Opioidikorvaushoidon käytännön opas

Oppaan käyttötarkoitus​​​

Opas johdattaa opioidikorvaushoidon teemaan. Se sisältää hyödyllistä tietoa koko opioidikorvaushoidon prosessista - sen arviota harkittaessa, arviota tehtäessä, hoidon aikana sekä hoidon lopettamista harkittaessa.

Tämä käytännön käsikirja täydentää mm. Huumeongelmaisen hoidon Käypä​ hoito -suosituksia sekä lainsäädäntöä.

Opas on tarkoitettu ammattilaisten käyttöön, mutta avoimuuden ja läpinäkyvyyden vuoksi se on kaikkien luettavissa.​

Opas on tarkoitettu käytettäväksi koko opioidikorvaushoidon prosessissa:

  • sen arviota harkittaessa
  • arviota tehtäessä
  • hoidon aikana sekä
  • hoidon lopettamista harkittaessa.

Kaikkea ei käsitellä yksityiskohtaisesti, tämä ei esimerkiksi ole diagnostiikka- tai lääkitysopas. Tämä ei myöskään ole lakiopas, eikä käsittele riippuvuusongelmien epidemiologiaa, neurobiologiaa tms. Vastuun hoidosta kantaa aina hoitava lääkäri ja hoidon järjestävä organisaatio.

Opas perustuu pääkaupunkiseudulla havaittuihin hyviin toimintatapoihin. Pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan tässä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja muita Uudenmaan alueita HUS-kuntayhtymää vastaten sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon palveluissa. Oppaan ajatuksia ja linjauksia voidaan soveltaa kaikkialla Suomessa, mutta toimintamalleja voi joutua hiomaan paikallisiin prosesseihin paremmin sopiviksi.

Korvaushoidolla tarkoitetaan tässä opioidikorvaushoitoa.

Tämän oppaan alkuperäiset kirjoittajat tai heidän seuraajansa tarkistavat oppaan ajantasaisuuden vähintään vuosittain ja päivittävät sitä aina tarpeen mukaan. Jos katsot, että jotain oppaasta täytyy seuraavassa päivityksessä täsmentää, ota yhteyttä kirjoittajiin: hanna.putkonen@hus.fi tai margareeta.hakkinen@a-klinikka.fi.​

 Korvaushoidon yleiset periaatteet

Opioidiriippuvuus on pitkäaikainen, usein uusiva sairaus, johon tulee suhtautua samoin kuin muihinkin pitkäaikaissairauksiin, kuten esimerkiksi astma tai diabetes. Opioidiriippuvuuden korvaushoito on tällaisen pitkäaikaissairauden hoitoa siinä missä muutkin hoidot.

Korvaushoito on lääketieteellistä hoitoa, joten perustelut hoidolle, hoidossa käytettäville menetelmille sekä hoidossa tehtäville muutoksille ovat hoidollisia ja lääketieteellisiä. Hoitopäätökset eivät koskaan voi olla rangaistuksellisia.

Opioidikorvaushoitoarvio tulee tehdä kaikille opioidiriippuvaisille asuinpaikasta riippumatta. Opioidikorvaushoitoa tulee tarjota hoitotakuun rajoissa tilanteissa, joissa korvaushoidon kriteerit täyttyvät (Käypä hoito-suositus).

Henkilöt, joilla on riippuvuussairaus, tulee diagnostisoida huolella. Hoidon tarpeen arvioinnissa tulee huomioida opioidiriippuvuuden lisäksi myös muiden päihteiden käyttöhäiriöt sekä somaattinen ja psykiatrinen oheissairastavuus. Hoidon tulee olla riittävään tutkimusnäyttöön perustuvaa. Hoidon tulee aina perustua yksilölliseen, potilaan kanssa laadittuun hoitosuunnitelmaan, jossa määritellään hoidon tavoitteet, biologinen ja psykososiaalinen hoito, kuntoutus ja seuranta.

"Korvaushoidon tavoitteena on estää tai merkittävästi pienentää laittomien opioidien käyttöä, rikollisuutta ja suonensisäiseen käyttöön ja yliannostukseen liittyviä riskejä ja mahdollistaa riippuvuuksien hoito ja psykososiaalinen kuntoutus." (Käypä hoito -suositus)

"Korvaushoito…saadaan aloittaa sellaiselle opioidiriippuvaiselle potilaalle, joka ei ole vieroittunut opioideista. Korvaushoidon tavoite tulee selvittää hoitoa aloitettaessa ja tavoitetta tulee tarvittaessa tarkistaa. Haittojen vähentämisen tulee olla tavoitteena erityisesti henkilöillä, joita ei todennäköisesti saada lopettamaan kokonaan huumeiden käyttöä, mutta joiden kohdalla voidaan todennäköisesti ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja muita terveyshaittoja ja joiden elämän laatua voidaan siten parantaa ja joita voidaan valmentaa vaativampaan kuntouttavaan korvaushoitoon." (Korvaushoitoasetus 33/2008)

Jo korvaushoitoa suunniteltaessa sen mahdollisesti aloittavalle henkilölle on kerrottava kaikista hoitoon liittyvistä seikoista avoimesti ja ymmärrettävästi. Potilaalle tulee antaa myös kirjallista tietoa. Se, mitä hoitoon pääsystä (hoitotakuu) säädetään terveydenhuoltolaissa, koskee myös korvaushoidon aloitusta.

Päihderiippuvuuksiin liittyvän stigmatisaation vuoksi potilaiden kunnioittavaan kohteluun ja heidän osallisuuteensa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Käytettyyn kieleen tulee suhtautua erityisellä huolellisuudella. Leimaavaa kieltä ei tule käyttää.

Oppaan teemat

Hoidon tarpeen arviointi
Hoitosuunnitelma
Korvaushoitolääkitys
Hoidon toteutus ja seuranta
Oheiskäyttö
Fyysinen & psyykkinen terveys
Raskaus ja huumeiden käyttö
Korvaushoidon lopettaminen
 ​
Lopuksi & Kirjallisuus

Oppaan laatineet:

Ylilääkäri, LT Margareeta Häkkinen A-klinikka Oy; osastonylilääkäri, dosentti Hanna Putkonen HUS; ylilääkäri, LL Outi Kuikanmäki Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy; Vs päällikkö/ylilääkäri, LL Sirpa Kurkela Helsingin kaupunki; ylilääkäri LL Kaisa Kuurne Helsingin kaupunki ja ylilääkäri LT Kirsi Riihimäki Espoon kaupunki.

Tämän oppaan luonnoksen ovat lukeneet ja sitä kommentoineet Opioidikorvaushoidon edistämisyhdistys OKEY ry, Helena Vorma, Solja Niemelä, Mauri Aalto, Carola Fabritius, Satu Ek, Ainomaija Heiska-Johansson, Hanna Kahila, Anniina Koski, Erja Kuru, Jonna Levola, Maija Niemi, Markus Partanen, Mika Rautanen, Liisa Räisänen, Pekka Tani, Meri Vehko, Kati Vesterinen.

Oppaan toimittanut:

Saara Halme, HYKS Psykiatria

 ‭(Hidden)‬ style