Tunnista peliongelma

Kohtuullinen pelaaminen ei aiheuta haittoja vaan on vielä harraste tai ajanviete, mutta voi lisääntyessään johtaa ongelmalliseen pelaamiseen.

Ongelmallisesta pelaamisesta aiheutuu ajoittaisia ongelmia: Pelaaja saattaa salata pelaamistaan ja kokee syyllisyyttä ja ajoittaista masennusta. Pelaaminen aiheuttaa myös riitoja ihmissuhteissa.

Peliriippuvuudessa puhutaan vakavista ongelmista, jotka syntyvät liiallisen pelaamisen seurauksena. Pelaaja kokee masennusta, ja hänellä voi olla itsemurha-ajatuksia. Lisäksi hänellä saattaa olla velkaa, ja hän ehkä rahoittaa pelaamistaan rikollisinkin keinoin. Ihmissuhdeongelmat voivat johtaa muun muassa avioeroon.

Lähde: THL/Pelihaitat

 

Erilaisia testejä rahapeliriippuvuuden tunnistamiseen

Voit testata rahapeliriippuvuutesi Päihdelinkin sivustolla:

Lie/Bet — kaksi kysymystä rahapelien pelaamisesta

  1. Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän rahaa?
    kyllä / ei
  2. Oletko koskaan joutunut valehtelemaan läheisillesi siitä, kuinka paljon pelaat?
    kyllä / ei

Myöntävä vastaus toiseen tai molempiin kysymyksiin merkitsee, että asiakkaalla saattaa olla peliongelma. Tällöin asiaa on selvitettävä tarkemmin ja arvioitava palvelujen tarve.

Lähde: Peluuri

 Diagnostisia välineitä

Peliongelman arviointiin tulee käyttää diagnostisia välineitä. Meillä Suomessa virallinen diagnoosi perustuu ICD-10-järjestelmään (pelihimo F63.0). Toinen, erityisesti tutkimuksissa käytetty, on amerikkalainen diagnostinen mittari DSM-V.

Peliongelman arviointiin käytettäviä välineitä ovat

  • SOGS-R (South Oaks Gambling Screen Revised), 20 kysymystä
  • PGSI (Problem Gambling Severity Index), 10 kysymystä
  • NODS (NORC SDM Screen for Gambling Problems), 17 kysymystä.

Lähde: Jaakkola T. (2009)