Hoitosuunnitelma

Kuntoutustavoitteiden sisältö, aikataulu ja taso määrittyvät hoidon edetessä.

Korvaushoito voidaan luokitella kuntouttavaan ja haittoja vähentävään. Molemmissa hoitoluokissa hoitoon kuuluu jatkuva motivointi ja yksilöllinen päihdetyö. Tarvittaessa suunnitellaan psykiatrinen arvio ja hoito. Taudinkuvan vakavuuden ja luonteen sekä potilaan ajankohtaisen tilanteen perusteella arvioidaan sillä hetkellä sopivin hoitotavoite ja –muoto, jota arvioidaan määräajoin. Hoitomuotojen välillä liikkuminen tulee tehdä mahdollisimman joustavaksi. Aina ei ole tarvetta ehdottomaan kaksijakoisuuteen.

Hoitosuunnitelman yhteydessä arvioidaan kuntoutumisen edellytyksiä ja kuntouttavan korvaushoidon mahdollisuutta. Jos potilaan vointia komplisoi psykiatrinen tai somaattinen sairaus tai oireilu, täytyy huolehtia siitä, että potilas saa tarvitsemansa diagnostiikan ja siihen sopivan hoidon. Lisäksi suunnitellaan sosiaalinen kuntoutus ja mielekäs tekeminen päihteidenkäytön tilalle.

Kuntouttava hoito

Kuntouttavan hoidon tavoite on kuntoutuminen ja päihteiden käytön lopettaminen. Kuntouttava hoito voi jatkua, kun päihteettömyys edistyy ja henkilöllä on riittävästi omaa motivaatiota ja kykyä tavoitella hoidon tavoitteita.

Käytännön ongelman muodostaa usein kannabis, varsinkin, jos siihen suhtaudutaan hyvin tiukasti kuntouttavassa korvaushoidossa. Jos potilas ei halua luopua kannabiksesta ja jos se estää esimerkiksi kotiannosten saamisen, hän saattaa haluta siirtyä haittoja vähentävään korvaushoitoon, jossa kannabiksen käyttöä ei seulota eikä se ole este kotiannoksille. Potilaan tilannetta tulisi tässäkin pohtia kokonaisvaltaisesti. Mikäli potilas hyötyy kuntouttavasta hoito-otteesta, kannabiksen käytön ei pidä olla este kuntouttavassa hoidossa pysymiselle.

Haittoja vähentävä hoito

Haittoja vähentävän hoidon tavoite on päihdehaittojen vähentäminen ja elämänlaadun paraneminen. Haittoja vähentävässä hoidossa potilaalla ei ole valmiuksia täyteen päihteettömyyteen, mutta hän kuitenkin hyötyy opioidiriippuvuuden korvaushoidosta. Esimerkiksi kognitiiviset vaikeudet tai vaikea persoonallisuushäiriö voivat haitata kuntoutumista. Potilaalla voi myös olla psyykkinen tai somaattinen sairaus, jonka hoidon toteutumista ja hoitoon sitoutumista korvaushoito tukee tai joiden hoitotasapaino huonontuisi merkittävästi korvaushoidon ulkopuolella. Haittoja vähentävässä hoidossa päihdeongelma on usein vakavampi, joten varsinaista päihdehoitoa ja tukea tarvitaan enemmän kuin kuntouttavassa hoidossa.

Haittoja vähentävästä hoidosta täytyy olla aina mahdollisuus siirtyä takaisin kuntouttavaan korvaushoitoon ja tähän pitää kannustaa ja valmentaa. Haittoja vähentävässä korvaushoidossa hoitosuunnitelmaan tulee kuulua mielekäs tekeminen ja arjen hallinnan suunnittelu.

Arvioidaan somaattiset ongelmat, kuten kroonisten pitkäaikaissairauksien hoito, niiden hoitoon ja tutkimuksiin sitoutuminen, veriteitse tarttuneiden infektiotautien testaus ja hoitaminen, hammashoito, oma terveyden haltuunotto. Suunnitellaan raskaudenehkäisy aina, kun se on tarpeen. Potilaita opastetaan ja motivoidaan terveellisempien elämäntapojen noudattamiseen. Somaattisista sairauksista voit lukea tarkemmin oppaan kohdasta fyysinen & psyykkinen terveys.

Päihteiden käyttö saattaa aiheuttaa mielenterveyshäiriöiden oireiden kaltaisia oireita, kuten unihäiriöitä, ahdistuneisuus- tai mielialaoireita, jotka eivät johdu mielenterveyshäiriöstä, vaan korjautuvat päihteen käytön vähentämisellä tai lopettamisella. On tärkeää erottaa nämä itsenäisistä mielenterveyshäiriöistä ylihoidon välttämiseksi.

Päihteet saattavat pahentaa psykiatristen sairauksien oireita ja toisaalta vaikuttaa mahdolliseen lääke- tai muuhun hoitoon. Psykiatrinen sairaus tai psyykkinen oireilu saattavat vaikuttaa päihteiden käyttämiseen. Jos henkilöllä on samanaikainen psykiatrinen sairaus, sitä hoidetaan samanaikaisesti. On siis olennaista arvioida psykiatriset oireet ja laatia hoitosuunnitelma myös niiden hoitamiseksi. Oireita voi kartoittaa myös mittareita apuna käyttäen. Psykoosioireita kannattaa seuloa systemaattisesti, esimerkiksi BPR​S:n tai PQ-B:n avulla. Korvaushoidossa on paljon tunnistamatonta psykoottista ja neuropsykiatrista oireilua. Myös itsetuhoisuutta tulee arvioida rutiininomaisesti.

Mikäli korvaushoidon tarpeen arvioinnin aikana ei ole tehty psykiatrista arviota, tarpeenmukainen psykiatrinen arvio on syytä suunnitella ja tehdä hoidon aloittamisen jälkeen ensimmäisen puolen vuoden aikana. Psykiatrisen tutkimusjakson puuttuminen ei kuitenkaan saa estää eikä hidastaa korvaushoidon aloituspäätöstä, jos muut korvaushoidon kriteerit täyttyvät.

Yleisiä hoitomenetelmiä, joita voidaan sisällyttää hoitosuunnitelmaan ovat mm. kognitiivinen terapia, kognitiivis-behavioraaliset terapiat, erityisesti dialektisen käyttäytymisterapian (DKT) menetelmiin pohjautuvat hoidot, esim. taitovalmennus. Psykiatrisista sairauksista voit lukea tarkemmin oppaan kohdasta fyysinen & psyykkinen terveys​.​

Arvioidaan päihteiden, myös alkoholin, käyttöä tarvittaessa mittareita (esim. AUDIT) avuksi käyttäen. Tavoitteena on oheiskäytön lopettaminen tai väheneminen. Tarvittaessa hoidetaan esim. disulfiraamilla tai akamprosaatilla. Erityisesti kannattaa tavoitella pistämisen vähentämistä ja lopettamista. Pistosjälkiä ja -paikkoja voidaan tarkistaa potilailta, joilla on ollut ajankohtaista suonensisäistä käyttöä. Pistospaikkojen tarkastus tehdään yksilöllisen arvion mukaan ja yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Alasti riisuttaminen ei ole hyväksyttävää. Tutkimuksia tehdään vain silloin, kun niillä on vaikutusta potilaan hoitoon, ei kontrollointitarkoituksessa. Pistospaikkojen tarkistamisen avulla voidaan hoidon seurannan ja motivoinnin lisäksi myös havaita ja hoitaa pistosinfektioita. Muistetaan tukea myös tupakanpolton lopettamiseen (ks. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden tupakoinnin lopettamisen tuki -verkkokurssi Ammattilaisten osiosta). Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyn ja hoidon Käypä hoito -suositus koskee myös korvaushoidossa olevia. Kartoitetaan mahdolliset toiminnalliset riippuvuudet (esim. rahapeliriippuvuus, seulontakyselyinä esim. BBGS tai BGSI​) ja suunnitellaan niiden hoito. Myös palkkiohoito on mahdollinen.​​

Kartoitetaan sosiaalinen tilanne: asuminen, perhesuhteet, lastensuojelun tarve, työ, koulutus tai kuntouttava työ, oikeudellinen tilanne (onko tuomioita tulossa?), taloudellinen tilanne (ml. velat), väkivallan uhka (myös mahdollinen velkoihin liittyvä), kuntoutumista tukevat ympäristötekijät kuten ystävät ja läheiset, mielenkiinnon kohteet. Suunnitellaan tarvittavat tukitoimet.