Elämää vähemmistössä

​​Kuten edellä on todettu, yhteiskunnassa vallitsevat normit vaikuttavat hyvin konkreettisellakin tavalla elämäämme. Tämän kappaleen tarkoitus on tuoda tietoisuuteen näitä ilmiöitä sekä auttaa pohtimaan niiden vaikutusta omaan elämään.


 Stigma ja yhteiskunnan normatiivisuus

Yhteiskunnan normit ja niistä nousevan vähemmistöstressin vaikutukset voivat näkyä ja tuntua elämässä. Normeihin sopimattomat identiteetit voidaan nähdä ei-toivotumpina, huonompina tai jopa kiellettyinä. Stigma tarkoittaa omaan identiteettiin liittyvää häpeän kokemusta, joka on tulosta yhteiskunnan normeihin sopimattomuudesta.

Sukupuolinormatiivisuus voi näkyä arjessa esimerkiksi tilanteissa, joissa julkisissa tiloissa on käytettävissä vain naisille tai miehille osoitettuja wc-tiloja tai esimerkiksi siinä, miten oletetaan miehen tai naisen pukeutuvan.

Normit heijastavat aikansa käsityksiä ja ovat myös muuttuvia tiedon karttuessa. Muutosprosessi on kuitenkin hidas. Mielessä kannattaa säilyttää, ettei normi tarkoita yhtä ja ainoaa totuutta, vaan rakentuu mielikuvista kunkin yhteisön sisällä. Normeja voi haastaa ja kieltäytyä kantamasta siitä poikkeamiseen liittyvää häpeää. Tälle häpeälle ei ole perusteita. Monelle vähemmistöön kuuluvalle normien haastaminen on kuitenkin jatkuvaa arkea ja tällaisenaan hyvin kuormittavaa. Omia rajojaan ja jaksamistaan tämän kuormituksen suhteen tulee kuunnella ja kunnioittaa.

Harjoitus: Identiteettiin liittyvien normien tarkastelu

 Syrjintä- ja kiusaamiskokemukset

Pahimmillaan hetero- ja sukupuolinormatiivinen ajattelu voi johtaa syrjintään. Syrjintä ja kiusaaminen puolestaan altistavat erilaisille mielenterveyden haasteille. Ennakkoluulojen ilmeneminen saattaa näkyä esimerkiksi sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen ilmaisuun perustuvana syrjintänä rekrytointitilanteissa tai työpaikoilla.

Yhdenvertaisuus on perusoikeus, joka painottaa kaikkien samanarvoisuutta ja kieltää syrjinnän iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Syrjintää on huonompaan asemaan asettaminen, se ettei identiteetin mukaista olemassaoloa huomioida tai esimerkiksi vitsailuna ilmenevä häirintä. Syrjintä ei välttämättä ole tahallista ja joskus siihen puuttumisen kynnys on korkea, sillä sen voidaan pelätä pahentavan omaa tilannetta. Yhdenvertaisuuslaki kuitenkin velvoittaa edistämään yhdenvertaisuutta kaikissa yhteisöissä.

Syrjinnän kokemusten kanssa ei kannata jäädä yksin, vaikka ne saattavatkin lisätä yksinäisyyden tunnetta. Kokemusten jakaminen voi tuoda helpotusta tähän tunteeseen. Jokainen on yhdenvertaisuuden arvoinen ja jokaisella on oikeus sellaista kohtelua vaatia.

YhdenvertaisuuslakiTasa-arvolaki

Syrjinnästä työpaikoilla löytyy lisätietoa näiden linkkien takaa:

Syrjintä (työsuojelu.fi)Laki työsyrjinnästä
Harjoitus: Oma turvasuunnitelma

 Turvallinen tila

Turvallisemman tilan periaatteella tarkoitetaan yhteisesti sovittuja ja jaettuja käytäntöjä, jotka mahdollistavat jokaisen vapauden toimia omana itsenään ilman pelkoa pilkasta, syrjinnästä tai häirinnästä. Jokaisen tulisi pystyä kokemaan olonsa turvalliseksi. Usein periaatteeseen liittyy se, ettei esimerkiksi sukupuolta oleteta tai tiedetä toisen puolesta, sekä jokaisen oman tilan ja ilmaisun kunnioittaminen.

Turvallisemman tilan periaatteen tarkoitus on myös jakaa vastuuta, saada ihmiset miettimään omaa käytöstään ja mahdollistaa epäkohtiin puuttuminen niiden sietämisen sijaan.

Ohessa on listattu yleisiä periaatteita. Voit muokata niistä pohdintatehtävässä omaan tilanteeseen tai tarkoitukseen sopivan kokonaisuuden työpaikalle tai harrastusten pariin. Tehtävässä voit pohtia mitkä mainituista periaatteista ovat itsellesi tärkeitä, miten niitä voisi soveltaa ja miten kommunikoida muille turvattomaksi koetussa tilanteessa.

Liite: Turvallisemman tilan periaatteetHarjoitus: Turvallisemman tilan huoneentaulu

 Sisäistetyn itsesyrjinnän haastaminen

Normatiivisuus saattaa kapeuttaa ajatteluamme ja luoda ennakkoluuloja tiettyjä identiteettejä kohtaan. Tällainen ajattelumalli voi estää meitä hyväksymästä omaa tai toisten identiteettiä, tai muodostaa kokemuksen siitä jotenkin alempiarvoisena tai huonona. Tätä kutsutaan sisäistetyksi itsesyrjinnäksi.

Pahimmillaan sisäistynyt itsesyrjintä voi johtaa oman identiteetin kieltämiseen kokonaan. Tällöin transkokemuksesta huolimatta saatat esimerkiksi vahvistaa syntymässä määritetylle sukupuolelle tyypillisiä piirteitä ja ajatella, että ainoastaan tietynlainen sukupuolen ilmaisu on sallittua.

Sinun kannattaa pyrkiä tiedostamaan mahdolliset ennakkoluulot ajattelussasi, sillä ne saattavat rajoittaa omaa sukupuolen kokemustasi ja ilmaisuasi. Seuraavan tehtävän avulla sinun on mahdollista tutkia ja haastaa joitakin näkemyksiäsi.

Harjoitus: Ajatuksiani sukupuolen moninaisuudesta

 ‭(Hidden)‬ style