Tunnelukot ja niiden tunnistaminen

TUNNELUKOT JA NIIDEN TUNNISTAMINENTunnelukot ovat lapsuudessa tai nuoruudessa opittuja haitallisia kokemisen tapoja. Ne voivat ilmetä esimerkiksi vaikeutena tunnistaa tai säädellä omia tunteita. Ne johtavat usein toistuviin vaikeuksiin ihmissuhteissa. Tunnelukkojen kanssa työskentely perustuu skeematerapian viitekehykseen. Skeematerapia on todettu tutkimuksissa tehokkaaksi monenlaisen psyykkisen oireilun hoidossa.

Monilla on lapsuudessa ja nuoruudessa erilaisia kokemuksia, joissa omiin tunnetarpeisiin ei ole vastattu. Mikäli nämä kokemukset ovat voimakkaita ja toistuvia, voi niiden seurauksena muodostua tunnehaavoittuvuutta. Tällöin vastaavat tilanteet muodostuvat haastaviksi ja ne vaikeuttavat tunteiden kokemista jatkossakin.

Tämä hoito-ohjelma auttaa sinua tunnistamaan tunteitasi ja luomaan niihin hyväksyvää ja ymmärtävää suhdetta. Tunteiden kanssa on helpompi olla, kun oma suhtautuminen niihin muuttuu.

 Mitä tunnelukot ovat?

Tunnelukot voivat ilmetä esimerkiksi:

  • voimakkaina tunteina, jotka tuntuvat liian isoilta tilanteeseen nähden
  • vaikeutena säädellä omia tunteita
  • vaikeutena tunnistaa omia tunteita
  • vaikeutena valita tilanteissa sellaista toimintatapaa, joka olisi itselle toimiva
  • itselle tai toisille haitallisena käyttäytymisenä
  • usein toistuvina vaikeuksina joissakin ihmissuhteissa.

Tunnelukkoihin liittyy usein syyllisyyden ja häpeän tunteita. Monet ihmiset kuvaavat, että vaikka tietää, miten pitäisi ajatella ja toimia, ajautuu ikään kuin toistamaan jotakin kaavaa kerta toisensa jälkeen. Tunteet ovat niin voimakkaita, että ne vievät mennessään, tai on vaikea edes ymmärtää, miksi oikeastaan toimii tietyllä tavalla. Tämän hoito-ohjelman avulla sinun on mahdollista löytää vaihtoehtoisia ja lempeämpiä tapoja suhtautua omiin tunteisiisi.

Tunnelukkojen kanssa työskentely perustuu skeematerapian viitekehykseen. Skeematerapian on kehittänyt yhdysvaltalainen psykoterapeutti Jeffrey Young. Se on todettu tutkimuksissa tehokkaaksi monenlaiseen psyykkiseen oireiluun ja etenkin pitkäkestoisiin oireisiin.

 Tunnelukkojen tausta

Moni meistä on kokenut lapsuudessa ja nuoruudessa tilanteita, joissa omiin tunnetarpeisiin ei ole vastattu. Olet ehkä jossakin elämänvaiheessa kokenut jotakin seuraavista:

  • Et ole tullut rakastetuksi, hyväksytyksi, arvostetuksi tai huomioiduksi siten, kuin olisit toivonut
  • Olet tullut satutetuksi, vähätellyksi tai sivuutetuksi
  • Et ole saanut omaa tilaa tai toteuttaa omia asioita
  • Olet joutunut olemaan liikaa toisia ja heidän tunteitaan varten

Etenkin vahvat kokemukset, joissa omiin tarpeisiin ei ole lapsuudessa ja nuoruudessa vastattu, jäävät meihin haavoittuvuudeksi. Ympäristö on voinut olla selkeästi haitallinen. Voi myös olla, että sinusta huolehtivat aikuiset ovat tarkoittaneet hyvää, mutta eivät ole ymmärtäneet, mitä olisit tarvinnut. Kun tarpeeseen ei vastata, se satuttaa.

Kaikilla ihmisillä on tarve tulla huomioiduksi, rakastetuksi, huolehdituksi ja arvostetuksi juuri sellaisena kuin on. Kaikilla meillä on tarve saada oma tila sekä turvallisuutta ja vakautta. Nämä tarpeet ovat perusinhimillisiä eikä niissä ei ole mitään väärää. 

Jokainen ihminen on erilainen, ja jokaisella on jossain määrin yksilölliset tarpeet. Temperamentilla tarkoitetaan persoonallisuuden synnynnäistä, biologista, perustaa. Ihmiset eroavat jonkin verran synnynnäisesti toisistaan sen suhteen, miten he asioihin reagoivat. Toiset ovat esimerkiksi itkuherkempiä kuin toiset. Kaikki tavat reagoida ovat yhtä arvokkaita, eikä vääränlaista temperamenttia siis ole olemassa.

"Lapset eivät ole vääränlaisia. Ongelmat syntyvät siitä, että lapsen tarpeet ja niihin vastaaminen eivät kohtaa."

Vaikeita asioita lapsuudessa ja nuoruudessa kokeneilla ihmisillä on usein kokemus, että ongelmat johtuvat siitä, että he ovat alun perin jotenkin vääränlaisia. Niin ei kuitenkaan ole. Lapset ja nuoret eivät ole vääränlaisia, vaan ongelmat syntyvät siitä, että tarpeet ja niihin vastaaminen eivät kohtaa.

Kasvatuksessa on tärkeää huomioida jokaisen lapsen kohdalla juuri hänen erityisyytensä ja tarpeensa. Se voi joissain tilanteissa olla vaikeaa haitallisten olosuhteiden vuoksi. Vanhemman ja lapsen tavat tuntea ja reagoida voivat myös olla hyvin erilaiset, mikä hankaloittaa vanhemman kykyä ymmärtää lapsen tarpeita. Tätä kutsutaan ns. temperamenttieroksi. Esimerkiksi jos vanhemmalla on voimakas, ulospäinsuuntautunut temperamentti, hänen voi olla vaikea ymmärtää varovaisen lapsen tarvetta edetä asioihin hitaasti. Tavallisempaa on kuitenkin se, että vanhemman tai muun aikuisen oma sisäinen lukko vaikeuttaa omiin ja lapsen tunteisiin vastaamista. Tämä ei koskaan ole lapsen syytä tai lapsen hankaluudesta johtuvaa.