Lapset Puheeksi -johdanto

​​​​​​

​​​​​Lapsen suotuisan kehityksen tukeminen - LP tutuksi –kokonaisuus (lyhyesti LP tutuksi) tarjoaa ajatuksia mietittäväksi ja keskusteltavaksi vanhemmille, perheille, muille kasvattajille sekä lasten, vanhempien ja perheiden kanssa toimiville työntekijöille sekä ideoita toimiksi lasten suotuisan kehityksen tueksi.

Sivustolla kerrotaan, mitä tarkoitetaan suotuisalla kehity​ksellä, mitä ovat lapsen kehitysympäristöt ja mikä niiden merkitys on. Pohditaan ongelmien ylisukupolvisuutta ja toisaalta, mitä pärjäävyys vaikeuksissa tarkoittaa ja miten sitä voidaan tukea LP –työn avulla kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Käsitellään myös sitä, mitä ennaltaehkäisevä työ merkitsee palvelujärjestelmän toiminnassa.​​

Jokaisessa perheessä on vaiheita, jolloin vanhempien voimavarat ovat koetuksella. Näin ollen sivustolla pohditaan myös, mitä se mahtaa olla, kun omassa perheessä on vaikeuksia ja miten vaikeista asioista voi keskustella lasten kanssa ja löytää yhteisiä tapoja toimia. ​

​LP tutuksi -teemoja tuodaan esille taustatekstien ja lyhyiden ja vähän pidempienkin puheenvuorojen avulla. Lapsi -sana tarkoittaa Lapset puheeksi –sivustolla kaikkia alaikäisiä, myös​ nuoruusikäisiä. Vanhemmat –sana​ tarkoittaa lapsen huoltajia riippumatta sukulaisuudesta. Tapausesimerkit ovat itse kehitettyjä, vaikka ​kertovatkin usein toistuvista tilanteista. Niihin liittyvät tarinat ovat yksinkertaistettuja, eivätkä kuvaa elämän rikkautta ja monisyisyyttä. 

Toivomme, että LP tutuksi -kokonaisuuden avaajat ottavat sen omakseen, löytävät siitä pohdittavaa ja saavat ideoita toiminnaksi.

 ​
(Tekninen huomautus: Avautuvien laatikoiden videoita ei tällä hetkellä saa suurennettua. Tiedostamme ongelman, ja ratkomme sitä teknisen toimittajamme kanssa. Pikafiksinä sivua voi zoomata PC:llä ctrl + ja ctrl - tai Macilla cmd + ja cmd - näppäinyhdistelmin. - t Mielenterveystalon tiimi)

 ‭(Hidden)‬ Styles

 Kohderyhmät ja käyttö


LP tutuksi -kokonaisuus on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille ja erityisesti

  • perheille ja heidän lähipiireilleen sekä sijaishuollon työntekijöille ja heidän verkostoilleen
  • varhaiskasvatuksen ja koulun työntekijöille
  • lasten päivätoiminnan ja harrastus- ja kerhotoiminnan ohjaajille
  • työntekijöille
    • sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kulttuuri- ja sivistystoimessa
    • maahanmuuttopalveluissa
    • rikosseuraamustyössä
    • sek​ä näillä alueilla toimiville vapaaehtoisille
  • palvelujen järjestäjille, mukaan lukien yksityiset palvelujen tuottajat
  • poliittisille päättäjille kaikilla päätöksenteon portailla

LP tutuksi -kokonaisuuden materiaalia voidaan käyttää
  • ​virikkeenä vanhempien väliseen tai vanhemman ja hänen tukihenkilönsä väliseen keskusteluun
  • virkkeenä vanhemman/vanhempien ja lasten yhteiseen kesku​​steluun. Vanhempien tulisi ensin tutustua itse kyseiseen aiheeseen arvioidakseen materiaalin soveltuvuutta lapsilleen
  • itseopiskeluun ja opiskeluun yhdessä muiden kanssa
  • virkkeenä keskustelutilaisuuksissa, vanhempain illoissa, opintopiireissä
  • oppimateriaalina ammatillisessa perus- ja jatkokoulutuksessa
  • alustuksena koulutustilaisuuksissa
    • ​kansalais- ja työväenopistoissa
    • sosiaali- ja terveys- sekä kulttuuri- ja sivistystoimen koulutuksissa
    • rikosseuraamuslaitoksen ja maahanmuuttoviraston koulutuksissa
  • ​alustuksena päättävissä elimissä paikallisista lautakunnista valtioneuvostoon
  • muissakin yhteyksissä, joissa ollaan aiheesta kiinnostuneita

 Lapset puheeksi –menetelmästä lyhyesti

LP –työskentelyssä pyritään tukemaan lapsen hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä sekä tuomaan oma korsi kekoon lapsen ongelmien ehkäisyyn. LP -työskentelyn konkreettinen päämäärä on lapsen arkipäivän sujuminen mahdollisimman hyvin kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajan ympäristöissä (ns. kehitysympäristöissä) ottaen huomioon lapsen erityiset piirteet ja elämäntilanteet.

LP-työskentelyn avulla rakennetaan vanhempien, muiden lapsen elämän tärkeiden henkilöiden ja lapsen välille yhteistä ymmärrystä ja keinoja lapsen arkipäivän sujumiseen sekä yhteistyöhön toinen toisensa kanssa. LP-menetelmä sisältää ihmissuhteisiin ja toimintaan sekä ajatteluun ja tunne-elämään liittyviä elementtejä.

LP -menetelmä pohjautuu

  • ymmärrykseen erilaisten elämäntilanteiden merkityksestä perheelle ja lapselle
  • ymmärrykseen arkisen vuorovaikutuksen ja toiminnan merkityksestä lapselle kaikissa kehitysympäristöissä.
  • tietoon lapsen suotuisan kehityksen mahdollisuuksista elämän nivelkohdissa ja haasteellisissa tilanteissa
  • tietoon pärjäävyydestä jatkuvana vuorovaikutuksellisena prosessina, johon osallistuu lapsen ja perheen koko ekologinen ympäristö palveluineen
  • ymmärrykseen vahvuuksista ja haavoittuvuuksista sosiaalisina prosesseina, joihin voidaan vaikuttaa

LP -työskentelyn kantavia periaatteita ovat

  • vanhempien ja muiden kasvattajien oma toimijuus ja yhteistyö
  • vanhempien ja lasten yhteinen ymmärrys ja ongelmanratkaisu
  • palvelujen arvostava asenne ja tasavertaisuuteen perustuva yhteistyö perheenjäsenten kanssa
  • palvelujen kehittäminen toteuttamaan lapsen suotuisaa kehitystä tukevaa toimintaa

LP -menetelmä rakentuu kahdesta portaasta.

​1. LP –keskustelu toteutuu useimmiten yhdessä tai kahdessa tapaamisessa vanhempien kanssa. Tilanteesta riippuen myös lapsi osallistuu. Nuori, jolla ei ole vanhempaa eikä vanhemman asemassa olevaa aikuista, käy keskustelun itse työntekijän kanssa. Keskustelussa kartoitetaan lapsen tilanne kaikissa kehitysympäristöissä, tunnistetaan vahvuudet ja haavoittuvuudet ja tehdään suunnitelma toiminnaksi.

2. LP –neuvonpito kutsutaan koolle, kun tarvitaan lisää tekijöitä suunnitellun toiminnan toteuttamiseksi. Neuvonpitoja voi olla useampia, jolloin lapsen ympärille rakentuu toiminnallinen verkosto.

Lapset puheeksi –keskustelu copyright © Tytti Solantaus,

​Lapset puheeksi –neuvonpito copyright © Mika Niemelä ja Tytti Solantaus


 

LP -menetelmä tuo perheiden ja työntekijöiden käyttöön strukturoidun, mutta joustavan toimintatavan. Lapset puheeksi –työssä ei ole kyse pelkästään yhdestä menetelmästä, vaan se pitää sisällään tietynlaisen ajattelu- ja toimintavan, jota pyrimme välittämään sivuston seuraajalle.

​​​​

 Lapset puheeksi –työskentely erilaisissa ympäristöissä

LP -menetelmää toteutetaan kahdessa erilaisessa toimintaympäristössä, lasten kehitysympäristöissä sekä niissä palveluissa, joita perhe tai perheenjäsen käyttää.

LP –työskentely varhaiskasvatuksessa ja koulussa

Vanhempien ja työntekijän LP -keskustelussa rakennetaan monipuolista ymmärrystä lapsesta ja hänen elämäntilanteestaan, sekä ymmärrykseen pohjautuvaa suhdetta ja kanssakäymistä lapsen kanssa. Päämääränä on myös kunnioittava ja toinen toista tukeva yhteistyö vanhempien ja työntekijöiden kesken. LP on vanhempien ja muiden kasvattajien yhteinen työmenetelmä.​​

 

​LP –työskentely erilaisissa perheen käyttämissä palveluissa

Perheenjäsenen hakeutuessa tiettyyn palveluun ovat työskentelyn lähtökohtana ne asiat, jotka ovat tuoneet hänet palvelujen piiriin. Lasten palveluissa LP –menetelmä syventää ymmärrystä lapsen ja perheen arkipäivästä perheen kulloisessakin elämäntilanteessa, tukee vanhempia ja rakentaa toiminnallista verkostoa lapsen ja perheen ympärille. Oheisessa videossa terveydenhoitaja kertoo LP –työstä neuvolaympäristössä.

 

Aikuisten palveluissa näkökulma ja työskentely laajenevat LP –menetelmän myötä vanhemmuuteen ja perheeseen. Seuraavassa videossa psykiatri kertoo LP- työstä erikoissairaanhoidossa.​

 

Rikosseuraamuslaitos julkaisi vuonna 2013 Lapsi –ja perhetyön linjaukset, joissa korostetaan vanhemmuuden tukemist​​a osana rikosseuraamustyötä. Oheisessa videossa Riihimäen vankilan apulaisjohtaja kertoo Lapset puheeksi –menetelmän toteuttamisesta rikosseuraamustyössä.

 

 Työn historiaa ja nykypäivää


Lapset puheeksi -työn alkulähteenä oli 1970-80-luvulla heräävä ymmärrys vanhemman oman voinnin merkityksestä perheelle ja lapsille
. Tutkimus ja ennaltaehkäisevien menetelmien kehittäminen lähtivät liikkeelle vanhempien mielenterveysongelmista. Amerikkalainen professori Beardslee kehitti työryhmineen perheintervention (Beardslee ym. 2003), jonka tarkoituksena oli tukea perheitä ja lapsia ja ehkäistä ongelmien ylisukupolvisuutta. Palatessaan Suomen Akatemian rahoittamalta tutkijavierailulta Bostoniin Tytti Solantaus toi sen tuliaisena Suomeen vuonna 1996 (Solantaus & Beardslee 1996).

Lasten ja vanhemmuuden tukeminen ei ole perinteisesti ollut osa aikuisten psykiatrista hoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriön tuella saatiin vuonna 2001 alulle Toimiva lapsi & perhe (TLP) –hanke, jonka tarkoituksena oli korjata tilannetta. Hanke oli ensin Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiskeskuksen (Stakes) suojissa siirtyen sitten Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Tällä hetkellä TLP -työkenttä on Suomen Mielenterveysseuran huomassa.

Lapset puheeksi –menetelmä, joka pitää sisällään Tytti Solantauksen kehittämän LP-keskustelun ja Mika Niemelän ja Solantauksen kehittämän LP –neuvonpidon, kuuluu Toimiva lapsi & perhe –menetelmäperheeseen. Siihen kuuluu myös Beardsleen kehittämä perheinterventio (Beardslee ym. 2003), jota Suomessa kutsutaan TLP –perheinterventioksi. Lapset puheeksi –menetelmä ja TLP –perheinterventio ovat tutkitusti vaikuttavia vanhemmuuden tuen menetelmiä. Suomalainen tutkimus on tehty masennusta sairastavien vanhempien perheissä (Solantaus ym. 2006, 2009, 2010; Toikka & Solantaus 2006; Punamäki ym. 2013) sekä syöpää sairastavien vanhempien perheissä (Niemelä ym, 2010, 2012).

Menetelmäperheeseen kuuluu myös Bitta Söderblomin ja Matti Inkisen kehittämä lasten ja vanhempien vertaistukiryhmä -menetelmä Vertti (Söderblom ja Inkinen, 2018). Vertti –ryhmien vanhemmat ja lapset raportoivat hyötyneensä osallistumisesta, kun vaikeista asioista puhuminen on tullut kotona mahdolliseksi ja toinen toisensa ymmärtäminen on parantunut (Söderblom 2005, 2015). 

Lapset puheeksi –menetelmä on otettu käyttöön terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja rikosseuraamustyössä sekä lasten kehitysympäristöissä, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Maahanmuuttovirasto on aloittanut LP –työn turvapaikanhakijoiden parissa vuonna 2017. LP –työ koskettaa laajimmillaan alueen koko palvelujärjestelmää (Solantaus ja Niemelä 2016). 

TLP –menetelmäperheen jäsenistä ollaan oltu kiinnostuneita myös ulkomailla, erityisesti työskenneltäessä psyykkisesti sairaitten vanhempien ja heidän perheidensä kanssa (Solantaus ja Puras, 2010; Solantaus ym. 2015). Vertti –menetelmää on koulutettu ja otettu käyttöön Ruotsissa. Lapset puheeksi –menetelmää on koulutettu ja otettu käyttöön eri laajuuksissa mm. Australiassa (www.copmi.net.au), Italiassa, Kreikassa ja Ruotsissa. Australiassa on LP –menetelmää käytetty myös peliriippuvuuksista kärsivien vanhempien palveluissa (Doussa ym., 2017; Solantaus 2017) ja menetelmää voi opiskella sähköisesti (Tchernegovsky ym, 2015). Työ on alullaan Japanissa Norjassa, Sveitsissä ja Virossa.  Menetelmäperheeseen kuuluva opaskirjanen vanhemmille, joilla on mielenterveyden ongelmia, Miten autan lastani, on ilmestynyt kahdellatoista kielellä. 

 Kirjallisuus

Beardslee, W. R., Gladstone, T. R., Wright, E. J., & Cooper, A. B. (2003). A family-based approach to the prevention of depressive symptoms in children at risk: Evidence of parental and child change. Pediatrics, 112, e119–e131. doi:10.1542/peds.112.2.e119
 
Niemelä M., Repo J., Wahlberg K.E., Hakko H. & Räsänen S. (2012) Pilot evaluation of the impact of structured child-centered interventions on psychiatric symptom profile of parents with serious somatic illness: struggle for life trial. Journal of Psychosocial Oncology 30(3): 316–330.

Niemelä M, Väisänen L, Marshall C, Hakko H, Räsänen S. (2010). The Experiences of Mental Health Professionals Using Structured Family-Centered Interventions to Support Children of Cancer Patients. Cancer Nurs. 33(6):E18-27. 
 
Punamäki R-L, Paavonen J, Toikka S, Solantaus T. (2013) Effectiveness of Preventive Intervention in improving cognitive attributions among children of depressed parents: A randomized study. Journal of Family Psychology 27:683-690, DOI: 10.1037/a0033466
 
Solantaus T. (2017) Commentary: ‘Let’s Talk about Children’: Investigating the Use of  Family Focused Intervention in the Gambling Support Services. Australian and New Zealand Journal of Family Therapy. DOI: 10.-1002/anzf.1239

Solantaus T, Beardslee WR. (1996) Kun isä tai äiti sairastaa depressiota. Interventio lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisemiseksi. Duodecim 112:1647-1656.
 
Solantaus, T. & Niemelä, M. (2016) Arki kantaa – kun se pannaan kantamaan. Perheterapia, 1, 21-33
 
Solantaus T, Paavonen EJ, Toikka S, Punamäki R-L. (2010) Preventive interventions in families with parental depression: Children's psychosocial symptoms and prosocial behaviour. European Child Adolescent Psychiatry. DOI 10.1007/s00787-010-0135-3
 
Solantaus T., Reupert A. & Maybery D. (2015) Working with parents with psychiatric disorder. In A. Reupert, D. Maybery, J. Nicholson, M. Göpfert, M.V. Steeman (Eds) Parental Psychiatric Disoder. Distressed Parents and Their Families. (pp. 238-247). Third Edition. Cambridge University Press, Cambridge, UK.

Solantaus T, Puras D. (2010) Caring for Children of Parents with mental Health Problems – A Venture into the Historical and Cultural Processes in Europe. International Journal of Mental Health Promotion 12 (4):11-27

Solantaus T, Toikka S. (2006) The Effective Family Programme. Preventative Services for the Children of Mentally Ill Parents in Finland. International Journal of Mental Health Promotion 8:37-44
 
Solantaus T, Toikka S, Alasuutari M, Beardslee WR, Paavonen EJ. (2009) Safety, Feasibility and Family Experiences of Preventive Interventions for Children and Families with Parental Depression. International Journal of Mental Health Promotion 11 (4):15-24.
 
Söderblom B. (2005). Barnet och förälderns depression - behovet av förståelse, vikten av kommunikation. Barnet i en stödgruppsintervention tillsammans med sin depressiva förälder. Helsingfors, Profami oy.
 
Söderblom B. (2015). Intervjustudie om Barnkraft: Barn och föräldrar berättar I. Pihkala och Söderblom (ed) Tre metoder som stöd för barn till föräldrar med psykisk ohälsa. Projektrapport Västerbottens läns landsting.
 
Söderblom B., Inkinen M. (2018): Vertti Käsik​irja ryhmäohjaajille. Lapset ja vanhemmat vertaisryhmässä, kun vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. 2. painos Orient xPress Oy, Profami Oy

Tchernegovski P., Reupert, A., Maybery D. (2015) “Let's Talk about Children”: A pilot evaluation of an e-learning resource for mental health clinicians. Clinical Psychologist 19(1): 49–58. DOI: 10.1111/cp.12050 

Toikka S., Solantaus T. (2006) The Effective Family Programme II. Clinicians' Experiences of Training in Promotive and Preventative Methods in Child Mental Health. International Journal of Mental Health Promotion, 8 (4): 4-10.
Toimiva lastensuojelu. Selvitysryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:19.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3611-9
von Doussa H, Sundbery J, Cuff R, Jones S, Goodyear M. (2017)  ‘Let's Talk About Children’: Investigating the Use of a Family‐focused Intervention in the Gambling Support Services Sector. Australian and New Zealand Journal of Family Therapy,  3: 482-495​