ihmetellään, miksi elämä on muuttunut niin vaikeaksi. Iäkkäillä ihmisillä voi olla erityisen suuria haasteita avun pyytämisessä, koska he ovat ehkä tottuneet selviämään vaikeuksistaan ilman apua. Suomalaisessa kulttuurissa yksin pärjäämistä on pidetty hyveenä tai ihailtavana ominaisuutena.

Suomi on kuitenkin muuttunut sodanjälkeisistä ajoista. Työpaikoista on pulaa ja koulutus ei takaa työpaikkaa. Lainaa saa helposti ja mainokset kutsuvat kuluttamaan. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, mutta riskit jäävät yksilöiden kannettavaksi. Tiedon määrä maailmassa on lisääntynyt niin paljon, ettei kukaan voi hallita kaikkea yksin. Tämä koskee niin työelämää kuin arkielämääkin. Arjessa toimimisen kannalta on keskeistä, että osaa hakea tietoa ja tietää mistä löytyy apua erilaisiin ongelmiin. Tämä koskee kaikkia, riippumatta taloudellisesta tilanteesta.

Vaikeuksien kasautuessa voi syntyä ajatus, että kaikki pitäisi saada kerralla kuntoon tai muuten ei kannata edes aloittaa. Voi myös syntyä tunne, että juuri minun tilannettani on mahdotonta hoitaa, ja että kukaan ei pysty auttamaan. Tällaista ajattelua voidaan kutsua negatiivisen ajattelun kehäksi. Negatiivisista ajatuksista olisi syytä pyrkiä tietoisesti pois, koska ne haittaavat taloudellisen ahdingon selvittämistä ja matkaa kohti tasapainoisempaa taloudellista tilannetta. On yleistä, että kun vaikeita asioita murehtii itsekseen, ne alkavat tuntua entistä toivottomammilta.

Avun pyytämisen vaikeudessa voi myös olla kyse ajatuksesta, että minulla ei ole oikeutta ottaa apua vastaan, koska Suomessa on paljon ihmisiä, joiden tulot ovat pienemmät kuin minulla. Avun pyytäminen voi saada aikaan häpeää siitä, että on aiemmin pärjännyt ilman muiden apua, mutta nyt on itse se joka apua tarvitsee.



 

Pohdintatehtävä: Avun vastaanottaminen

Mieti mikä on oma suhteesi avun pyytämiseen ja vastaanottamiseen.

  • Esim. “Haluan selvitä yksin. Tuntuu todella inhottavalta, kun joutuu pyytämään apua, viivyttelen sitä viimeiseen asti”,
  • “Koen, etten koskaan saa mistään apua. Pyydän usein rahallista apua läheisiltäni ja sosiaalitoimistosta.”,
  • “Pyydän apua usein, mutta minut ymmärretään väärin. Tämä voi johtua siitä, että suutun helposti, jos koen, ettei minusta olla kiinnostuneita”,
  • “Pyydän apua jos tarvitsen. Yritän kertoa asiani niin, että muut ymmärtävät. Mietin aina mistä pyydän apua. Sukulaiset ja läheiset eivät voi auttaa loputtomiin”,
  • “Menin pyytämään apua, kun en enää mitenkään pärjännyt yksin. Minulle sanottiin, että asiaani käsiteltäisiin vasta seuraavana päivänä. Lähdin hiljaa pois enkä tullut takaisin.”

Tämän jälkeen mieti, edistääkö vai haittaako oma tapasi pyytää apua avun saamista? Jos haittaa, mieti kuinka sitä voisi parantaa.

Avun saaminen hoito- tai viranomaistaholta ei pitäisi olla kiinni siitä, miten sitä pyytää. Tosiasia kuitenkin on, että tapa jolla pyydät apua voi vaikuttaa siihen, kuinka helppoa tai vaikea tilannettasi on ymmärtää. Sillä miten pyydät apua, on erityisen suuri merkitys, jos pyydät apua läheiseltä. Läheinen ei välttämättä osaa tai rohkene kysyä tarkentavia kysymyksiä. Onkin tärkeää, että pystyt kertomaan tilanteestasi rehellisesti ja selkeästi.

 Koenko olevani köyhä?

Köyhyys voi olla absoluuttista tai suhteellista, väliaikaista ja pitkäaikaista. Absoluuttinen köyhyys tarkoittaa, ettei rahaa ole riittävästi elämän perustarpeisiin. Länsimaisissa yhteiskunnissa, kuten suomalaisessa yhteiskunnassa köyhyys on suhteellista köyhyyttä ja sitä voidaan mitata köyhyysaseteen avulla. Näin määriteltynä köyhiä ovat ne, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % keskimääräisistä käytettävissä olevista tuloista.

Arkielämässä ja -kokemuksessa köyhyys voi olla monenlaista, ei ainoastaan pienituloisuutta. Köyhyys on yleensä vastentahtoista, mutta se voi olla myös oma päätös ja valinta. Joku voi olla pienituloinen, mutta on tottunut elämään niin pienillä tuloilla, ettei ajattele olevansa köyhä. Toisaalta myös keski- ja suurituloinen voi kokea itsensä köyhäksi. Tällainen tilanne voi koskettaa esimerkiksi eronnutta tai muun yllättävän elämäntapahtuman kokenutta.

Vastentahtoisella ja omaan päätöksen perustuvalla köyhyydellä on erilaisia vaikutuksia. Itse valittu niukka elämä liittyy yleensä väliaikaiseen elämäntilanteeseen, esimerkiksi opiskeluun. Se on väliaikaiseksi ajateltu elämäntilanne, jonka jälkeen on odotettavissa tulotason paraneminen. Myös pitkäaikainen köyhyys tai pienituloisuus voi olla itse valittua, mutta silloin ihmisellä on usein käytössä joitakin hankittuja tai saatuja elämää helpottavia resursseja, esimerkiksi asuminen on turvattuna.

Arkielämän köyhyys on vaihtoehtojen kapenemista ja mahdollisuuksien puutetta. Köyhyys kaventaa myös ihmissuhteita ja sosiaalista elämää. Vastentahtoista ja pitkittynyttä köyhyyttä kuvataan usein myös siten, ettei sieltä tunnu olevan poispääsyä. Vaikka Suomessa sosiaaliturvaetuudet takaavat minimielintason, arkielämässä monet pitkäaikaisesti etuuksien varassa elävät turvautuvat leipäjonoihin tai muuhun sosiaaliturvaa täydentävään apuun. Toisaalta pitkäaikaisessa köyhyydessä elävä joutuu keksimään luovia keinoja arkielämän parantamiseksi. Köyhällä on usein myös taito suunnitella talouttaan. Pienituloisen talouden suunnittelu onkin taitoa vaativaa, sillä kun rahaa on vähän, epäonnistuneisiin ostoksiin ei ole varaa.

Pitkään jatkuneilla taloudellisilla ongelmilla ja köyhyydellä on kielteisiä seurauksia terveydelle ja sosiaalisille suhteille. Pitkäaikainen köyhyys voi aiheuttaa myös arvottomuuden ja toivottomuuden tunteita.

Monet vastentahtoisesta köyhyydestä kärsivät ajattelevat, että köyhyys on heidän omaa syytään. Köyhyyden taustalla on kuitenkin moninaisia yhteiskunnallisia syitä ja omaan taustaan liittyviä tekijöitä. Yhteiskunnassamme pitkittynyt köyhyys on entistä useammin myös ylisukupolvista köyhyyttä. Se siis jatkuu tai periytyy vanhemmilta lapsille. Jos ei ole saanut tukea omilta vanhemmiltaan eikä ole turvaverkkoja, väliaikainen köyhyys voi helpommin muuttua pitkäaikaiseksi köyhyydeksi. Itsesyytökset tai häpeä omasta epäonnistumisesta voivat heikentää entisestään omaa vointia. Olisikin tärkeää oppia ajattelemaan, että köyhyyden taustalla on monenlaisia syitä.

Tehtävä: Oma köyhyyteni Lähde: THL, Hyvinvointi- ja terveyserot/ hyvinvointi/ toimeentulo

 Liian suuret menot tai liian pienet tulot

Yksinkertaistettuna taloudelliset ongelmat johtuvat siitä, että tuloja on liian vähän tai menoja on liian paljon. Taloudellisessa ahdingossa ongelmaksi muodostuu, että raha ei riitä kaikkiin tarpeellisilta tuntuviin menoihin. Taloudelliseen ahdinkoon voi siis joutua myös keski- tai suurituloinen. Kun oma taloudellinen tilanne ahdistaa ja elämän perustarpeiden hankkiminen tuntuu epävarmalta, voi olla vaikea arvioida, mitkä menot ovat välttämättömiä. Toki voi myös olla tilanne, jossa menoja ei voi vähentää. Asiaa kannattaa kuitenkin selvittää ja siihen ohjataan tässä omahoito-ohjelmassa.

Jos maksuvaikeudet ovat jo isompia, ja perintätoimistot lähettävät jatkuvasti kirjeitä, välttämättömien ja maksettavien laskujen erottelu muista laskuista voi olla vaikeaa. Perintätoimistojen kirjeet voivat saada ihmisen tuntemaan, että perintälaskut tulisi maksaa heti, vaikkei rahaa jäisi vuokran maksuun ja ruuan ostoon. Tähän teemaan palataan omahoito-ohjelman 2. osassa kohdissa ”Akuutit ensin” ja ”Perintä ja velan matka”.

Mistä sitten tietää että menot ovat liian suuret? Menot ovat liian suuren, kun rahat eivät riitä välttämättömiin ja suunniteltuihin menoihin. Menot voivat olla liian suuret suhteessa tuloihin, vaikka olisitkin saanut laskut maksettua ajallaan. Tällaisesta tilanteesta kertoo esimerkiksi se, että joudut olemaan huolissasi rahan riittämisestä kuukauden lopulla. Taloudellinen tilanne on epätasapainossa myös silloin, jos suuremmat välttämättömät hankinnat johtavat hallitsemattomaan velkakierteeseen.



Pohdintatehtävä: Riittävätkö rahat?

Mieti, oletko huolissasi rahan riittävyydestä?

Esimerkkejä oman talouden epätasapainosta

”Pelkään joka kuukausi, etteivät rahat riitä. Tähän asti ne ovat riittäneet juuri ja juuri. Jäin työttömäksi vuosi sitten. Ajattelin, että löytäisin pian uuden työn, mutta niin ei käynytkään. Olen saanut vanhemmiltani lainaa, jotta olen voinut maksaa kaikki arkipäivän kulut.” ”Tiedän ettei minulla olisi ollut varaa siihen matkaan. Tai ehkä vielä matkaan, mutta kun ostin viime kuussa auton ja sitä edellisenä olin reissussa lapsuudenkavereiden kanssa. Tiedän että rahat eivät riitä ensi kuun vuokraan, mutta kyllä kaikki jotenkin järjestyy!”

 Velkaantuminen

Velkaa on kahdenlaista: hyvää ja huonoa. Hyvä velka vie eteenpäin ja auttaa tekemään jonkin ison hankinnan. Hyvää velkaa maksetaan vähitellen pois ja se on hallinnassa. Huono velka voi tuntua aluksi hyvältä ja tarpeelliselta. Huonoja velkoja ovat esimerkiksi pikavipit ja kulutusluotot, joita ei ole varaa maksaa takaisin. Velkakierteestä on kyse silloin, kun suurin osa tuloista menee velkojen lyhennyksiin ja elämistä kustannetaan uudella velalla. Huonolla velalla on usein ostettu jotakin, mikä ei ole lopulta kovin tarpeellista. Velka on maksettava takaisin, mutta sillä ostettu tuote tai maksettu elämys ei enää tunnu velan arvoiselta tai rahat eivät riitä sen maksuun. Huono velka voi myös olla lasku, joka maksetaan myöhässä tai ei ollenkaan. Huono velka on usein kalliimpaa kuin hyvä velka.

Velasta voi aiheutua myös muita kustannuksia kuin kuukausittainen lainanlyhennys, korko ja muut maksut. Jos laskua tai velkaa ei saa maksettua, lasku voidaan siirtää perintätoimiston perittäväksi ja myöhemmin ulosottoon. Jos velkaa on otettu läheiseltä tai tuttavalta, ja velan maksussa tulee vaikeuksia, ihmissuhteet voivat kärsiä.

Läheisten ihmissuhteiden huonontuminen ei toki ole rahassa mitattava kustannus, mutta voi lisätä entisestään omaa kuormitusta. Jos velan antaja on odottanut saavansa maksun tiettyyn päivään mennessä, eikä maksua tule, hän voi joutua itse vaikeuksiin. Usein läheinen, velan antaja haluaa auttaa eikä välttämättä kerro, jos hän tarvitsisi rahan omaan käyttöönsä.

Vaikka olisit jo velkaantunut ja saanut kirjeitä perintätoimistosta tai ulosotosta, älä hätäänny. Saat tukea tilanteen selvittämiseen kohdasta 2 ”Perintä ja velan matka”, ”Olenko oikeutettu toimeentulotukeen?” sekä ”Akuutit ensin”.



 

 Rahan lainaaminen ja antaminen

Taloudelliset huolet voivat johtua myös siitä, että lainaa tai antaa rahaa muille, vaikkei siihen todellisuudessa olisi mahdollisuutta. Rahaa lainataan tai annetaan usein lähisukulaiselle tai ystävälle tai muuten läheiseksi koetulle ihmiselle. Monet haluavat tukea aikuisia lapsiaan taloudellisesti. Voi myös olla tilanteita, joissa joku painostaa tai pakottaa rahan antamiseen. Usein painostus lisääntyy vähitellen ja sitä voi olla aluksi vaikea huomata tai tunnistaa. Tilanne herättää häpeää ja syyllisyyttä, mikä vaikeuttaa avun hakemista. Jokaisella on kuitenkin oikeus huolehtia itsestään ja tehdä päätökset omista raha-asioistaan.

Kun rahan antaminen ja lainaaminen on jatkunut pitkään, siitä on usein vaikea irrottautua. Vaikka olisit antanut tai lainannut rahaa vapaaehtoisesti, sen lopettaminen voi tuntua vaikealta. Useimmiten rahan saajalla on joitakin tärkeitä tarpeita, joita hän kertoo täyttävänsä sinulta saamallasi avustuksella. Se voikin olla totta. Jatkuva rahan lainaus voi myös olla merkki siitä, että lainaajalla on omia rahankäyttöön tai taloudenhoitoon liittyviä ongelmia. Rahan antamisen tai lahjoittamisen sijaan hänet voisi ohjata lukemaan tätä omahoito-ohjelmaa ja hakemaan itselleen apua.

Oletkin jo saattanut havaita, että omat rahat eivät enää riitä. Ehkä oletkin jo yrittänyt lopettaa rahan antamista. Olet saattanut suunnitella ottavasi asian puheeksi. Kun tilanne on tullut vastaan, toisen avuntarve on herättänyt sinussa halun auttaa ja oma tilanteesi on unohtunut. Ketjuanalyysin avulla voit käydä tilanteita läpi etukäteen ja selvittää mitä sillä hetkellä tapahtui, kun unohdit omat tarpeesi. Tunsitko syyllisyyttä ja vastuuta toisen ongelmista? Koitko, ettei sinun tilanteellasi ole väliä? Sinulla on oikeus huolehtia itsestäsi, vaikka lähelläsi olisi ihminen, joka tarvitsee myös apua.

Oheisen linkin kautta pääset harjoittelemaan ongelmallisia tilanteita:

Mielenterveystalo/ ongelmallisten tilanteiden eteneminen.

 Taloudellinen väkivalta ja hyväksikäyttö

Taloudellisen ahdingon kokeminen voi johtua myös siitä, että olet taloudellisen väkivallan kohteena. Taloudellinen väkivalta alkaa usein pikkuhiljaa ja tekijä on usein ihminen, josta välität paljon. Taloudellista väkivaltaa on esimerkiksi toisen ihmisen rahankäyttöön tai rahan hankkimiseen liittyvää painostusta ja uhkailua. Parisuhteessa se voi olla rahoista päättämistä niin, että rahat jakautuvat kohtuuttoman epäoikeudenmukaisesti. Muissa läheissuhteissa se voi olla esimerkiksi vanhuksen rahojen kiristämistä ja taloudellista hyväksikäyttöä. Taloudellinen väkivallan tarkoituksena on hyötyä uhrista taloudellisesti ja heikentää uhrin omanarvontuntoa sekä kykyä itsenäiseen päätöksentekoon. Taloudellisen väkivallan uhrin oma tila kapenee. Tämä rajoittaa uhrin kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä.

Jokaisella on oikeus päättää omien rahojensa ja omaisuutensa käytöstä. Poikkeuksena tästä on edunvalvonnan asiakkaat. Jokaisella on oikeus kieltäytyä rahan antamisesta tai lainaamisesta, vaikka toisen tilanne vaikuttaisi olevan miten huono. Suomessa on edelleen melko kattava sosiaaliturva, joka turvaa ihmisille heidän välttämättömät perustarpeensa. Mediassa on usein kirjoituksia sosiaaliturvan riittämättömyydestä ja siitä, ettei apua saa. Kannatta kuitenkin muistaa, että ne ovat vain yksi näkemys asiasta. Tietämättömyys oikeudesta etuuksiin ja niiden hakemattomuus voi johtaa molemminpuoliseen kuvitelmaan, ettei rahaa tai apua voi saada muualta.

Taloudelliseen väkivaltaan voi ja kannattaa hakea apua. Myös jos pelkää käyttävänsä itse taloudellista väkivaltaa tai on jo käyttänyt väkivaltaa, apua kannattaa hakea.

Voit lukea lisää avun hakemisesta Nettiturvakodista.

Nettiturvakoti

Taloudellinen ahdinko voi myös johtaa tilanteeseen, jossa teet itse taloudellista väkivaltaa toiselle ihmiselle. Taloudellinen väkivalta voi olla esimerkiksi painostusta tai uhkailua, jotta saat rahaa toiselta ihmiseltä. Taloudellinen väkivalta vahingoittaa uhria ja myös tekijän kannattaa hakea apua. Painostus, uhkailu tai muu taloudellinen väkivalta ei ratkaise taloudellista ahdinkoa, vaan pahentaa sitä.

Painostusta voi olla myös sellaisen käyttäytymisen, jonka tekijä ei itse ajattele olevan taloudellista väkivaltaa. Tällainen tilanne voi muodostua esimerkiksi silloin, kun omaan taloudelliseen ahdinkoon joutunut yrittää selvitä tilanteestaan pyytämällä rahaa lainaksi läheisiltään. Lupauksista huolimatta lainaa ei makseta takaisin joko ollenkaan tai kokonaan. Lainan pyytäminen kuitenkin jatkuu ja pyytäjä vetoaa siihen, että ilman lainaa elämisen perustarpeet eivät täyty. Kun lainan pyytäminen jatkuu, eikä aiemmin annettuja lainoja ole maksettu takaisin, lainan antaja alkaa usein jo epäillä, saako hän rahojaan koskaan takaisin. Antaja ei kuitenkaan uskalla kieltäytyä, koska pelkää, mitä lainan pyytäjälle tapahtuu, jos tämä ei saa rahoja.