Miltä maahanmuutto tuntuu?

Iso elämänmuutos aiheuttaa ihmisissä erilaisia tunteita ja reaktioita.

Maahanmuutto on aina iso elämänmuutos

Erityisen iso muutos on silloin, jos ympäristö on täysin uusi ja erilainen: tavat, kieli, ilmasto ja ihmiset vaativat totuttelua. Jokainen maahanmuuttaja käy läpi prosessin, jonka aikana hän käsittelee sisäisesti niitä vaikutuksia, joita ulkoisten olosuhteiden muuttuminen on aiheuttanut hänen elämälleen. Prosessin eteneminen on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat esimerkiksi aiemmat kokemukset, ikä, käytännön asioiden järjestyminen ja sosiaalinen verkosto.

Maahanmuutto voi olla psyykkisesti raskas prosessi. Harva osaa etukäteen varautua siihen, miten stressaavaa sopeutuminen voi olla. Monet kokevat voimakkaita tunteita ja reaktioita, jotka saattavat hämmentää ja pelottaa. Kaikki voi tuntua vieraalta ja vaikealta. Myös epätoivon tunteet ovat tavallisia. Kyseessä on täysin normaali reaktio muutokseen, ja jokainen käy sen läpi jollain tavalla.

Tiedon saaminen auttaa ymmärtämään ja hyväksymään omat tunteet. Tämä helpottaa oloa ja auttaa pääsemään eteenpäin.

Suurin osa ihmisistä selviytyy muutoksesta hyvin

Toisille muutos on kivuton, innostava ja täynnä myönteistä uteliaisuutta. Toisilla prosessi voi kestää vuosia ja olla tuskallinen. Useimmiten sopeutuminen vie paljon aikaa ja on välillä vaikeaa.

Tavallisesti ihmiset selviävät omin avuin tai ystävien tuella. Toiset tarvitsevat apua, että pääsevät eteenpäin. Lopulta oma elämä uudessa maassa alkaa tavallisesti löytyä ja ihminen alkaa kotoutua eli löytää taas tasapainon ja toimintakyvyn.​

 Maahanmuuton psyykkinen prosessi

Seuraavassa kaaviossa on kuvattu vaiheita ja tunteita, jotka tavallisesti liittyvät maahanmuuton psyykkiseen prosessiin. Katkoviiva kuvaa ihmisen psyykkistä hyvinvointia:

+ = voidaan paremmin
- = voidaan huonommin

Vihreä käyrä kuvaa prosessin vaiheita, joiden kautta tasapaino uudessa maassa tavallisesti löytyy.

Maahanmuuton psyykkinen prosessi kaaviona 

  1. Aika ennen saapumista Suomeen

    Jokaisella on oma elämänhistoriansa, joka ei katoa, kun ihminen muuttaa. Ilot ja surut kuuluivat elämään jo ennen muuttoa.

    Syyt maahanmuutolle ovat erilaisia, esimerkiksi siirtolainen on suunnittelut muuttoa -> menee jonnekin. Pakolainen jättää kotimaansa vainon vuoksi -> joutuu jonnekin.

    Kaikki joutuvat luopumaan jostakin, kun lähtevät. Lähdön syistä riippumatta jokainen käy uudessa maassa läpi prosessin, jossa hän sopeutuu uuteen tilanteeseen.

  2. Kuherruskuukausi: innostunutta odotusta

    • Usein hyvin myönteistä ja toivontäyteistä aikaa.
    • Kulttuurin erilaisuus ei häiritse, vaan kiehtoo.
    • Toiveet ja odotukset usein korkealla ja osittain epärealistisia.
    • Halu aloittaa normaali elämä mahdollisimman nopeasti.
    • Vahva usko esimerkiksi kielen oppimiseen ja työpaikan löytämiseen.
    • Uusi maa näyttää paremmalta kuin se on.
    • Ongelmia ei haluta nähdä, että lähtö tuntuisi oikealta valinnalta.


    Tunne tässä vaiheessa usein: innostus, helpotus ja kiitollisuus.

  3. Sokkivaihe: toiveiden ja mahdollisuuksien ristiriita

    • Havainnot alkavat olla realistisempia: myös uudessa maassa on elämisen ongelmia ja vaikeuksia.
    • Suomessa ja suomalaisissa aletaan nähdä myös huonoja puolia: asiat etenevät hitaasti, koulutukseen ja töihin on hankala päästä.
    • Oma maa alkaa tuntua joka tavalla hyvältä ja uusi maa huonolta.
    • Ihminen tuntee olonsa usein huonoksi, ja hänellä on erilaisia vaivoja.


    Tunne tässä vaiheessa usein: yksinäisyys ja pettymys. Ehkä tänne ei kannattanutkaan tulla? Teinkö oikean valinnan?

  4. Reaktiovaihe: voimakkaita tunteita ja reaktioita

    Epävarma tulevaisuus, rutiinien puute ja jokaiseen asiaan keskittyminen vievät paljon energiaa ja voimia. Ihmiset reagoivat tähän eri tavoin. Tavallisia reaktioita ja tunteita ovat

    • ärtymys, katkeruus, kiukku, viha ja aggressiivisuus
    • väsymys, voimattomuus, turhautuminen, epätoivo
    • unettomuus, painajaiset, unohtelu, oppimis- ja keskittymisvaikeudet
    • erilaiset fyysiset vaivat, kuten päänsärky ja vatsavaivat
    • pelokkuus ja epäluuloisuus
    • syyllisyyden tunne kotimaahan jääneistä
    • passiivisuus tai yliaktiivisuus omien asioiden hoidossa.

    Usein omien tunteiden voimakkuus pelottaa. Kielteiset tunteet ovat kuitenkin osa normaalia sopeutumisprosessia. Myös tästä vaiheesta pääsee eteenpäin, kun ajatuksia ja tunteita käsittelee.

  5. Korjaamisvaihe: pohjalta ylöspäin

    • Usko omaan selviytymiseen alkaa palata.
    • Tulevaisuus alkaa jälleen näyttää myönteisemmältä.
    • Elämään uudessa maassa uskalletaan panostaa.
    • Saattaa mennä pitkiä aikoja, että muuttoa ei edes ajattele.
    • Esimerkiksi kotimaan tapahtumat saattavat aiheuttaa tilapäistä prosessin taaksepäin menoa, mutta matka eteenpäin jatkuu.


    Tunne tässä vaiheessa usein suru, joka tuntuu myös koti-ikävänä. Sureminen on luonnollista ja jopa välttämätöntä. Vasta kun on surrut asioita, jotka on menettänyt, voi katsoa tulevaisuuteen ja niihin mahdollisuuksiin, joita uudessa maassa on. Oma elämänhistoria muuttuu voimaksi ja muistot rikkaudeksi.

  6. Uudelleenorientaatio: elämän tavalliset ilot ja murheet jälleen osaksi elämää

    • Ihminen alkaa huomata maahanmuuton positiiviset puolet.
    • Hän hallitsee kaksi kulttuuria ja osaa toimia molemmissa.
    • Kaksi kulttuuria rikastuttaa elämää ja antaa uusia mahdollisuuksia.
    • Ihminen on sopeutunut.


    Elämään kuuluvat jälleen tavalliset ilot, surut ja tyyneys.

 Joskus prosessi kriisiytyy

Usein maahanmuuttajat sopeutuvat uuteen elämäntilanteeseen ja myös muutoksin ajan kanssa. Maahanmuutosta voi tulla myös rikastuttava kokemus.

Sopeutumisprosessi voi kuitenkin olla myös hyvin stressaava ja kestää pitkän ajan. Kriisin tunnusmerkkejä ovat pitkään jatkunut paha olo ja tunne, että ei pääse eteenpäin. Kriisistä voi silti selvitä.

Usein kriisin taustalla ovat aiemmat, traumaattiset kokemukset. Näihin liittyy monesti voimakasta avuttomuuden tunnetta, pelkoa ja kauhua. Tapahtumat saattavat myös palata toistuvasti ja hallitsemattomasti mieleen sekä aiheuttaa voimakasta ahdistusta.

Traumaattiset kokemukset voivat näkyä esimerkiksi niin, että asioiden hoitaminen ja muiden seurassa oleminen on vaikeaa. Myös ärtyneisyys ja vihanpurkaukset ovat tavallisia.

Kriisin ja vaikeiden kokemusten käsittelemiseen kannattaa hakea ammattiapua. Vaikka menneisyyttä ei voi muuttaa, voi traumojen kanssa oppia elämään.

 Maahanmuuton aiheuttama stressi

Pitkäaikainen stressi vaikuttaa myös mielenterveyteen. Stressi ja uupumus vaikuttavat lisäksi kehon toimintoihin aina solutasoa myöten. Tämä heijastuu sekä ihmisen fyysiseen että psyykkiseen tilaan oireina, jotka vaihtelevat yksilön mukaan.

Stressin oireita voivat olla esimerkiksi

  • unettomuus tai heräily kesken yöunien, etenkin aamuyön tunteina
  • keskittymiskyvyn puute
  • muistihäiriöt, unohtelu, "mitä olinkaan tekemässä" –tilanteet
  • mielialan voimakkaat vaihtelut tai turtuneisuuden tunne
  • äkilliset pelkotilat, paniikkituntemukset, hallitsemattomuuden tunne
  • erilaiset keholliset tuntemukset ja kivut, esimerkiksi sydämen pistokset, rytmituntemukset, selkä- ja hartiakivut, erilaiset säryt kuten päänsärky
  • vatsa- ja suolisto-oireet, kuten ummetus, ripuli, kaasun muodostuminen jne.
  • yleinen huonovointisuus.

 Kotimaassa koetut vaikeat tapahtumat voivat traumatisoida

Useat maahanmuuttajat tulevat maista, joissa on koettu sotaa, levottomuuksia sekä henkilökohtaista vainoa ja uhkaa. Monesti yllättävää on se, että kotimaassa tämän kaiken keskellä on saatettu pärjätä hyvin, mutta oireet alkavatkin vasta Suomessa. Uhkaavissa olosuhteissa huomio ja energia kiinnittyvät selviämiseen. Mieli alkaa työstää tapahtumia vasta, kun ollaan turvassa ja pahin on jo ohi.

Tavallisempia traumaperäiseen stressi häiriöön liittyviä oireita:

  1. Takaumat
    Pelottavien kokemusten tunkeutuminen mieleen painajaisina, takaumina, aivan kuin niitä elettäisiin uudelleen tässä hetkessä. Takaumiin voi liittyä mielikuvia, ääniä, hajuja, makuaistimuksia, tunteita ja kehollisia tuntemuksia.
  2. Toistuvat ahdistusreaktiot tai paniikin tunne, johon liittyy sydämen tykytystä, hengityksen kiihtymistä, hikoilua, vapinaa ja tunne uhkaavasta vaarasta. Joskus voi kokea myös tunteen seurattuna olemisesta. Näitä tunteita esiintyy pääosin tilanteissa, jotka muistuttavat henkilöä menneestä traumaattisesta tapahtumasta ja toimivat näin ollen triggereinä eli laukaisevina tekijöinä.
  3. Ylivireysoireet
    • jatkuvat fyysiset jännitysoireet: jännittyneisyys, kiihtymys, levottomuus, kärsimättömyys, jatkuva varuillaanolo, ärtyneisyys, vihanpurkaukset
    • vakavat nukahtamisen ja unessa pysymisen vaikeudet
    • keskittymis- ja tarkkaavaisuusongelmat.
  4. Välttämisoireet
    Pyritään kaikin keinoin välttämään tilanteita, ajatuksia, tunteita, jotka voisivat muistuttaa traumasta. Lisäksi:
    • kykenemättömyys muistaa trauman keskeisiä seikkoja
    • emotionaalinen turtuneisuus
    • tunne, että eletään kuin automaattiohjauksella
    • eristäytyminen ja muiden ihmisten välttely. (Arja Riipinen, Suomen Mielenterveysseura)

Maahanmuutto ja siihen liittyvät elämän tilannetekijät sekä traumatisoituminen voivat aiheuttaa laajan skaalan oireita. Ihminen ei itse välttämättä tiedä, mikä häntä vaivaa, eikä osaa yhdistää vaivoja mielen pahoinvointiin. Myös oireet saattavat olla epämääräisiä ja vaihdella paljonkin, jolloin on itse vaikea sanoittaa sitä, mikä oikeastaan vaivaa.

Lisätietoa

  • Maahanmuuttoprosessi (Suomen Mielenterveysseura)
    suomi/englanti/ venäjä/ kurdi/somali/arabia
  • Traumaattiset kriisit (Suomen Mielenterveysseura)
    suomi/englanti/ venäjä/ kurdi/somali/arabia
  • Lisätietoa masennuksesta ja traumaperäisestä stressihäiriöstä (Tampereen kaupunki)
    15 eri kieliversiota

 Maahanmuuton tuomat muutokset ja niihin sopeutuminen

Maahanmuuton myötä monet perusasiat muuttuvat, ja muutokset vaikuttavat elämän kaikkiin osa-alueisiin:

  • kieli
  • kulttuurinen ympäristö
  • sosiaaliset suhteet
  • oma rooli yhteiskunnassa
  • oma rooli perheessä

Kieli

Kieli vaikuttaa mahdollisuuteen kommunikoida muiden ihmisten kanssa. Ennen kuin on oppinut suomen kielen alkeet, voi olla hyvin riippuvainen muiden ihmisten avusta. Lisäksi asioiden hoitaminen on hidasta. Tämä voi herättää avuttomuuden ja turhautumisen tunteen: voi tuntea olevansa ulkopuolinen tai vieras.

Kielen oppimisen myötä alkaa kuitenkin ymmärtää paremmin ympärillä tapahtuvia asioita ja kommunikointi helpottuu. Myöhemmin kielitaitoa tarvitaan myös työelämässä, ja hyvä suomen kielen taito auttaa työllistymisessä.

Kulttuurinen ympäristö

Uudesta kulttuurista voi löytää positiivisia asioita. Parhaimmillaan voi säilyttää itselle tärkeitä asioita omasta kulttuuristaan ja löytää hyviä  asioita myös uudesta kulttuurista.

Ihmissuhteet

Sosiaalisten kontaktien luominen voi olla hankalaa alussa, kun yhteistä kieltä ei ole. Tämän takia saattaa herätä yksinäisyyden tunteita, jotka puolestaan voivat lisätä koti-ikävää ja kaipausta.

Tämä saattaa vaikuttaa muistoihin myös niin, että positiiviset mielikuvat kotimaasta vahvistuvat. Tällöin koetaan, että nykyhetkessä kaikki asiat ovat huonosti ja ne olivat paremmin aiemmin omassa maassa. Nykyhetki voi tuntua haastavalta, mutta on kuitenkin tärkeää keskittyä siihen ja yrittää päästä eteenpäin.

Alussa sosiaalisten kontaktien luomisessa voivat auttaa erilaiset harrastukset, ryhmät sekä myös suomen kielen kurssi.

Oma rooli yhteiskunnassa

Alussa yksi tärkeimmistä asioista on suomen kielen oppiminen, joka vaatii kurssille osallistumista. Opiskelu saattaa olla monelle uusi ja vieras asia. Usein kotimaassa on voitu olla jo useita vuosia työelämässä, ja yhtäkkiä onkin jälleen opiskelijan roolissa koulussa. Tämä voi herättää tunteen siitä, että oma asema ja status yhteiskunnassa ovat muuttuneet.

Myös suomalainen koulujärjestelmä voi poiketa paljon siitä, mihin kotimaassa on totuttu. Toiset kuitenkin kokevat opiskelun voimavarana, koska kielen oppiminen antaa mahdollisuuksia kommunikoida ja toimia uudessa yhteiskunnassa. Lisäksi suomen kielen opiskelu antaa rytmin päivään.

Myös työn löytäminen ja oman ammatin harjoittaminen Suomessa voi olla vaikeaa. Tällöin tulee helposti tunne, ettei yhteiskunnassa pääse eteenpäin.

Usein oma elämäntilanne koetaan erityisen vaikeaksi silloin, kun oma rooli ja tilanne poikkeavat paljon kotimaassa eletystä. Tähän liittyy monesti myös taloudellinen tilanne. Suomessa varsinkin alkuvaiheessa taloudellinen tuki on sidottu kotoutumiseen. Tämä voi olla hämmentävää, jos on ollut kotimaassa jo pitkään työelämässä ja tottunut ansaitsemaan elantonsa.

Sopeutuminen vie aikaa, mutta pikkuhiljaa oma rooli ja asema alkavat löytyä, ja silloin onnistumisen tunne vahvistuu.

Oma rooli perheessä

Perheenjäsenet voivat kotoutua eri aikaan, ja joillain sopeutuminen vie pidemmän aikaa. Tämä voi aiheuttaa haasteita myös parisuhteeseen.

Lapset saattavat omaksua uuden kulttuurin tapoja nopeammin kuin vanhemmat. Tällöin vanhemmat saattavat kokea hämmennystä lasten esille tuomista uusista asioista.

Jos perhe on jäänyt kotimaahan, voi huoli perheestä vaikuttaa monella tavalla myös omaan hyvinvointiin.

Kotimaa pysyy aina osana itseä

On normaalia ikävöidä kotimaata, tuttuja asioita ja etenkin läheisiä ihmisiä. Joskus huoli läheisistä voi myös vaikuttaa omaan hyvinvointiin, ja muistot saattavat palata unina tai mielikuvina.

Myös kotimaassa tapahtuneet asiat voivat palata mieleen. Vaikka asiat olisivat tapahtuneet kauan aikaa sitten, ne voivat yhtäkkiä palata mieleen voimakkaina muistoina. Jos muistoihin liittyy väkivaltaa tai menetystä, saattavat muistot laukaista myös erilaisia tuntemuksia ja kehollisia oireita. Tällöin on hyvä puhua niistä jonkun ulkopuolisen kanssa.

Kotimaan tilanne voi lisäksi olla hyvin vaihteleva. Kotimaalla on aina merkittävä rooli elämässä, ja sen tapahtumilla voi olla vaikutusta myös omaan itseen, vaikkei enää asu siellä.

Lisätietoa

  • Suru (Suomen Mielenterveysseura)
    suomi/englanti/ venäjä/ kurdi/somali/arabia

 Mistä apua?

Puhuminen auttaa

  • Muista, että tunteesi ja reaktiosi ovat normaaleja.
  • Puhu omista kokemuksistasi ja tunteistasi: se helpottaa oloa.
  • Tapaa ystäviäsi ja läheisiäsi.
  • Muista, että muillakin voi olla samantapaisia tunteita ja ajatuksia kuin sinulla.

Myös ammattilainen voi auttaa

Avun hakeminen ei ole häpeä. Etsi rohkeasti ammatillista apua, jos

  • et halua tai voi puhua tutun ihmisen kanssa.
  • ei ole ketään, kenelle voit puhua.
  • sinulla on ollut pitkään paha olla.

Koulutettu ammattilainen osaa kuunnella, kysyä oikeita kysymyksiä ja etsiä ratkaisuja yhdessä kanssasi. Myös koulutetut vapaaehtoiset voivat olla tukena vaikeissa elämäntilanteissa. Keskustelut ammattilaisen, koulutetun vapaaehtoisen ja tulkin kanssa ovat luottamuksellisia; heillä on vaitiolovelvollisuus.

Miten omaa tai läheisen oloa voi parantaa?

  • Ole realistinen ennakko-odotuksissa uudesta maasta ja sen ihmisistä.
  • Sure mennyttä, mutta käännä katseesi tulevaisuuteen.
  • Keskity elämään tätä hetkeä, vaikka suunnittelisit paluuta.
  • Panosta pysyviin asioihin.
  • Yritä oppia uutta kulttuuria, selviytymään uusissa rooleissasi ja välttämään ristiriitoja.
  • Opettele kieltä, aloita opinnot tai etsi työtä.
  • Aseta sopivan kokoisia tavoitteita ja pyri niitä kohti pienin askelin.
  • Pidä huolta säännöllisestä päivärytmistä.
  • Aloita uuteen maahan tutustuminen lähiympäristöstä.
  • Aloita itseäsi kiinnostava harrastus.
  • Osallistu tapahtumiin tai yhdistystoimintaan.
  • Nauti ruoasta, liiku, rentoudu ja lepää tarpeeksi.
  • Muista, että tunteesi ja reaktiosi ovat normaaleja.

Lisätietoa

  • Oirenavigaattori (Mielenterveystalo)
    suomi
  • Apua mielenterveyden ongelmiin (Suomen Mielenterveysseura)
    suomi/englanti/ venäjä/ kurdi/somali/arabia
  • Kriisikeskusverkosto (Suomen Mielenterveysseura)
    suomi/englanti/ venäjä/ kurdi/somali/arabia

 Tarpeet ja voimavarat

Maahanmuuton portaat kuvaavat tarpeita, ajatuksia ja tunteita sekä voimavaroja ja tuen tarvetta, joita syntyy maahanmuuton eri vaiheissa. Tyypillistä on ajatusten ja tunteiden vaihtelu, ja eri elämäntilanteen mukaan myös voimavarat ja tuen tarve vaihtelevat.

Elämän aloittaminen uudessa maassa herättää usein paljon toiveita ja haaveita, mutta myös erilaisia haasteita ja tarpeita. Esimerkiksi uuden kielen oppiminen voi olla vaikeaa, mutta se on myös tarpeellista, jotta voi kommunikoida muiden kanssa. Ajatukset ovat usein vielä paljon kotimaassa, läheisten luona, ja elämä voi tuntua kahtia jakautuneelta. On tärkeää, että uudessa maassa syntyy sellaisia sosiaalisia kontakteja, jotka ovat tukena ja apuna eri tilanteissa.

Myös ammattilainen voi olla tukena maahanmuuton eri vaiheissa. On tärkeää kartoittaa asiakkaan resurssit ja auttaa häntä hyödyntämään omat voimavaransa uudessa elämäntilanteessa. Asiakkaiden tilanne on yksilöllinen, ja toinen voi tarvita enemmän apua ja tukea kuin toinen. Usein ohjausta tarvitaan erityisesti siihen, mistä ja minkälaista apua, tukea ja neuvoja on saatavilla omaan yksilölliseen tilanteeseen. 

 Kokemusasiantuntijat kertovat

Suomenkielinen tiivistelmä videoista

Kokemusasiantuntijan puheenvuoro (Arabiankielinen)

Kokemusasiantuntijan puheenvuoro (Kurdinkielinen)

Kokemusasiantuntijan puheenvuoro (Somalinkielinen)

Kokemusasiantuntijan puheenvuoro (Venäjänkielinen)