Mielialahäiriöt

 

Masennuksen tunnistaminen

Masentunut henkilö voi olla hidas liikkeissään ja ajattelussa, vaikka kiihtymystäkin voi esiintyä. Puhe voi olla hidasta ja monotonista. Hän ei mahdollisesti välitä henkilökohtaisesta hygieniasta tai itsensä laittamisesta. Hän yleensä näyttää surulliselta ja masentuneelta ja on usein ahdistunut, ärtynyt ja helposti kyynelehtivä. Lievässä masennuksessa on kuitenkin mahdollista piilottaa nämä oireet muilta, kun taas vaikeassa masennuksessa henkilö voi olla tunteettoman oloinen ja kuvailla olevansa ”kyynelten tuolla puolen”.

Ajattelussa esiintyy usein toivottomuutta ja avuttomuutta, sekä kielteinen näkemys:

  • "Minusta ei ole mihinkään"
  • "Olen epäonnistunut"
  • "Asiat tulevat aina menemään huonosti"
  • "Maailmassa ei ole mitään hyvää"
Masennuksen oireet

Masennukselle tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi:

  • pitkittynyt alakuloinen mieliala
  • uupumus ja väsymys
  • ärsyyntymisherkkyys
  • toimintakyvyn lasku, aikaansaamattomuus
  • kiinnostuksen puute asioihin, jotka ennen tuottivat mielihyvää
  • itseluottamuksen väheneminen
  • itsesyytösten lisääntyminen
  • päätöksenteon vaikeus
  • ruokahalun muutokset
  • unihäiriöt (liikaunisuus, aamuyön heräily, vaikeus nukahtaa uudelleen)
  • keskittymisvaikeudet
  • selittämättömät fyysiset oireet (päänsärky, pahoinvointi, lihaskivut)
  • toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset
Tiian tarina

Tiia 23-vuotias opiskelija ammattikorkeakoulussa. Viime aikoina hänen on ollut vaikea edetä opinnoissaan. Usein myös kotoa lähteminen tuntuu lähes mahdottomalta, ja Tiia haluaisi välttää muiden seuraa. Viime vuosi on ollut hänelle raskas, mummin kuolema ja siihen liittyvä tuen ja turvan menetys painaa mielessä. Tuntuu siltä, että opinnoissa vaaditaan koko ajan enemmän ja enemmän, ja Tiia valvoo usein yöllä murehtimassa omaa selviytymistään. Asiat jotka ennen toivat hänelle iloa, eivät enää tunnu oikein miltään. Tanssiharrastus on jäänyt, samoin ystävien kanssa lounastaminen. Kun Tiia tapaa tuttuja hän yrittää vaikuttaa normaalilta, häntä hävettää myöntää että hänellä on ongelmia. Tästä seuraa myös se, etteivät ystävät huomaa tarjota hänelle apua ja Tiia tuntee itsensä entistä yksinäisemmäksi.

 Masennuksen ensiapu

 Ensihoito

Varhainen puuttuminen on hyvin tärkeää. Pitkään hoitoa odottavat masentuneet toipuvat hitaammin. Masennusjaksot altistavat myös masennuksen uusiutumiselle myöhemmin. Jokainen masennusjakso lisää alttiutta uudelle sairastumiselle. Tästä syystä monilla ihmisillä on toistuvia masennusjaksoja koko elämänsä ajan. Jotta tämä noidankehä voidaan pysäyttää, on tärkeää toimia heti ensimmäisen masennusjakson alkaessa ja hoitaa se nopeasti ja tehokkaasti. Masennuksen ensisijainen hoito tapahtuu terveyskeskuksessa, työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollossa, missä määritellään hoidon tarve ja tehdään hoitosuunnitelma.

Masennukseen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on olemassa monia hoitomuotoja. Seuraavista psykoterapian muodoista on tutkitusti apua masennuksen hoidossa: kognitiivinen terapia / kognitiivinen käyttäytymisterapia, interpersonaalinen terapia, parisuhdeterapia, ratkaisukeskeinen terapia ja nettiterapia. Myös lääkehoito on avuksi.

Näistä saattaa olla apua masennuksen hoidossa. Niiden hyötyä on myös jonkin verran tutkittu: liikunta, itse-hoito-oppaat, kirkasvalohoito, mielihyvää tuovat harrastukset ja vertaistuki.

Mielialahäiriöt (diagnoosi-tietohaku)

Masennuskysely

Masennuksen omahoito

Entä jos masentunut henkilö ei halua apua?

Voi olla, että masentunut henkilö ei halua hakea ammattiapua. Ota selvää, onko tähän jokin erityinen syy. Syynä voi olla pelko sairaalaan joutumisesta tai siitä, ettei pidä hoitavasta lääkäristä tai tule ymmärretyksi. Jos kyse on tällaisista peloista tai uskomuksista, niistä puhuminen voi olla avuksi. Jos henkilö ei tästä huolimatta halua hakea apua, tarjoa apuasi, jos hän muuttaa mielensä. Avusta kieltäytyminen on yksilön oikeus, jota tulee kunnioittaa tilanteessa, jossa hän ei ole aikeissa vahingoittaa itseään tai muita.

 Kaksisuuntainen mielialahäiriö -video