Palvelujen kehittäminen ja LP-työn juurruttaminen

​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​




LP –menetelmän ja -lähestymistavan käyttöönotto ja juurruttaminen eivät rajoitu menetelmäkoulutukseen. Ne koskettavat aina organisaation ajattelullista pohjaa, tarkoitusta ja toiminnan päämääriä. Tarvitaan toiminnallisia ja ehkä rakenteellisiakin muutoksia.


Palvelujen kehittäminen on oleellinen osa Lap​set puheeksi –työtä. Mikä sen historia on?​​
​​


​(Tekninen huomautus: Avautuvien laatikoiden videoita ei tällä hetkellä saa suurennettua. Tiedostamme ongelman, ja ratkomme sitä teknisen toimittajamme kanssa. Pikafiksinä sivua voi zoomata PC:llä ctrl + ja ctrl - tai Macilla cmd + ja cmd - näppäinyhdistelmin. - t Mielenterveystalon tiimi)

 Uudet työtavat ja menetelmät

Uudet työtavat ja menetelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen. 

Ensimmäisessä ryhmässä ovat ne, joissa uusi työtapa on entisen seuraava kehitysvaihe. Sen toteuttamiseen on olemassa valmiit toimintatavat ja rakenteet ja se voidaan ottaa käyttöön koulutuksella. Yksinkertainen esimerkki on uuden lääkkeen tulo markkinoille. 

Toisessa ryhmässä ovat ne, jotka pitävät sisällään uudenlaisen ajattelu- ja lähestymistavan ja ehkä avaavat aivan uuden työkentän.  Organisaatiolta vaaditaan strategian ja toiminnan muutosta.

Lapset puheeksi -työ menetelmineen kuuluu jälkimmäiseen ryhmään.  Systemaattinen lasten hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on uudenlainen lähestymis- ja toimintatapa niin aikuispalveluissa, kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sivistystoimen yhteistyössä. Lapsen arjen nostaminen LP –menetelmän avulla toiminnan keskiöön vaikuttaa koko palvelujärjestelmän toimintaan. ​

 LP -työn juurruttaminen

Seuraavissa videoissa kerrotaan esimerkkejä LP:n ja lapsikeskeisen työn käyttöönotosta ja juurruttamisesta erilaisissa ympäristöissä. Viimeisenä kuvataan koko kuntaa (kuntayhtymää tms.) koskevaa Lapset puheeksi –palvelumallia ja sen rakentamista.

Kahdessa ensimmäisessä videossa ollaan mielenterveyspalveluissa. Oulun yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri Sami Räsänen kertoo, miten lapsikeskeinen työ aloitettiin ja Lapset puheeksi- menetelmä ja Beardsleen perheinterventio (Beardslee ym., 2007) otettiin käyttöön psykiatrian klinikassa ja miten työ laajeni myös somaattiselle puolelle (Niemelä ym., 2012). Alkupanostuksen jälkeen ei ole tarvittu erityisiä lisäresursseja. Työn alkuvaiheista kertoo Väisäsen ja Niemelän artikkeli Suomen Lääkärilehdessä (2005).


Psykiatrisen sairaanhoitajan Karin Tokolan lyhyessä puheenvuorossa näkyy, minkälaisella vakavuudella ja paneutumisella aikuispsykiatrinen työyhteisö voi ottaa lasten asian omakseen. Puheenvuorossa korostetaan johdon tuen merkitystä sekä LP –työskentelyn kirjaamista tuloskorttiin tukemaan sen toteutumista. LP helpottaa arkista työtä, kun siitä tulee normaalia toimintaa.



Karin Tokolan puheenvuorosta tulee mieleen LP:tä ja perheinterventiota koskeva tutkimuksemme, jossa työntekijät kertoivat työn ilon ja motivaation kasvaneen potilaan lasten ja vanhemmuuden tukemisen myötä (Toikka ja Solantaus 2006).

Nyt siirrytään rikosseuraamustyöhön ja vankilaympäristöön. LP –työ lähti liikkeelle pilotilla vuonna 2014 tarkoituksella selvittää työskentelymallin soveltuvuus vankilaympäristöön ja varmistaa, ettei työstä ollut haittaa. Näin tehdään aina, kun LP viedään uuteen ympäristöön. Tämän jälkeen edettiin LP:n koulutukseen ja menetelmän käyttöön ottoon. Riihimäen vankilan apulaisjohtaja Karoliina Taruvuori on ollut mukana perhekeskeisen työn kehittämisessä rikosseuraamustyössä ja seurannut Lapset puheeksi –työn implementointia eri rooleista käsin vuodesta 2014 lähtien.​

 

Seuraavana on vuorossa neuvolatyö. Psykologi Mikko Lohikoski kertoo ennaltaehkäisevän työn ja LP –menetelmän ottamisesta kunnan työtavaksi äitiys- ja lastenneuvolan ja perheneuvolan yhteistyönä. Systemaattinen ja suunnitelmallinen työskentely viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kesken nousee esille, sekä myös vuorovaikutus väestön kanssa. Tämä on myös esimerkki LP:n toteuttamisesta eri toimijoiden yhteistyönä. 

 

LP –työn juurruttamista palveluissa helpottaa

  • Johdon aktiivinen sitoutuminen ja luottamushenkilöiden tuki
  • Sen ymmärtäminen, että LP –työ pitää sisällään ajattelun ja lähestymistavan muutoksen
  • Työskentelyn hienosäätö ympäristön mukaan. Vankilassa yhtenä päämääränä on, että lapsi ja vanhemmuus elävät vanhemman mielessä pitkänkin vankilavaiheen yli
  • Mahdollisuus kouluttaa LP –menetelmä eri ammattiryhmille
  • LP -menetelmä kirjataan asiakas- tai potilastyötä ohjaaviin asiakirjoihin ja sen toteuttaminen potilas-tai asiakaskertomukseen
  • Alkupanostuksen jälkeen LP ei välttämättä vaadi lisäresursseja ​

 Lapset puheeksi –palvelumalli kunnallisiin palveluihin


Lapset puheeksi –palvelumalli tarkoittaa LP:n toimintaperiaatteille pohjautuvaa palvelurakennetta ja sen toimintaa.
Malli on syntynyt tarpeesta toimia perheiden kanssa monialaisesti ylittäen sektori-, toimialue- ja hierarkiarajat. Palvelumallin päämäärä on lasten hyvinvoinnin edistämisen ja ongelmien ehkäisyn toteutuminen systemaattisesti kaikkien toimijoiden yhteistyössä. Tätä on yleislääketieteen erikoislääkäri Liisa Pietilä painottanut jo vuonna 2005 julkaistussa artikkelissaan.

Mallin mukaisesti kaikki toimijat sosiaali- ja terveyspalveluista varhaiskasvatukseen ja kouluun sitoutuvat samaan päämäärään, tukemaan lasten ja nuorten sujuvaa arkea ja toiminnalle rakennetaan infrastruktuuri. LP –palvelumalli pyrkii ratkaisemaan tavanomaisessa verkostotyöskentelyssä olevia ongelmia, joita ovat toimintaa ohjaavan johdon ja yhteisen ja konkreettisen päämäärän puuttuminen sekä tapauskohtainen toiminta ilman sitä tukevaa infrastruktuuria (Kania ja Kramer, 2011). LP -mallin tuloksellisuudesta on kerrottu kohdassa Tutkimuksia LP –menetelmästä.​

Toimiva lapsi & perhe –työssä (Solantaus 2005, Solantaus ja Toikka, 2006) kehitettiin käyttöönotto- ja juurruttamismalli, jota on tarkennettu Lapset puheeksi –palvelumallissa (Solantaus ja Niemelä, 2016). Käyttöönoton ja juurruttamisen tulee tapahtua neljällä tasolla yhtä aikaa ja sen tulee rakentaa myös toiminnan jatkuvuuden edellytyksiä heti alusta alkaen.

  • ​​​Strateginen taso pitää sisällään sekä poliittisen että organisaation johdon sitoutumisen, työn kirjaamisen toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin sekä pitkän ajan suunnitelman tekemisen. Kaikki toimijat sitoutuvat yhteiseen päämäärään, lapsen arjen sujumiseen. Asiakastyön apuna on LP –menetelmä.

  • Hallinnollinen taso tarkoittaa sellaisen hallinnollisen struktuurin rakentamista, joka tekee ennaltaehkäisevän työskentelyn mahdolliseksi yli sektorirajojen. Kehitetään toiminnalliset rakenteet  1. päätöksenteolle, raportoinnille ja monitoroinnille, 2. monialaiselle tapauskohtaiselle yhteistyölle perheiden kanssa ja 3. palautteen saamiselle asiakastyöstä johdolle toimenpiteitä varten.

  • Työvoiman taso pitää sisällään työntekijöiden tietotaidon varmistamisen ja kouluttamisen sekä työn saatavuuden turvaamisen asiakkaille.  Koko henkilökunta ja yhteistyötahot koulutetaan LP -työn periaatteisiin, etiikkaan ja käytäntöihin. Asiakastyötä tekevät saavat LP –menetelmäkoulutuksen. Asiakastyö aloitetaan välittömästi ja siitä toimitetaan palaute​​​.  Järjestetään kouluttajien koulutus ja tehdään pitkän tähtäimen koulutussuunnitelma.

  • Väestön ja palvelujen käyttäjien taso tarkoittaa vuoropuhelua väestön ja palvelujen käyttäjien kanssa ja informointia uusista työtavoista tiedotusvälineitä käyttäen.

Seuraava video on keskustelu, jossa tutkija Mika Niemelä haastattelee hyvinvointipäällikkö Arto Willmania. Keskustelu koskee LP- palvelumallin rakentamista Oulun kaupungin hyvinvointi –ja sivistys-ja kulttuuripalveluissa. Videossa kuvataan käyttöönoton eteneminen eri juurruttamistasoilla. Konkreettisuudessaan video on arvokasta perusmateriaalia Lapset puheeksi –työn ymmärtämiseen ja sen juurruttamiseen peruspalveluihin ja lasten ja nuorten kehitysympäristöihin.

Videolla pohditaan myös, mitä lapsen ja nuoren arjen sujuminen toiminnan lähtökohtana merkitsee ajattelullisesti

"Ei riitä, että meillä on tämä menetelmä otettu käyttöön ja tämä on osa työtä, vaan samaan aikaan tulee kasvattaa omaa ymmärrystä siitä, miksi tätä työtä tehdään. Toimintamallin merkitys alkaa syventyä, jolloin nousee erityyppisiä kysymyksenasetteluja ja oma työ asettuukin suhteessa perheeseen ja suhteessa toisiin työntekijöihin vähän uudella tavalla. " (Arto Willman)



  • LP –menetelmä ja -lähestymistapa koskettavat koko palvelujärjestelmää ja varhaiskasvatuksen ja koulun kautta lapsiväestöä vanhempineen
  • Lasten ja vanhempien tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy systemaattisena monialaisena toimintana vaatii sekä ajattelun että toiminnan muutosta
  • Yhteinen päämäärä on tärkeä yhdistävä tekijä sirpaleisissa palveluissa. Lasten sujuvan arjen tukemiseen voidaan sitoutua yli sektori- ja muiden rajojen
  • Toimiva johto ja monialainen johtoryhmä ovat välttämättömiä 
  • Menetelmäosaajien ja -kouluttajien koulutus varmistaa LP –menetelmän saatavuuden
  • Työntekijöiden ohella myös palvelujen käyttäjille ja väestölle tiedotetaan LP –työn päämäärät, periaatteet, sisältö ja toimintamallit ​

 Kirjallisuutta


Suomen Lääkärilehden sarja vuodelta 2005

  • Solantaus T. (2005) Vanhemman mielenterveyden häiriö ja lapset. Mitä terveydenhuollossa tulee tietää ja tehdä? Osa 1. Suomen Lääkärilehti 38: 3765-3770
  • Väisänen L., Niemelä M. (2005) Vanhemman mielenterveyden häiriö ja lapset. Lapsikeskeinen näkökulma psykiatrisessa sairaalassa – Osa 2. Suomen Lääkärilehti 39: 889-893
  • Pietilä L. (2005) Lapsikeskeinen näkökulma perusterveydenhuollossa – Osa 3. ​​Suomen Lääkärilehti 39: 4021-4025 


Muut viitteet

Beardslee WR,  Wright EJ, Gladstone TRG, Peter Forbes P. (2007) Long-Term Effects from a Randomized Trial of Two Public Health Preventive Interventions for Parental Depression. Journal of Family Psychology Vol. 21, No. 4, 703–713. DOI:10.1037/0893-3200.21.4.703

Niemelä M, Repo J, Wahlberg KE, Hakko H & Räsänen S (2012) Pilot evaluation of the impact of structured child-centered interventions on psychiatric symptom profile of parents with serious somatic illness: struggle for life trial. Journal of Psychosocial Oncology 30(3): 316–330.

Solantaus T. (2005) Vanhemman mielenterveyden häiriö ja lapset. Mitä terveydenhuollossa tulee tietää ja tehdä? Osa 1. Suomen Lääkärilehti 38: 3765-3770

Solantaus T., Niemelä M. (2016). Arki kantaa – jos se pannaan kantamaan. Perheterapia 1:21-33

Solantaus T, Toikka S. (2006) The Effective Family Programme. Preventative Services for the Children of Mentally Ill Parents in Finland. International Journal of Mental Health Promotion 8:37-44

Toikka S., Solantaus T. (2006) The Effective Family Programme II. Clinicians' Experiences of Training in Promotive and Preventative Methods in Child Mental Health. International Journal of Mental Health Promotion, 8 (4): 4-10.



 ‭(Hidden)‬ Styles