Mielenterveyden ongelmiin liittyvät tiedonkäsittelyn vaikeudet

Moniin mielenterveyden ongelmiin liittyy muutoksia tiedonkäsittelyssä ja oppimisessa. Usein vaikeuksia esiintyy erityisesti muistamisessa ja keskittymisessä.

Eri sairauksiin liittyy tyypillisesti hieman erilaisia tiedonkäsittelyn vaikeuksia. Joskus vaikeuksia ilmenee jo ennen sairauden puhkeamista, yleisimmin tiedonkäsittelyn vaikeudet ilmenevät kuitenkin sairauden puhkeamisen jälkeen.

Myös vaikeuksien pysyvyydessä on eroa. Toisinaan kognitiiviset vaikeudet ovat pysyvä osa sairautta, erityisesti pitkäkestoisten, niin sanotusti kroonisten sairauksien kohdalla. Useissa tapauksissa vaikeudet väistyvät sairauden helpotuttua.

 Masennus

Masennuksessa keskeinen oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto ja mielihyvä. Varsinaisen masennustilan diagnosointi edellyttää myös useita samanaikaisia muita oireita.

Katso lisää tietoa masennuksesta

Masennukseen liittyy muutoksia tiedonkäsittelytoiminnoissa. Yleisesti masentuneet kokevat muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Aloitekyky voi olla heikentynyt ja päätöksenteko voi tuntua vaikealta. Tiedonkäsittelytoimintoja arvioivissa neuropsykologisissa tutkimuksissa masennukseen on havaittu liittyvän erityisesti kielellisen muistin ja oppimisen vaikeuksia, toiminnanohjauksen vaikeuksia sekä tiedonkäsittelyn ja psykomotoriikan hidastumista. Muistisuoriutumisen vaikeudet painottuvat uuden aineksen mieleen painamiseen. Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat ilmetä juuttumisena, häiriöherkkyytenä ja vaikeutena vaihtaa joustavasti toimintatapaa. Myös näönvaraisessa päättelysuoriutumisessa voi ilmetä heikentymistä. Lievässä masennuksessa ei yleensä ilmene tutkimuksin todettavia tiedonkäsittelyn vaikeuksia, vaikka masentuneesta itsestään esimerkiksi muistin toiminta tuntuisikin heikentyneeltä.

Yleensä masennukseen liittyvät vaikeudet tiedonkäsittelyssä ja oppimisessa korjautuvat toipumisen myötä. Näiden korjaantuminen saattaa kuitenkin tapahtua hieman viiveellä varsinaisten masennusoireiden helpottumisen jälkeen. Jos masennusjaksot ovat toistuvia, tiedonkäsittelyn vaikeuksia voi ilmetä myös oireettomana aikana. Tällaisia pysyvämpiä toistuviin masennustiloihin liittyviä tiedonkäsittelynvaikeuksia ovat erityisesti tarkkaavuuden, kielellisen muistin ja näönvaraisen tiedonkäsittelyn vaikeudet sekä vaikeudet oman toiminnan ohjaamisessa. Samanaikainen ahdistuneisuus voi voimistaa masennukseen liittyviä muistin ja oppimisen vaikeuksia.

 Ahdistus

Tarkkaa rajaa normaalin ja häiritsevän ahdistuksen välillä ei ole olemassa. Ahdistuneisuushäiriöistä puhutaan yleensä silloin, kun ahdistuneisuus tai pelot ovat niin voimakkaita, että ne rajoittavat henkilön psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, eivätkä ole ohimeneviä. Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä.

Katso lisää tietoa ahdistuneisuudesta

Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy muistiin painottuvia tiedonkäsittelyn vaikeuksia. Yleistyneessä ahdistuksessa muistivaikeudet voivat olla saman tasoisia kuin vakavassa masennuksessa. Myös keskittymisvaikeudet ja vaikeudet tarkkaavuuden säätelyssä ovat tyypillisiä. Tarkkaavuuden säätelyssä voi ilmetä vaikeutta ehkäistä toiminnan kannalta tarkoituksettomia ärsykkeitä sekä hankaluutta vaihtaa joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti tarkkaavuuden kohdetta.

Ahdistuneisuushäiriöihin lukeutuviin pakko-oireisiin häiriöihin (pakkoajatukset, pakkotoiminnot tai näiden yhdistelmät) voi liittyä näönvaraisen muistin, toiminnanohjauksen, valikoivan tarkkaavuuden sekä kielellisen muistin ja kielellisen sujuvuuden ongelmia.

Katso lisää tietoa pakko-oireista

 Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennusoireita ja maanisia oireita sekä oireiden välissä oireettomia jaksoja. Maniassa mieliala on epänormaalin kohonnut, kiihtynyt ja energinen. Masennusvaihe muistuttaa tavallista masennustilaa. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön voi liittyä psykoottisia oireita.

Katso lisää tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy tiedonkäsittelyn ja oppimisen vaikeuksia, jotka voivat jatkua myös sairauden oireettomassa vaiheessa.

Maniavaiheessa esiintyy tyypillisesti ylivireyteen liittyviä keskittymisvaikeuksia, häiriöherkkyyttä ja impulsiivisuutta. Päätöksenteko, suunnittelu ja oman toiminnan arviointi vaikeutuvat ja psykomotoriikka nopeutuu. Masennuksen aikana vireys tyypillisesti vähenee ja aloitekyky voi olla heikko. Tarkkaavuuden pitkäkestoinen ylläpito vaikeutuu, psykomotorinen suoriutuminen hidastuu ja toiminnanohjauksessa esiintyy ongelmia.

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy lisäksi kielellisen muistin vaikeuksia. Osa mieleenpainamisen ja uusien asioiden oppimisen hankaluudesta voi selittyä tiedonkäsittelyn hidastumisella ja tarkkaavuuden ylläpidon vaikeuksilla. Vaikeudet alkavat yleensä vasta sairauden puhjettua, mutta voivat vaikeutua ajan myötä.

 Skitsofrenia

Skitsofrenia on yleisin psykoosisairauksista, eli mielisairauksista, joissa ihmisen kyky arvioida todellisuutta on häiriintynyt. Skitsofrenialle ovat tavanomaisia erilaiset ajattelun tai havaitsemisen vääristymät sekä usein myös tunneilmaisujen poikkeavuus tai latistuminen.

Katso lisää tietoa skitsofreniasta

Skitsofreniaan liittyy keskeisenä oireena muutoksia tiedonkäsittelyssä ja oppimisessa. Kun niin sanotut negatiiviset oireet (mm. tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen, apatia ja huomiokyvyn puutokset) ovat keskeinen osa taudinkuvaa, myös kognitiiviset oireet ovat usein voimakkaampia kuin taudinkuvassa, jossa positiiviset oireet hallitsevat (mm. harhaluulot, harha-aistimukset, outo käyttäytyminen, ajatushäiriöt ja tunnetilan epäsopivuus).

Vaikeuksia havaitaan useimmissa tiedonkäsittelytoiminnoissa. Suurimpia muutoksia ilmenee tarkkaavuuden, muistin, oman toiminnan ohjauksen ja prosessointinopeuden alueella. Muutokset prosessointinopeudessa voivat heijastua moniin muihin tiedonkäsittelyn ja oppimisen osa-alueisiin. Muistin osalta erityisesti uusien asioiden mieleenpainaminen ja muistista haku voivat vaikeutua. Myös työmuistin toiminnassa ilmenee vaikeuksia.

Toiminnanohjauksen vaikeudet ilmenevät muun muassa aloitekyvyn ongelmina sekä vaikeuksina toimia suunnitelmallisesti ja joustavasti jättäen epäolennaiset asiat huomiotta. Ongelmat tiedonkäsittelyssä ja oppimisessa heijastuvat herkästi sosiaaliseen selviytymiseen ja työkykyyn. Myös sairauden hoitoon liittyviä ohjeita voi olla vaikea muistaa.

Tiedonkäsittelytoiminnoissa ja oppimisessa voi ilmetä heikkoutta jo vuosia ennen skitsofrenian puhkeamista. Myöhemmin skitsofreniaan sairastuvilla voi jo lapsuudessa esiintyä ongelmia erityisesti oppimisessa, päättelykyvyssä ja käsitteenmuodostuksessa. Sairautta edeltävät tiedonkäsittelyn heikkoudet liittyvät todennäköisesti varhaiseen keskushermoston häiriöön, joka aiheuttaa sekä muutokset tiedonkäsittelyssä että vaikuttaa itse skitsofrenian puhkeamiseen.

Sairauden puhkeamiseen liittyy usein merkittävä tiedonkäsittelytoimintojen heikentyminen. Sairauden kuluessa vaikeudet eivät yleensä lisäänny, vaan oirekuva pysyy suhteellisen samankaltaisena koko sairauden ajan. Joidenkin kohdalla kognitiivinen toimintakyky voi sairauden hoidon myötä myös kohentua.

 Neuropsykiatriset sairaudet

Neuropsykiatrisilla sairauksilla tarkoitetaan sairauksia, joissa aivojen vaurio tai poikkeava toiminta aiheuttaa käyttäytymisen ja tiedonkäsittelyn ongelmia. Kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä ovat muun muassa aktivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) sekä autismikirjon häiriöt, kuten Asperger.

ADHD

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) on aikuisikään jatkuva kehityksellinen häiriö, johon liittyy vaikeuksia säädellä tarkkaavuutta, hillitä yllykkeitä ja ohjata omaa toimintaa tarkoituksenmukaisesti. ADHD voi ilmetä ylivilkkausoireiden kanssa tai painottua enemmän tarkkaavuuden vaikeuksiin.

Katso lisää tietoa ADHD:sta

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön liittyy tavallisesti vaikeuksia oman toiminnan ohjaamisessa, tarkkaavuuden säätelyssä sekä muistamisessa. Toiminnanohjauksen vaikeuksia ilmenee erityisesti suunnitteluun, toimeenpanoon, toteuttamiseen, tulosten seuraamiseen ja häiritsevien ärsykkeiden torjumiseen liittyen. Myös huono ajanhallinta ja moneen asiaan ryhtyminen samanaikaisesti ovat tyypillisiä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön liittyviä piirteitä. ADHD:n kanssa samanaikaisesti esiintyy usein myös kehityksellisiä oppimisvaikeuksia, kuten lukivaikeutta sekä muita psykiatrisia sairauksia. Jopa kolmella neljästä aikuisesta ADHD-potilaasta on jokin muu psykiatrinen häiriö, joista ahdistuneisuushäiriö ja masennus ovat yleisimmät.

Autismikirjon häiriöt

Autismin kirjoon kuuluu hyvin erilaisia aivojen kehityksen häiriöistä johtuvia oireyhtymiä, joiden yhdistävä tekijä ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin vaikeudet sekä poikkeavuus käyttäytymisessä ja aistikokemuksissa.

Aspergeriin oireyhtymä on yksi yleisimmistä autismikirjon häiriöistä. Toisin kuin autismiin, Aspergeriin ei liity yleistä kehityksen viivästymää varhaislapsuudessa. Aspergerin oireyhtymässä tyypillisiä ovat intensiiviset kiinnostuksenkohteet ja rutiininomaiset käyttäytymismallit.

Katso lisää tietoa aspergerista

Aspergerin oireyhtymään liittyy poikkeavan käyttäytymisen ohella vaikeuksia tiedonkäsittelytoiminnoissa. Tyypillisesti ilmenee vaikeuksia ymmärtää toisten ihmisten ajatuksia ja jäsentää kokonaisuuksia. Lisäksi oireyhtymään liittyy hankaluutta ei-kielellisen viestinnän, kuten eleiden ymmärtämisessä, puheen tarkoituksenmukaisessa käytössä ja ymmärtämisessä, motoriikassa, kasvojen tunnistamisessa sekä toiminnanohjauksessa, erityisesti toiminnan joustavuudessa, suunnittelussa ja organisoinnissa.

Tiedonkäsittelytoimintojen taso voi olla hyvin vaihteleva siten, että jollakin alueella henkilö saattaa olla hyvinkin etevä ja toisilla alueilla voi ilmetä selkeitä puutteita. Asperger altistaa myös masennukselle ja sosiaaliselle eristäytymiselle.