Myös läheinen tarvitsee tukea

Kun lähipiirissä joku sairastuu psyykkisesti, herättää sairastuminen monessa muussakin tunteita ja kysymyksiä. Myös läheisillä on lupa reagoida tilanteeseen. Osiossa kerrotaan kriisin vaiheista ja tilanteeseen sopeutumisesta. Sairastuneen tukemista on myös se, että pitää itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolta. Osio sisältää myös vinkkejä, mitä oman jaksamisen eteen tulisi tehdä sekä linkkejä FinFamin tukipalveluihin.

 

Osio on tuotettu yhteistyössä FinFami – Uusimaa ry:n kanssa.

 Läheisen psyykkinen sairaus on usein kriisi koko perheelle

Yksilön sairastuminen on aina jonkinlainen kriisi läheisille, sillä sairastuminen koskettaa koko perhettä ja muita läheisiä ihmisiä. Läheiset käyvät läpi samantyyppisiä vaiheita kuin sairastuneetkin: hämmennystä ja epävarmuutta, monenlaisia tunteita, vastausten hakemista lukemattomiin kysymyksiin ja omien selviytymiskeinojen etsimistä ja löytämistä. Sopeutuminen käsitteenä voi omaisessa herättää kritiikkiä – pitääkö omaisen sopeutua siihen, että läheinen on sairastunut psyykkisesti?

Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mikä varmaan usein pitääkin paikkansa. Epätietoisuus on kuitenkin se, joka vie voimia. Tieto esimerkiksi sairauksista, kuntoutumisesta, omista oikeuksista ja omaa jaksamista tukevista keinoista auttaa ymmärtämään omaa tilannetta ja tukee sopeutumista ja selviytymistä.


Katso video FinFami – Uusimaa ry:n vapaaehtoistyöntekijän Arja Heino-Gabrielssonin kokemuksista, kun hänen poikansa sairastui.


Katso videolta, kun FinFami – Uusimaa ry:n lapsiperhetyöntekijä Olli Rauhala kertoo, millaisia asioita nousee usein sairastuneen läheisillä mieleen.

 Perheen sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen

Jokaisen omaisen sopeutumis- ja toipumisprosessi on yksilöllinen ja etenee ajallisesti omaa tahtiaan. Perheenjäsenetkin voivat olla eri vaiheissa. Sopeutumisprosessissa on löydettävissä kolme eri vaihetta, joista jokainen sisältää useita erillisiä prosesseja. Omaisten toipuminen voidaan nähdä syklisenä kasvuprosessina, jossa ihmisten asenteen, tunteet, havainnot ja uskomukset itsestä, toisista ihmisistä ja elämästä yleensä muuttuvat. Sen myötä voi syntyä uusi käsitys itsestä ja aiempaa voimakkaampi tunne elämän tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä.


Kuuntele videolta läheisen ja FinFami – Uusimaa ry:n vapaaehtoistyöntekijän Arja Heino-Gabrielssonin kokemuksia, miten elämä jatkui hänen poikansa sairastumisen jälkeen.

 Miten voin auttaa läheistäni, joka ei koe tarvitsevansa apua?

​Moniin psyykkisiin sairauksiin liittyy sairaudentunnottomuus tai sairauden kieltäminen ainakin sairauden alkuvaiheessa. Henkilön halu kieltää sairauden oireet tuottaa usein omaisille surua ja huolta. On vaikeaa hyväksyä, että läheinen ei ota hoitoa vastaan, vaikka sitä hänelle tarjottaisiinkin. Läheinen, joka kokee, että perheenjäsenet, ystävät ja hoitotaho ovat häntä vastaan, tulee luultavimmin yhä enemmän vastustamaan muiden tarjoamia apukeinoja arjen ongelmien ratkaisuksi.

Usein hoitomyöntyvyyteen voidaan vaikuttaa oikeanlaisella tiedolla. Omaiset, joiden läheinen ei ole tuen piirissä, jäävät myös ilman tukea ja oikeanlaista tietoa sairaudesta sekä sen tuomista vaikutuksista.

 Miten itse jaksan

​Vinkkejä omasta itsestä huolehtimiseen:

  • Läheisen sairastaminen on kriisi koko perheelle. Sopeutuminen tilanteeseen vie aikaa.
  • Monenlaiset tunteet, kuten häpeä ja syyllisyys kuuluvat asiaan.
  • Hanki tietoa sairaudesta.
  • Tapaa muita vastaavassa tilanteessa olevia ja hakeudu vertaistuen pariin esim. omaisyhdistyksen toimintaan.
  • Hae tarvittaessa itsellesi apua työterveyshuollosta tai omalta terveysasemalta.
  • Tunnista omat rajasi ja pidä huolta omasta jaksamisestasi.
  • Sairaus perheessä on yksi asia, elämässä on muutakin.

Oheisesta videosta voit saada vinkkejä, millaiset asiat tukevat sairastuneen läheistä. Videolla esiintyy läheinen ja FinFami – Uusimaa ry:n vapaaehtoistyöntekijä Arja Heino-Gabrielsson.


Seuraavassa videossa FinFami - Uusimaa ry:n lapsiperhetyöntekijä Olli Rauhala kertoo, kuinka sairastuneen läheisten olisi hyvä pitää huolta omasta jaksamisestaan.


Mikäli kaipaat lisävinkkejä, tutustu Työkaluja mielen hyvinvointiin -omahoitoon, joka sisältää mm. rentoutusharjoituksia ja tehtäviä, kuinka sisällyttää arkeen mielenhyvinvointia tukevia asioita.

Työkaluja mielen hyvinvointiin

 Omaisyhdistys ja vertaistuki

Omaisille suunnattua toimintaa tarjoaa valtakunnallisesti parikymmentä omaisyhdistystä. Omaisyhdistysten toimintamuotoja ovat tietoon ja ohjaukseen perustuvia yksilö- ja perhetapaamisia, ryhmiä, kursseja, luentoja ja virkistystoimintaa. Omaisyhdistykset tekevät myös alueen mielenterveystoimijoiden kanssa yhteistyötä omaisnäkökulman edistämiseksi.

Vertaistuki on keskeisin tukimuoto omaisyhdistysten toiminnassa. Vertaistukeen perustuva tuki on ihmisten arkista kohtaamista. Omaisten vertaistoiminnassa keskeistä ovat kokemukset ja niiden jakaminen. On usein helpottavaa kuulla ettei ole yksin vaikeiden asioiden äärellä. Läheisen sairastaminen ja psyykkinen oireilu herättää muissakin samankaltaisia tunteita ja ajatuksia.

Videolla sairastuneen läheinen ja FinFami – Uusimaa ry:n vapaaehtoistyöntekijä Arja Heino-Gabrielsson kertoo, millaisia kokemuksia hänellä on ollut omaisille suunnatusta tuesta.

Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami

Mielenterveysomaisten keskusliittoon kuuluvia alueellisia jäsenyhdistyksiä on yhteensä 16 ympäri Suomea. Keskusliiton jäsenyhdistykset ovat avainasemassa mielenterveysomaisten hyvinvoinnin tukemisessa ja edistämisessä. Jäsenyhdistysten yhteisenä perustehtävänä on tukea toimintansa kautta mielenterveysomaisia ja kehittää alueellista omaistoimintaa.

Jäsenyhdistyksissä työskentelee lähes sata palkattua työntekijää. Lisäksi yhdistysten toiminnassa on mukana satoja vapaaehtoisia. Paikalliset omaisyhdistykset järjestävät mielenterveysomaisille muun muassa toimintaryhmiä, kursseja, tapahtumia ja lomatoimintaa.

Omaisten vertaisryhmissä omaiset voivat jakaa kokemuksiaan, saada tietoa psyykkisistä sairauksista ja oppia hyödyntämään voimavarojaan.

Tutustu seuraavasta linkistä alueellisiin jäsenyhdistyksiin ja linkit heidän toimintaansa:

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset


Katso videolta, kun FinFami – Uusimaa ry:n lapsiperhetyöntekijä Olli Rauhala kertoo yhdistyksen toiminnasta.

 Omaishoidontuki

Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidontuki on kokonaisuus, joka sisältää hoidettavalle annettavat palvelut sekä omaishoitajalle annettavan hoitopalkkion, vapaan ja omaishoitoa tukevat palvelut.

Kunta tekee päätöksen omaishoidon tuesta ja siihen sisältyvistä palveluista. Lisäksi kunta ja omaishoitaja tekevät omaishoidon tuesta omaishoitosopimuksen. Sopimuksen liitteeksi kunta, hoidettava ja omaishoitaja laativat yhdessä hoidettavalle hoito- ja palvelusuunnitelman.

Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle

  • omaishoito
  • hoito- ja palvelusuunnitelmassa määriteltävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  • omaishoitajan vapaan ajaksi annettavat palvelut.

Omaishoidon tukeen sisältyy omaishoitajalle

  • hoitopalkkio
  • vapaa
  • eläke- ja tapaturmavakuutus
  • sosiaalipalvelut.

Omaishoitajalle maksettavan palkkion suuruus riippuu hoidon sitovuudesta. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmen vuorokauden mittaiseen vapaaseen kuukaudessa, jos hän on kuukauden aikana sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti. Lakisääteisen vapaan lisäksi kunta voi myöntää omaishoitajalle myös enemmän vapaata ja alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita.