Tutkimuksia LP-menetelmästä

​​​​​​​​​​​​​​


Lapset puheeksi –menetelmää on tutkittu sekä Suomessa että Australiassa. Suomessa menetelmää on tutkittu masennusta ja syöpää sairastavien vanhempien perheissä sekä toteutettuna Lapset puheeksi -palvelumallissa. Siinä LP -menetelmää käytetään lasten kehitysympäristöissä sekä lasten​ ja aikuisten palveluissa ja ​​pyritään yhteisölliseen vaikutukseen koskien lastensuojelun tarvetta väestössä. Australiassa menetelmää on tutkittu psyykkisesti sairaiden potilasvanhempien hoidossa.​

​


(Tekninen huomautus: Avautuvien laatikoiden videoita ei tällä hetkellä saa suurennettua. Tiedostamme ongelman, ja ratkomme sitä teknisen toimittajamme kanssa. Pikafiksinä sivua voi zoomata PC:llä ctrl + ja ctrl - tai Macilla cmd + ja cmd - näppäinyhdistelmin. - t Mielenterveystalon tiimi)​

 Toimiva lapsi ja perhe -tutkimus

​LP -menetelmää tutkittiin perheissä, joissa vanhemmalla oli masennus, jonka takia vanhempi oli mielenterveyspalvelujen piirissä. LP -menetelmää verrattiin Beardsleen työryhmän kehittämään perheinterventioon (Beardslee ym., 2003). Perheinterventiossa on kuusi tapaamista yksilapsisessa perheessä. Tapaamisten määrä lisääntyy lapsiluvun kasvaessa. Perheet satunnaistettiin LP – ja perheinterventioryhmiin. Kaikki vanhemmat saivat opaskirjasen 'Miten autan lastani'?
​Tutkimuksessa selvitettiin menetelmien vaikuttavuutta lasten oireisiin, vanhempien kokemaa hyötyä sekä menetelmien käyttökelpoisuutta ja turvallisuutta (ei aiheuta haittaa esimerkiksi lisäämällä syyllisyyden tunnetta tai masennusta).  Työntekijöiden kokemuksia tutkittiin erillisessä aineistossa. Tuloksia on raportoitu seuraavissa julkaisuissa Toikka ja Solantaus, 2006; Solantaus ym., 2009, 2010; Punamäki ym., 2013.

​

​

  • Molemmat menetelmät ovat toimivia ja käyttökelpoisia sekä perheiden että palvelujen näkökulmasta, eikä niistä ole haittaa
  • Vanhempien kokema syyllisyys vähenee, luottamus perheen ja lasten tulevaisuuteen kasvaa ja vanhemmat saavat eväitä vanhemmuuteen
  • Lasten myönteinen sosiaalinen käyttäytyminen vahvistuu ja ahdistus- ja masennusoireet vähenevät molemmissa ryhmissä, masennusoireet enemmän perheinterventiossa
  • LP -menetelmän avulla tapahtuu lasten depressiivisissä ajattelumalleissa korjaantumista, mikä selittää menetelmän vaikuttavuutta
  • Työntekijöiden työn ilo ja motivaatio kasvavat heidän tukiessaan potilaansa vanhemmuutta ja lapsia näiden työmenetelmien avulla
  • Lapset puheeksi on perusmenetelmä vanhemmuuden tukemiseen. Perheinterventio soveltuu tilanteisiin, joissa halutaan tiiviimpää ja pitempikestoista työskentelyä

 Syöpää sairastavat vanhemmat ja LP -menetelmä

​Vanhemman sairastuminen syöpään koskee noin 6,5% lapsista ennen 21:stä syntymäpäivää.
Tilanne kuormittaa vanhempien psyykkistä jaksavuutta ja on rankka myös lapsille (Niemelä ym., 2012a). Niemelän tutkimus (Niemelä ym., 2012b) viittaa siihen, että LP:n ja perheintervention seurauksena sairastuneiden vanhempien psykiatrinen oireilu vähenee. Tämä on erittäin tärkeä löydös, koska lasten vaara sairastua psyykkisesti on kohonnut erityisesti, kun vanhemmalla on syöpäsairauden lisäksi psykiatrisia hoitoa vaativia ongelmia (Niemelä ym., 2012a). ​

 Kuntatutkimus: Lapset puheeksi -palvelumalli
​
Laajat ja myös yhteiskuntaa koskevat ongelmat, kuten lasten ja nuorten syrjäytyminen, syntyvät useiden tekijöiden monivuotisesta yhteisvaikutuksesta. Niiden ehkäisyyn ja lasten ja perheiden pärjäävyyden tukemiseen ei riitä tiettyyn psyykkiseen oireeseen tai käyttäytymiseen vaikuttava interventio, vaan tarvitaan perheen ja sen lähiyhteisön sekä kaikkien kehitysympäristöjen, palvelujen ja mahdollisten järjestöjen systemaattista yhteistyötä.  On pyrittävä väestötason vaikuttavuuteen yksilö- ja perhevaikutusten ohella. Tämä on uudenlainen lähestymistapa lasten ja nuorten suotuisan kehityksen ja häiriöiden ennaltaehkäisyssä ja sitä toteutetaan Lapset puheeksi –palvelumallissa (Solantaus ja Niemelä, 2016).


Lapset puheeksi –palvelumallin ensimmäiset tulokset Raahen hyvinvointikuntayhtymässä ovat rohkaisevia. Malllin mukaisesti kaikki toimijat sitoutuvat tukemaan lasten toimivaa arkipäivää. Lapset puheeksi –menetelmää käytetään​ työssä lasten ja perheiden kanssa. Lastensuojeluilmoitukset vähenivät merkitsevästi LP –työskentelyn myötä, samaan aikaan kun ne jatkoivat lisääntymistä koko maan tasolla (Niemelä ym. 2018). 

Tulokset viittaavat lisäksi siihen, että psykiatristen palvelujen käyttö väheni​ verrattuna valtakunnallisiin tilastoihin (vielä julkaisematon tieto). Tätä tukee Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian kehittämisselvitys Oulun yliopistosairaalasta. Nuorten 13-17 –vuotiaitten nuorisopsykiatriset avohoitokäynnit vähenivät  Raahen alueella, kun muissa kunnissa käynnit lisääntyivät; yhdessä ne säilyivät muuttumattomina (Kaivosoja ja Laukkanen 2016).  ​

Tulokset viittaavat siihen, että LP –palvelumallilla on vaikuttavuutta väestön tasolla sekä perheiden toimintaan että nuorten saamaan tukeen. Tällaista yhteisöllisen vaikuttamisen (Collective impact)  -toimintamallia on kuvattu muunlaisissa ongelmissa (esim. lasten ja nuorten ylipaino, Kania ja Kramer, 2011), mutta ei aikaisemmin mielenterveyteen ja  perheongelmiin liittyen. Jos tutkimuksen tulokset voidaan toistaa ja vaikuttavuus todentaa useammassa kunnassa, avaa LP -palvelumalli ovet uuteen tasoon preventiivisessä ja lasten ja perheiden pärjäävyyttä tukevassa työssä. 

 Kirjallisuutta

​Beardslee, W. R., Gladstone, T. R., Wright, E. J., & Cooper, A. B. (2003). A family-based approach to the prevention of depressive symptoms inchildren at risk: Evidence of parental and child change. Pediatrics, 112, e119–e131. doi:10.1542/peds.112.2.e119​


Kaivosoja M, Laukkanen E. (2016) Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian kehittämisselvitys Oulun kaupungissa ja Oulun yliopistosairaalassa. Raportti, Oulun yliopistosairaala

Kania J. Kramer M. (2011) Collective Impact. Stanford Social Innovation Review 9(1):36-41.

Niemelä M, Kallunki H, Jokinen J, Räsänen S, Ala-Aho B, Hakko H, Ristikari T & Solantaus T. (Submitted 2018) Let's Talk about Children Model.

Niemelä M., Paananen R., Hakko H., Merikukka M., Gissler M., Räsänen S. (2012a) The prevalence of children affected by parental cancer and their use of specialized psychiatric services: The 1987 Finnish Birth Cohort study. International Journal of Cancer, 111:2117-2125.

Niemelä M., Repo J., Wahlberg K.E., Hakko H. & Räsänen S. (2012b) Pilot evaluation of the impact of structured child-centered interventions on psychiatric symptom profile of parents with serious somatic illness: struggle for life trial. Journal of Psychosocial Oncology 30(3): 316–330.​

Punamäki R, Paavonen J, Toikka S, Solantaus T. (2013)  Effectiveness of Preventive Family Intervention in Improving Cognitive Attributions Among Children of Depressed Parents: A Randomized Study. Journal of Family Psychology 27(4):683-690.

Solantaus, T. & Niemelä, M. (2016) Arki kantaa – kun se pannaan kantamaan. Perheterapia, 1, 21-33

Solantaus T, Paavonen E, Toikka S, Punamäki R. (2010)  Preventive interventions in families with parental depression: children's psychosocial symptoms and prosocial behaviour. Eur Child Adolesc Psychiatry 2010;19(12):883-89

Solantaus T. Toikka, S., Alasuutari, M., Beardslee, W. R., & Paavonen, E. J (2009) Safety, Feasibility and Family Experiences of Preventive Interventions for Children and Families with Parental Depression. International Journal of Mental Health Promotion 11(4):15-24.

Toikka S. Solantaus T. (2006) The Effective Family Programme II: Clinicians' Experiences of Training in Promotive and Preventative Child Mental Health Methods. International Journal of Mental Health Promotion 2006:8(4):4-10.

 ‭(Hidden)‬ Styles