Toimeentulo ja etuudet

toimeentulo ja etuudet

Jokaisella sairastumisen tai kuntoutumisen perusteella myönnettävällä sosiaaliturvaetuudella on olemassa omat perusteensa, joiden pohjalta Kelassa arvioidaan hakijan oikeus saada etuutta. Alta löydät listattuna Kelasta haettavat etuudet ja niiden kuvaukset, jotka on tarkoitettu tukemaan perheen ja nuoren taloudellista selviytymistä sairastamisen vuoksi muuttuneessa tilanteessa. Lopuksi on kerrottu vielä kuntien sosiaalitoimen järjestämästä taloudellisesta tuesta (omaishoidon tuki ja ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki).

 Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Alle 16-vuotiaan vammaistuen tavoitteena on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen selviytymistä ja kuntoutumista jokapäiväisessä elämässä. Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää, mikäli lapsen sairauteen, vikaan tai vammaan liittyvästä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vanhemmille vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta. Myönnettävän tuen määrä arvioidaan lapsen sairauden laadun ja rasituksen sekä sidonnaisuuden kokonaismäärän perusteella.

Lisätietoa tuen määrästä

Alle 16-vuotiaan vammaistukea haetaan Kelasta. Hakulomakkeen (EV 258) liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto C, jonka tavallisesti kirjoittaa hoidosta vastaava lääkäri. Alle 16-vuotiaan vammaistukea maksetaan seuraavan kuukauden alusta siitä lukien, jolloin sairaus on todettu. Alle 16-vuotiaan vammaistukea voi tarvittaessa hakea takautuvasti 6 kuukauden ajalta.

On hyvä muistaa, että päätös tehdään yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla ja vanhempien hakemuslomakkeessa antamilla tiedoilla on suuri merkitys. Alle 16-vuotiaan vammaistuki on verovapaata tuloa, eikä sen saaminen riipu vanhempien tuloista tai varallisuudesta. Sitä voidaan maksaa myös riippumatta siitä, onko lapsi päivä- tai kotihoidossa tai koulussa. 

Seuraava kuvio voi auttaa selvittämään, voisiko nuori saada esimerkiksi alle 16-vuotiaan vammaistukea.

Mikäli nuorella on ylhäällä olevassa kuviossa mainittuja hoitokontakteja, avuntarvetta ja/tai tukitoimia kolmella osa-alueella on paikallaan selvittää nuoren oikeus vammaistukeen. Todettakoon, että nuorten tilanteet ovat aina yksilöllisiä. Tämän vuoksi myös tuen myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti. Nuorella voi olla samanaikaisesti myös muita sairauksia, esimerkiksi masennusta ja diabetes.

Lisätietoja voi kysyä Kelan palvelunumerosta 020 692 211

Lisätietoa kelan verkkosivuilta tai terveydenhuollon sosiaalityöntekijältä.

 16 vuotta täyttäneen vammaistuki

Kun nuori täyttää 16 vuotta, oikeus lapsen vammaistukeen loppuu. Tällöin hänellä voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen, jonka tarkoituksena on helpottaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistukea maksetaan 16 vuotta täyttäneelle pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän ole eläkkeellä.

Vammaistuen myöntämisen edellytyksenä on, että heikentyneen toimintakyvyn seurauksena sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään arjessa ja selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä. Sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa (arvioidaan yleensä lääketieteellisin perustein) sekä avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta.

On hyvä muistaa, että vammaistuki voidaan myöntää korotettuna, jos perusvammaistuen edellytykset täyttyvät ja sairaudesta tai vammasta aiheutuvien erityiskustannusten arvioidaan kohoavan vähintään korotetun vammaistuen määrään. Erityiskustannuksia voivat olla esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut, hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvat matkakustannukset sekä kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset. Kustannuksina hyväksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset. Niitä tulee olla vähintään kuuden kuukauden ajalta. Auton, laitteiden hankinnan, harrastustoiminnan kuluja tai normaaleja ruoka- tai vaatekuluja ei katsota erityiskustannuksiksi.

Vammaistukea haetaan Kelasta lomakkeella (EV 256) ja mukaan liitetään B- tai C-lääkärinlausunto, jonka tulee olla tehty puolen vuoden sisällä. Kela voi myöntää tuen takautuvasti enintään puolelta vuodelta.

Lisätietoa 16 vuotta täyttäneen vammaistuesta (Kela)

Lisätietoja voi pyytää myös terveydenhuollon sosiaalityöntekijältä tai soittamalla Kelan palvelunumeroon 020 692 211

 Erityishoitoraha

Erityishoitoraha on korvaus ansionmenetyksestä tilanteessa, jossa alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen huoltaja on estynyt tekemästä työtä osallistuakseen lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen. Lapsen ikä, hoitopaikka, sairauden vaikeus ja hoidon vaihe vaikuttavat erityishoitorahan myöntämiseen. Erityishoitoraha voidaan maksaa kun vanhempi osallistuu lääkärin määräämänä lapsensa hoitoon arkipäivänä vähintään 6 tunnin ajan (matka-ajat mukaan lukien) ja on estynyt tekemästä työtään, eikä saa hoitoon osallistumisen ajalta palkkaa.

Erityishoitorahaa varten tarvitaan D-lääkärintodistus, jossa todetaan lapsen sairaus ja huoltajan hoitoon osallistuminen tarpeellisuus. Hoitava lääkäri toteaa ja kuvaa sairauden vaikeusasteen ja hoidollisen vaiheen lääkärinlausunto D:llä.

On hyvä muistaa, että erityishoitorahaa ei makseta, jos saat hoidon ajalta palkkaa tai Kelan maksamaa päivärahaa, kuten erityisäitiys- tai äitiysrahaa, isyysrahaa, vanhempainrahaa tai sairauspäivärahaa. Jos saat erityishoitorahaa, et voi samaan aikaan saada työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Erityishoitorahaan ei ole oikeutta silloin, kun lapsi on päivisin kodin ulkopuolella päivähoidossa tai koulussa. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa vanhempi on hoitavan lääkärin arvioon perustuvan koulu- tai päivähoitokokeilun ajan kotona varalla. Varallaololla tarkoitetaan, että vanhempi on valmiina reagoimaan nopeasti, jos lapsen vointi huononee tai lapsi tarvitsee vanhemman antamaa hoitoa ja seurantaa koulu- tai päivähoitopäivän aikana. Vanhempi ei ole koulussa tai päivähoidossa läsnä, mutta varallaolo edellyttää työstä poissaoloa. Erityishoitorahan maksaminen kotihoidon aikaisen koulu- tai päivähoitokokeilun ajalta edellyttää, että lapsella on nopeasti kehittyvässä tai vaativassa hoidollisessa vaiheessa oleva vaikea sairaus.

On hyvä muistaa, että kokeilun ja vanhemman varallaolon tulee perustua lasta hoitavan lääkärin arvioon. Erityishoitorahalla voidaan turvata vain sellaista varallaoloa, joka on hoidon ja lapsen sairauden tila huomioiden välttämätöntä. Lääkärintodistuksessa D on kuvattava sairauden hoitovaihe, kokeilun arvioitu kesto sekä vanhemman varallaolon tarve perusteluineen. Kokeilu voi tapahtua sairaudenhoidon eri vaiheissa tai sen päätyttyä, kun täysipainoinen koulunkäynti ei vielä ole mahdollista.

Erityishoitorahan määrä riippuu hakijan työtuloista tai yrittäjän eläkevakuutuksen vuosityötulosta. Jos hakijalla ei ole riittävästi työtuloja päivärahan laskemisen perusteeksi, maksetaan erityishoitoraha minimimäärä. Erityishoitoraha on verollinen. Karenssia ei ole: lyhin aika, jolta erityishoitoraha maksetaan, on 1 vrk.

Erityishoitorahaa haetaan Kelasta (lomake SV 89) joko paperilomakkeella tai sähköisesti. Liitteeksi tarvitaan lääkärin D-todistus. Takautuva hakuaika on 4 kuukautta. Myös erityishoitorahaa koskevasta Kelan päätöksestä voi valittaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle. Valitusosoitus on aina liitetty päätökseen.

Lisätietoa erityishoitorahasta (Kela)

Lisätietoja voi pyytää myös terveydenhuollon sosiaalityöntekijältä tai soittamalla kelan palvelunumeroon 020 692 206

 Sairauspäiväraha

16 vuotta täyttänyt nuori voi hakea Kelalta sairauspäivärahaa, jos hän on sairauden vuoksi työkyvytön. Sairauspäivärahan omavastuuaika riippuu siitä onko nuorella ollut tuloja ennen työkyvyttömyyttä, esimerkiksi työtuloja tai kelan muuta etuutta kuten opintotuki.

Mikäli nuori on saanut opintorahaa 4 kuukautta ennen työkyvyttömyyttä, sairauspäivärahaa maksetaan 10 päivän omavastuuajan jälkeen ja se on vähintään opintorahan suuruinen ensimmäisten 55 päivän ajalta. Jos nuoren sairaus kestää vähintään kaksi kuukautta, hänen kannattaa lakkauttaa opintotuki ja hakea sairauspäivärahaa, jotta opintotukikuukaudet eivät kulu kun opinnot eivät edisty sairauden vuoksi. Opintotuki lakkautetaan Kelan olosuhdemuutosilmoituksella. Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä ja lauantailta.

Kun opiskelijalle maksetaan sairauspäivärahaa, hän voi opiskella enintään 40 prosenttia ohjeellisesta lukukauden tai lukuvuoden tavoitteesta. Lisätietoa sairauspäivärahan määrästä ja opiskelumahdollisuuksista sairauden aikana saat osoitteesta http://www.kela.fi/sairauspaivaraha.

On hyvä muistaa, että mikäli nuorella ei ole ollut tuloja ennen sairastumista, hän voi saada sairauspäivärahaa, kun työkyvyttömyys on jatkunut karenssiajan eli 55 päivää.

Sairauspäivärahaa haetaan Kelan lomakkeella (SV 8) ja mukaan liitetään lääkärinlausunto, lyhyen ajan sairauslomiin riittää A-lausunto, pidempiaikaiseen sairauslomaan B-lausunto tai A-lausunto + epikriisit. Sairauspäivärahaa tulee hakea kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Sairauspäiväraha on veronalaista tuloa. Päivärahan ennakonpidätys tehdään verokortin mukaan.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Sairauspäivärahan maksaminen päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jota seuraavana kuukautena 300 päivää tulevat täyteen.

Esimerkki: Nuori on 17 v. ja käy lukion 2. luokkaa. Nuorelle on pitkään jatkuneen psyykkisen oireilun vuoksi annettu sairauslomaa koulusta, koska hän ei ole opintojen kevennyksestä huolimatta kyennyt suorittamaan opintoja. Nuorella on toimeentulona opintoraha, jota hän on saanut 4 kuukautta ennen työkyvyttömyyttä. Sairausloma kestää useamman kuukauden. Nuorelle voidaan hakea sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden alusta alkaen, takautuvasti 2 kk ajalta, jolloin opintotuki kannattaa lakkauttaa. Nuoren oikeus sairauspäivärahaan alkaa 10 omavastuupäivän jälkeen, sairauspäivärahan suuruus on opintorahan suuruinen 55 päivän ajalta. Mikäli nuori olisi saanut opintorahaa sairauspäivärahaa edeltäviltä kuukausilta alle 4 kk, myönnettäisiin sairauspäiväraha 55 omavastuupäivän jälkeen ja tällöin sairauspäiväraha olisi 23,93 eur/pvä.

Lisätietoa sairauspäivärahasta

Lisätietoja voi pyytää myös terveydenhuollon sosiaalityöntekijältä tai soittamalla Kelan palvelunumeroon 020 692 204

 Nuoren kuntoutusraha

Kela voi myöntää nuoren kuntoutusrahaa 16–19-vuotiaalle nuorelle, jonka työkyky tai opiskelukyky sekä mahdollisuudet valita ammatti tai työ ovat sairauden vuoksi olennaisesti heikentyneet, ja/tai nuori tarvitsee erityisiä tukitoimia opiskelun aikana. Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on varmistaa nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa hänen työllistymisedellytyksiään sekä turvata hänen toimeentulonsa kuntoutuksen aikana. Tavoitteena on myös ehkäistä nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos nuori on hyväksytty suorittamaan opiskelu- ja kuntoutussuunnitelman mukaista tutkintoa ennen kuin hän on täyttänyt 20 vuotta, maksetaan kuntoutusrahaa koko tutkinnon suorittamisen ajalta.

Kuntoutusrahahakemuksen (KU 112) liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B ja kotikunnassa (käytännössä yleensä oppilaitoksessa) laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma (KHOPS/HOJKS). Suunnitelma laaditaan yhdessä huoltajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmasta ilmenevät tiedot kuntoutumisen mahdollisuuksista ja tavoitteista sekä suunnitelma opiskelun järjestämisestä ja toteuttamisesta. Suunnitelmaa tarkistetaan ja toteutumista seurataan kuntoutusrahakauden aikana. Nuoren kuntoutusrahan saaminen ei edellytä kuntoutuspäätöstä, kuten kuntoutusraha yleensä.

Omavastuuaika on yleensä kuntoutuksen aloittamispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää. Jos nuori on saanut sairauspäivärahaa välittömästä ennen kuntoutusta, kuntoutusrahaa voidaan maksaa heti ilman omavastuuaikaa. 16 vuotta täyttäneen vammaistukea ja nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa yhtä aikaa.

Esimerkki: 16 vuotta täyttänyt nuori käy nuorisopsykiatrian poliklinikalla säännöllisillä ajoilla ahdistuneisuuden vuoksi ja käy yläkoulua sairaalakoulussa. Ahdistus haittaa koulussa ja arjessa selviytymistä ja hän tarvitsee näissä asioissa erityistä tukea, oman koulun käyminen ei ole onnistunut. Tuen tarpeen on arvioitu kestävän ainakin meneillään olevan lukuvuoden verran. Nuorella on tavoitteena saada päättötodistus ja jatkaa ammatillisiin opintoihin. Nuorelle myönnetään 9. luokan ajaksi nuoren kuntoutusraha koulunkäynnin ja kuntoutumisen sekä jatkossa ammatillisiin opintoihin pääsemisen tukemiseksi.

Lisätietoa Kelan nuoren kuntoutusrahasta

 Kuntoutusraha

Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata toimeentulo kuntoutuksen aikana. Kela voi myöntää kuntoutusrahan, jos asiakkaalla on kuntoutuspäätös kelasta, työterveyshuollosta tai kunnalta/kuntayhtymältä. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen ajalta. Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää että hakija on 16–67-vuotias, kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy, asiakas on estynyt työstä kuntoutuksen vuoksi ja asiakkaalle on tehty hyväksyttävä kuntoutuspäätös. Myöntämisedellytykset harkitaan aina asiakaskohtaisesti ja kokonaisuus huomioiden.

Lisätietoa Kelan kuntoutusrahasta ja kuntoutusvaihtoehdoista

Kelan kuntoutusraha vanhemmille on korvausta lyhytaikaisesta ansionmenetyksestä. Kuntoutusraha on tarkoitettu vanhemmalle, joka osallistuu sopeutumisvalmennukseen tai perhekuntoutukseen ja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtä. Kuntoutusraha määräytyy yleensä työtulojen mukaan ja on veronalaista tuloa.

Lisätietoa Kelan nuoren kuntoutusrahasta

 Määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada 16−65-vuotias henkilö, joka ei sairauden, vian tai vamman vuoksi kykene ansaitsemaan toimeentuloaan. Työkyvyttömyyseläkkeellä korvataan pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaan ansiotulojen menetystä. Kun sairaus johtaa työkyvyttömyyteen, haetaan ensin yleensä sairauspäivärahaa, jota maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea, jos sairaus pitkittyy. Alle 20-vuotiaalle nuorelle kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vain, mikäli selvitysten perusteella todetaan, ettei mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen ole, tai jos ammatillinen kuntoutus on sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt tuloksettomana. Nuorelle ensisijainen etuus on määräaikainen kuntoutustuki.

Kuntoutustuen myöntäminen edellyttää, että hakija on asunut Suomessa vähintään laissa vaaditun asumisajan, ts. kolme vuotta 16 vuotta täytettyään. Asumisaikavaatimusta ei kuitenkaan edellytetä, jos työkyvyttömyys on alkanut Suomessa asuessa ennen kuin hakija on täyttänyt 19 vuotta, tai hakija on saanut 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea.

Työkyvyttömyyseläkettä ja määräaikaista kuntoutustukea haetaan Kelan ja Eläketurvakeskuksen yhteisellä lomakkeella (ETK/Kela 7002). Liitteeksi tarvitaan mahdollisimman tuore, enintään vuoden vanha lääkärinlausunto B sekä muut selvitykset, joihin hakija vetoaa. Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea takautuvasti enintään kuuden kuukauden ajalta.

Nuori voi saada määräaikaisen kuntoutustuen, kun kuntoutusmahdollisuuksia selvitetään tai nuori on kuntoutuksessa. Kuntoutustuen edellytyksenä on, että nuorelle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistellaan. Hoito- tai kuntoutussuunnitelma voi olla lääkärinlausunnossa tai erillisenä liitteenä. Muutoin määräaikaisen kuntoutustuen hakijaa koskevat samat vaatimukset kuin työkyvyttömyyseläkkeen hakijaa.

Kelan asiantuntijalääkäri ja ratkaisija arvioivat hakijan jäljellä olevaa työkykyä lääkärinlausunnon ja hakemuksen tietojen perusteella. Jos Kela hylkää työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen, se ohjaa hakijan Kelan kuntoutukseen tai muiden palvelujen piiriin.

Kun työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki myönnetään 16-vuotiaalle, hänelle maksettu lapsilisä ja mahdollinen vammaistuki lakkaavat. Vammaistuen sijasta voi saada eläkettä saavan hoitotukea.

Lisätietoa työkyvyttömyyseläkkeestä

Lisätietoja voi pyytää myös terveydenhuollon sosiaalityöntekijältä tai soittamalla kelan palvelunumeroon 020 692 202

 Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuen tarkoitus on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, kuntoutustaan ja hoitoaan.

On hyvä muistaa, että eläkettä saavan hoitotukea voi saada täytettyään 16 vuotta. Sen saaminen edellyttää, että hakija saa työeläkkeenä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Nuori voi saada hoitotukea, jos hänen toimintakykynsä voidaan arvioida olevan sairauden tai vammaisuuden vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta tai ohjauksen tai valvonnan tarvetta.

Erityiskustannukset ovat sairaudesta tai vammasta aiheutuvia tarpeellisia ylimääräisiä kustannuksia. Kustannuksina hyväksytään yleensä vain vähintään 6 kuukauden ajalta tulevat jatkuvat kustannukset. Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut, ylimääräiset matkakustannukset sekä kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset. Erityiskustannuksiksi ei lueta esimerkiksi normaaleja ruoka- tai vaatekuluja, harrastustoiminnan, laitteiden hankinnan tai auton kuluja.

Hoitotukihakemukseen tarvitaan liitteeksi enintään puoli vuotta vanha lääkärinlausunto C (tai lausunto B, jos siitä ilmenevät hakemuksen ratkaisemisessa tarvittavat tiedot). Halutessaan hakija voi liittää hakemukseen asuinkuntansa sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän tai muun hänen tilanteensa tuntevan henkilön antaman selvityksen hakijan avuntarpeesta, hänen käyttämistään palveluista ja erityiskustannuksista. Sairaudesta tai vammasta aiheutuneita kustannuksia ilmoitettaessa mukaan tulee liittää tarvittavat kuitit tai selvitykset erityiskustannuksista.

Eläkettä saavan hoitotukea voi saada takautuvasti enintään kuuden kuukauden ajalta. Hoitotuki voidaan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi. Määräaikaan voi hakea jatkoa. Hoitotukea maksetaan yleensä vain Suomen sosiaaliturvaan kuuluvalle henkilölle.

Lisätietoa eläkettä saavan hoitotuestaTutustuthan myös nuoren kuntoutusta koskeviin Kelan palveluihinOte Harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohjeistaLisätietoa sosiaaliturvaetuuksista

Lisätietoja voi pyytää myös terveydenhuollon sosiaalityöntekijältä tai soittamalla Kelan palvelunumeroon 020 692 202

 Muutoksenhaku

Mikäli asiakas on tyytymätön Kelan antamaan päätökseen ja valittaa siitä, tutkii Kela ensin annetun päätöksen itseoikaisumahdollisuuden. Jos itseoikaisulle ei Kelan käsityksen mukaan ole mahdollisuutta (tai se on osittainen eli kaikkiin asiakkaan valituksessa esittämiin vaatimuksiin ei voida vastata), lähtee muutoksenhaku eteenpäin sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Asiakas saa tästä kirjeitse tiedon. Valituksen käsittelyaika muutoksenhakulautakunnassa saattaa olla hyvin pitkä. Joskus kielteisissä päätöksissä uusi hakemus on hyödyllisempi vaihtoehto. Myös molemmat (valitus ja uusi hakemus) voi tehdä samalla kertaa. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen voi edelleen hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Asian käsittely muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa on asiakkaalle maksutonta.

Lisätietoa muutoksenhausta (Kela)
Oppaan alkuunSeuraava osio