Lapset puheeksi -menetelmä ja työskentely perheen kanssa

Arkiset rutiinit ja toimet ovat se näyttämö, joissa rakkaus ja huolenpito samoin kuin uupumus ja kiukku toteutuvat ja jossa ihmissuhteet saavat sisältönsä. LP –työn keskiössä on lasten arkipäivä, mutta miten se siihen päätyi?​

​​ 

Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että tuetaan lapsen arkipäivää, miten se tapahtuu? Vahvuudet ja haavoittuvuudet ovat avainasemassa, siitä oheisessa videossa. Videossa selvitetään myös, miten LP -työskentelyt aikuisten palveluissa ja lasten kehitysympäristöissä eroavat toisistaan. LP -työskentelyllä on myös eroavuutensa suhteessa varhaiseen puuttumiseen.

​ 

• ​Vahvuus tarkoittaa LP -työssä asiaa, joka sujuu tavanomaisesti.
• Vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen ovat kaikille tärkeätä, mutta erityisen tärkeää se on vaikeuksissa pärjäämiselle
• Haavoittuvuus tarkoittaa asiaa, joka on jo ongelma tai josta voi tulla ongelmia, jos mitään ei tehdä.
• Toimiminen tilanteissa, joista voi tulla ongelmia, on ennaltaehkäisyä
• Haavoittuvuus syntyy sosiaalisissa tilanteissa, eikä ole lapsen yksilöllinen ongelma​

Vanhempien ja lasten tarpeet ovat usein erilaiset, kun perheessä on vaikeuksia. Yksinkertainen esimerkki on uupunut vanhempi, joka ei jaksa kiinnostua lasten jutuista ja ärähtää intoa puhkuvalle nuorelle. Tilanne on eri muodoissaan tuttu jokaiselle vanhemmalle ja perhetyötä tekevälle. Mitä näkökulmia tilanteeseen liittyy?​

​ 

• Perheen kanssa työskentely perustuu sekä vanhempien että lasten tilanteiden ja tarpeiden ymmärtämiseen
• Tutustuminen vanhemman tilanteeseen tekee vanhemman toiminnan ymmärrettäväksi
• Lasten kokemuksista keskusteleminen auttaa näkemään arkielämän tilanteiden merkityksen lapselle
• Yhteisen ymmärryksen pohjalta autetaan perhettä löytämään toimintatapoja, joissa otetaan huomioon sekä lasten että vanhemman tarpeet
  

Vanhempien ja perheen tilanteen ymmärtäminen, vanhempien kunnioittaminen ja arvostaminen ovat tasavertaisen ja hedelmällisen yhteistyön edellytys ja sen pohja. ​

Vanhempien arvostus ja kunnioitus näkyy työskentelyssä monella tavalla. Seuraavassa videossa psykologi miettii, miksi vanhemmat ovat LP keskustelussa yllättävän avoimia ja mikä sitä voisi selittää.
 

Stigma ja leimaaminen työntekijöiden keskuudessa

Stigma on alkujaan tarkoittanut poltinmerkkiä, mutta nykyään se on psykologinen ja sosiaalinen leima.  Stigmalla tarkoitetaan tiettyjen ihmisten ja ihmisryhmien leimaamista kielteisillä tai halventavilla ominaisuuksilla sekä​ vastaavia ennakkoluuloja, käyttäytymistä ja syrjintää heitä kohtaan.  Syrjintä voi koskea ihmisen mahdollisuuksiaan tulla kuulluksi omissa asioissaan. Vaikka emme sitä haluaisi emmekä aina tiedosta, meillä kaikilla on omat leimaavat ennakkoluulomme, joihin olemme kasvaneet. ​

Ennakkoluuloja ja ennakkoluuloihin perustuvaa toimintaa on myös palveluissa. "Huono vanhempi" on vahvimpia perheeseen kohdistuvia leimoja ja se voi estää vanhempia puhumasta lapsista ja vanhemmuudesta. Ennakkoluuloista voi kuitenkin päästä eroon.​

• Leimaamisen kohteina ovat usein ihmiset, jotka tarvitsevat tukea
• Myös työntekijöiden parissa on sekä tietoisia, että tiedostamattomia ja tahattomia leimaavia puheita ja toimintatapoja
• Tuttuja leimaavia nimityksiä ovat mm. päihdeäiti, alkoholistiperhe, vankiperhe, psykoottinen perhe
• Vaikein leiman seuraus on sen sisäistäminen: olen huono, en ansaitse hyvää kohtelua
• Leimaamisen pelko on este palveluihin hakeutumiselle ja luottamukselliselle työskentelysuhteelle