Hanki tietoa psykoosista
Aivan alkuun on syytä hankkia perustietoa psykoosista. Käy läpi Psykoosin pikaopas ja mielellään myös Psykoosiopas. Keskustele oppaissa esiin tulleista asioista hoitohenkilösi tai läheistesi kanssa. Voit lukea oppaat myös yhdessä esimerkiksi oman hoitajasi kanssa.
Kokeile haavoittuvuus–stressi-mallia
Suosittelemme, että käyt tämän osion läpi yhdessä hoitavan henkilösi kanssa, jotta voit heti kysyä, jos jokin asia jää epäselväksi. Olisi hyvä, jos perheesi voisi olla mukana osion läpi käymisessä.
Haavoittuvuus–stressi-malli on käytännöllinen tapa tarkastella sekä psyykkisiä että fyysisiä häiriöitä tai sairauksia. Nyt läpikäytävissä asioissa mallia ä hyödynnetään psykoosiin sairastumisen ymmärtämisessä.
Psyykkisellä haavoittuvuudella tarkoitetaan alttiutta tai taipumusta reagoida stressiin tietyillä psyykkisillä oireilla. Tällainen alttius voi olla perittyä tai liittyä aivojen varhaisiin rakenteellisiin muutoksiin. Haavoittuvuuteen vaikuttavat myös persoonallisuuden piirteet, muun muassa. ahdistusherkkyys, taipumus vetäytyä ihmissuhteista ja oppimisvaikeudet. Päihteiden käyttö lisää haavoittuvuutta.
Stressi voi syntyä tekijöistä, joita voivat olla esimerkiksi työpaikan vaihto, muutto, armeijaan meno, ihmissuhteisiin liittyvät asiat, sairaudet tai läheisen menetys. Monet sairastuvat melko nuorena, minä tekee ymmärrettäväksi se, että juuri nuorella on elämässään monenlaisia haasteita ja valintatilanteita, kuten esimerkiksi kotoa irtaantuminen, parisuhteen muodostus, ammatin valinta ja opiskelun aloittaminen. Näihin muutoksiin liittyvät tunteet, kuten pelko tai häpeä, voivat aiheuttaa stressiä.
Henkilökohtaiset ja ympäristön suojatekijät suojaavat stressin ja haavoittuvuuden vaikutuksilta.
Henkilökohtaisia suojatekijöitä ovat muun muassa
- riittävät taidot suoriutua arkipäivään liittyvistä tehtävistä, kuten raha-asioiden hoidosta ja tavallisimmista kodin ulkopuolisista toiminnoista
- lääkitys, joka vähentää oireita ja ahdistusherkkyyttä
- hyvät ongelmanratkaisutaidot.
Ympäristön suojatekijöistä tärkeimpiä ovat
- perheen tuki
- ystävät ja muu sosiaalinen verkosto
- merkityksellinen tekeminen
- mielekäs viikko-ohjelma.
Tämä osio sisältää harjoitustehtäviä, joista ensimmäinen on alla olevan linkin takana. Suosittelemme, että teet tehtävän yhdessä hoitavan henkilösi kanssa. Myös perheesi tai ystäväsi voivat olla miettimässä vastauksia
Linkin takana olevan PDF:n voi tulostaa, tai vastaukset voi kirjoittaa erilliselle paperille. On hyödyllistä koota tekemäsi tehtävät erilliseksi nipuksi tai kansioon, josta voit myöhemmin käydä katsomassa vastauksiasi.
Tehtävä 1: Käsitykseni henkilökohtaisesta haavoittuvuus-stressi-mallista
Opi tunnistamaan psykoosin varomerkit ja hallitsemaan niitä
Omia psykoosin oireitaan ja niitä ennakoivia varomerkkejä on mahdollista oppia tunnistamaan ja myös hallitsemaan. Varomerkeillä tarkoitetaan oireita, jotka ilmaantuvat muutamia viikkoja tai päiviä ennen varsinaista psykoosia, ja ne voivat eri ihmisillä olla erilaisia.
Varomerkit kertovat yleensä siitä, että stressitasosi on jostain syystä kohonnut ja haavoittuvuutesi lisääntynyt. Varomerkkejä laukaisevina tekijöinä voivat olla elämässä tapahtuvat muutokset ja erilaiset stressitilanteet.
Jotta voisit ennalta ehkäistä uudelleen sairastumista, tarvitset tietoa siitä, mitkä ovat juuri sinun sairaudessasi tyypillisiä uusimisen ennakko-oireita eli varomerkkejä. Sinun on myös tiedettävä mitä teet, jos huomaat uudelleen sairastumisen riskin lisääntyneen.
Varomerkkien lisäksi sinulla voi olla muita oireita eli niin sanottuja pitkäaikaisoireita. Nämä muut oireet eivät merkitse, että sairaus olisi uusimassa.
Tämän osion tavoitteena on, että
- opit tunnistamaan mahdollisen sairastumisriskin: tunnistat omat varomerkkisi ja pystyt seuraamaan vointiasi varomerkkien avulla
- opit keinot riskitilanteen hallintaan: teet henkilökohtaisen hätäsuunnitelman, löydät omia hallintakeinoja ja opit tunnistamaan elämäntilanteet, jotka vaikuttavat vointiisi.
Tehtävässä 2 on lista yleisimmistä psykoosin varomerkeistä, joita olisi hyvä käydä läpi yhdessä oman hoitotyöntekijäsi kanssa. Tulosta lomake, ja merkitse jokaisen varomerkin kohdalle, kuinka suuri ongelma kyseinen varomerkki oli sinulle ennen psykoosia. Lomakkeen lopussa on tyhjiä rivejä, joihin voit lisätä ne oireet eli varomerkit, joita huomasit itselläsi ennen psykoosia, mutta joita ei löytynyt valmiista listasta.
Joskus läheinen saattaa havaita sellaisia varomerkkejä, joita et ole itse huomannut. On hyödyllistä, jos voit antaa kyselyn myös perheenjäsenellesi tai ystävällesi (tehtävä 3), niin että voitte käydä sitä yhdessä läpi.
Tehtävä 2: Varomerkkien kyselylomake
Tehtävä 3: Varomerkkien kyselylomake – läheisen/tukihenkilön arvio
Henkilökohtaiset varomerkkisi auttavat sinua seuraamaan vointiasi. Yritä määritellä niille myös vakavuusasteet, ja pyydä tässä apua sinua hoitavalta henkilöltä tai läheiseltäsi. Ennen kuin teet tehtävän, katso esimerkistä, miten vakavuusasteita voi määritellä.
Tehtävä 4: Varomerkkien vakavuusasteiden määrittely
Seuraa alkuun omia oireitasi päivittäin alla olevan varomerkkien seurantakaavakkeen avulla (tehtävä 5). Jos tehtävä tuntuu vaikealta, voit pyytää apua tukihenkilöltäsi. On tärkeää, että opit täyttämään tämän kaavakkeen, koska sen avulla seuraat oireitasi itsenäisesti. Ota kaavake mukaan myös hoitokäynnille.
Tehtävä 5: Varomerkkien seurantakaavake
Jos varomerkkisi alkavat lisääntyä, on syytä ottaa käyttöön henkilökohtaiset hallintakeinot. Ne tarkoittavat sinulle sopivia menetelmiä lieventää stressiäsi ja lisätä hyvinvointiasi. Niitä käydään tarkemmin läpi seuraavassa Tunnista pitkäaikaisoireesi ja opi hallitsemaan niitä -osiossa. Ensisijaista on kuitenkin vähentää stressiä nopeasti.
Jos varomerkkisi alkavat voimistua huomattavasti, sinun ja tukihenkilösi on tiedettävä, mitä tehdä. Usein lääkityksen tehostaminen ja levon lisääminen auttavat, mutta lisäksi saatetaan tarvita muitakin keinoja.
Kriisisuunnitelma on lomake, jossa on yhteen koottuna tiedot siitä, mitä teet ja keneen otat yhteyttä, kun tarvitset apua. Kriisisuunnitelma olisi hyvä tehdä yhdessä hoitopaikan ja läheistesi kanssa. Siitä on käytävä ilmi, milloin varomerkit ovat niin vaikeita, että kriisisuunnitelman mukaisiin toimiin on ryhdyttävä välittömästi.
Tehtävässä 6 on yksi lomakepohja kriisisuunnitelmalle, jonka voitte täyttää hoitopaikassasi.
Tehtävä 6: Kriisisuunnitelma
Varomerkkien määrittelemisessä ja seurannassa on mahdollista käyttää apunasi itse valitsemaasi tukihenkilöä. Voit tehdä tukihenkilön kanssa sopimuksen, jonka mukaan hän saa kiinnittää huomiosi tilanteeseen ja tarvittaessa auttaa hakemaan apua, jos varomerkit voimistuvat. Sopimus on hyvä laatia kirjallisena.
Tukihenkilösi voi olla omainen, ystävä tai hoitohenkilö. Tärkeää on, että tapaat häntä riittävän usein ja luotat häneen. Tukihenkilösi voi myös kertoa mielipiteitään siitä, miten varomerkkiesi vakavuusasteet vaihtelevat. Jotkin varomerkeistäsi ovat sellaisia, että läheinen ihminen huomaa niiden voimistumisen helposti. Kun tukihenkilö tuntee varomerkkisi, hän voi olla avuksi myös niiden seurannassa.
Tehtävä 7: Tukihenkilö
Tunnista pitkäaikaisoireesi ja opi hallitsemaan niitä
Pitkäaikaisoireilla tarkoitetaan oireita, joita ilmenee usein tai lähes jatkuvasti. Hoidon ja kuntoutuksen keinoin niitä ei ole saatu täysin pois. Ne eivät samanlaisina pysyessään merkitse psykoosin uusiutumista, mutta voivat heikentää elämänlaatua. Ne saattavat vaikeuttaa erilaisia toimintoja, ja muiden voi olla vaikea suhtautua niihin. Esimerkiksi jaksamattomuus saattaa olla pitkäaikaisoire, ja on rasittavaa kuulla kehotuksia ryhdistäytymisestä, kun jo tekee kaiken, minkä jaksaa.
Sinun on hyvä tunnistaa, millaisista oireista kärsit usein tai jatkuvasti, ja miten oireet tavallisesti vaihtelevat. Kun olet näin määritellyt henkilökohtaiset pitkäaikaisoireesi, pystyt seuraamaan niitä, ja niiden avulla omaa vointiasi.
Tehtävä 8: Omat pitkäaikaisoireeni
Omien pitkäaikaisoireiden tunnistaminen ja niiden jatkuva seuranta tekevät mahdolliseksi kehittää niihin sopivia hallintakeinoja. Tärkeä osa pitkäaikaisoireiden seurantaa on hallintakeinojen kokeileminen käytännössä.
Pitkäaikaisoireiden hallitseminen voi olla vaikeaa, ja muutos voi tuntua pelottavalta. Hallinnan lisääntymisen kautta selviytyminen sairauden kanssa helpottuu ja oireet voivat vähentyä, mutta muutos vaatii aikaa ja harjoittelua. Olisi hyvä, jos voit keskustella pitkäaikaisoireistasi ja niiden hallintakeinoista hoitopaikassasi sekä läheistesi kanssa.
Tehtävä 9: Pitkäaikaisoireiden hallitseminen
Pitkäaikaisoireiden hallinnassa ehdotettiin yhtenä keinona kuivailevan sanan käyttöä. Jäikö sinua mietityttämään mitä se tarkoittaa? Seuraavassa on lisää tietoa.
Kirjoita ylös henkilökohtaiset pitkäaikaisoireesi. Yritä määritellä niille myös vakavuusasteet ja omat hallintakeinosi. Pyydä apua sinua hoitavalta henkilöltä tai läheiseltäsi. Voit katsoa esimerkistä yhden pitkäaikaisoireen ja sen mahdollisten hallintakeinojen kuvauksen.
Tehtävä 10: Pitkäaikaisoireiden vakavuus ja hallintamenetelmät
Pitkäaikaisoireet voivat vaikeutua erilaisissa stressitilanteissa. Pystytkö tunnistamaan, millaiset stressitekijät saattavat lisätä sinun oireitasi? Jos tunnistat stressitekijöitä, kykenet usein varautumaan niihin paremmin. Voit myös opetella hallitsemaan kokemaasi stressiä. Pitkäaikaisoireiden seuranta -lomakkeella voit arvioida joka päivä omia pitkäaikaisoireitasi. Käytä apuna tekemääsi pitkäaikaisoireiden vakavuusasteiden määrittelyä.
Tehtävä 11: Pitkäaikaisoireiden seuranta
Valmistaudu siihen, että pitkäaikaisoireiden kanssa työskentely vaatii aikaa. Todennäköisesti sinun täytyy toistaa tämä harjoitus monta kertaa ennen kuin huomaat edistymistä. Ota tekemäsi seurantalomake mukaan hoitopaikkaasi ja käy sitä siellä läpi.
Vältä päihteitä
Päihteet (alkoholi ja huumeet) vaikuttavat aivoihin. Päihteiden käytön haitat voidaan jakaa yksittäisistä käyttökerroista johtuviin haittoihin ja pitkään jatkuneesta käytöstä aiheutuviin haittoihin. Päihteiden käyttö saattaa lisätä psykoosin uusiutumisen riskiä. Se haittaa myös lääkityksen vaikutusta ja estää usein muunkin hoidon ja kuntoutuksen hyvää toteutumista.
Päihteiden käyttö vaikuttaa myös ihmissuhteisiin. Siitä aiheutuu ongelmia perhe- ja parisuhteille, ystävyys- ja työtoverisuhteille. Päihteiden käyttö aiheuttaakin usein lopulta stressiä ja sitä kautta lisää psykoosioireiden esiintymistä tai vaikeutumista. Jotkut päihteet aiheuttavat psykoosioireita.
Lue lisää päihteistä ja psykoosista Psykoosioppaan Päihteiden välttäminen -osiosta. Tietoa alkoholinkäytön riskeistä ja vähentämisestä löytyy Mielenterveystalon Juomisen hallinnan oppaasta.
Seuraavat tehtävät voit tehdä itseksesi, mutta niistä on hyvä keskustella hoitopaikassasi: voit saada sieltä lisää vinkkejä päihteettömyyden tueksi. Mikäli sinulla on ongelmia päihteiden käytön kanssa, on hyvä miettiä, mitä muita mahdollisia hoito- tai tukipalveluita saattaisit tarvita. Mielenterveystalon Paikka- ja Palveluhausta löydät oman alueesi päihdehoitopalvelut.
Tehtävä 12: Oman päihteidenkäyttöni arviointi
Tehtävä 13: Alkoholinkäytön vähentämisen keinoja
Tehtävä 14: Miten kieltäytyä päihteistä?
Alkoholinkäytön riskit – AUDIT-testi
Lisätyökaluja stressin hallintaan
Asioiminen ihmisten kanssa voi aiheuttaa stressiä. Silloin tarvitset muun muassa viestimisen taitoja. Sinun on osattava esittää asiasi selkeästi. Tässä on avuksesi muutama viestimisen perusasia.
Tehokkaan viestimisen muistilista
Keskittyminen Kun olet menossa esimerkiksi lääkärin vastaanotolle, sinua auttaa, jos pystyt keskittymään asiaan, jonka haluat selvittää:
- Käy ennen tapaamista mielessäsi läpi asiasi, ja kirjoita tarvittaessa muistilappu, jonka otat mukaan vastaanotolle.
- Pyri rentoutumaan ennen tapaamista (esimerkiksi keskity rauhalliseen hengittämiseen; joskus purkan syönti voi auttaa).
Katsekontakti Katsekontakti tukee asiasi perille menemistä. Vaikka silmiin katsominen saattaa tuntua sinusta vaikealta, sitä kannattaa kuitenkin yrittää. Katsekontaktin ei tarvitse olla jatkuva, riittää, kun vilkaiset henkilöön, jonka kanssa olet keskustelemassa. Näin saat itsekin vahvistusta oloosi ja koet olevasi paremmin mukana keskustelussa.
Asento Viestimme muullakin kuin sanoilla ja katsekontaktilla. Myös asennolla on vaikutusta. Sillä voi ilmaista omaa oloa. Omaa asentoasi kohentamalla voit ryhdistää omaa sisäistä tunnettasi. Kokeile ryhdikkään asennon vaikutusta oloosi: suorista selkä, nosta pää – miltä tuntuu? Huomaat ehkä, että tunnet olosi hieman rohkeammaksi ja voimakkaammaksi!
Puheen selkeys Asento, keskittyminen ja katsekontakti ovat tärkeitä, mutta vasta sanoilla saat asiasi selvitetyksi. Jotta tulisit oikein ymmärretyksi, sinun pitää puhua riittävän selkeästi. Puhu tarpeeksi voimakkaasti ja sopivalla nopeudella. Puhumisesi rauhallisuutta ja selkeyttä voi tukea esimerkiksi muistilappu. Tällöin sinun ei tarvitse jännittää tai kiirehtiä pelätessäsi unohtamista.
Nämä asiat kuuluvat viestintätaitoon, joka on tärkeä ihmisten välisen kanssakäymisen taito. Asioiden selkeää esittämistä voi harjoitella, ja siinä voi kehittyä. Kaikilla meistä on viestinnässä jotain opittavaa. Jos sinulle tarjoutuu mahdollisuus osallistua viestintätaitokurssille, käytä se hyväksesi! Siitä on hyötyä monessa tilanteessa. Omassa hoitoyksikössäsi voi olla erilaisia sosiaalisten taitojen kursseja – kysy niistä hoitavalta henkilöltäsi.
Ongelmanratkaisutaito
Sairauden hoitoon, samoin kuin moniin muihin elämän tilanteisiin, voi liittyä pulmatilanteita. Jos olet neuvoton etkä tiedä miten toimia, omista vähän aikaa asian miettimiselle. On parempi suunnitella toimintaa kuin kokeilla automaattisesti vanhoja keinoja, ainakin jos ne eivät tunnu toimivan.
Seuraavassa esitetään kaava ongelmatilanteiden ratkaisuun. Voit ottaa pulmatilanteissa tämän sivun esiin ja kokeilla, miten ongelmasi voitaisiin ratkaista tätä kaavaa käyttäen.
On hyvä huomata, että vasta toiminta asian hyväksi todella ratkaisee pulmasi. Pelkkä odottelu ei yleensä auta. Kun sen sijaan selvität vaikeuksia rauhallisesti, yksi kerrallaan, opit hallitsemaan ongelmiasi. Ongelmanratkaisutehtävääkin voit miettiä yhdessä tukihenkilösi tai hoitavan henkilösi kanssa.
Tehtävä 15: Kokeile ongelmanratkaisua
Mielikuva- ja rooliharjoitukset
Kun edessä on vaikea tilanne, sitä on mahdollista yrittää harjoitella etukäteen. Voit käyttää avuksesi mielikuva- ja rooliharjoittelutekniikoita.
Mielikuvaharjoittelu tarkoittaa sitä, että yrität etukäteen eläytyä tulevaan, hankalalta tuntuvaan tilanteeseen. Sen voi tehdä kuvittelemalla mielessään, miten tilanne sujuu. Voit käydä mielessäsi läpi tulevan tilanteen yksityiskohtaisesti.
Esimerkiksi jos lääkärin vastaanotolle meno tuntuu vaikealta, voit kuvitella, miten lähdet lääkäriin, istut odottamassa, miten tervehdit. Voit kuvitella sanasta sanaan, mitä sanot, ja mitä lääkäri vastaa. On tärkeää, että pidät mielikuvan omasta suorituksestasi positiivisena. Kuvittele siis yhä uudestaan, miten onnistut, miten kaikki sujuu hyvin. Harjoittele mielessäsi onnistumista.
Tulevaa tilannetta voi ”kuivaharjoitella” myös näyttelemällä sitä läheisen tai hoitajan kanssa rooliharjoituksena. Silloin sovitaan yhteisesti tilanne, jota on tarkoitus harjoitella, ja jaetaan tilanteeseen kuuluvat roolit. Esimerkiksi lääkärin vastaanotolle menoa voidaan harjoitella siten, että yksi on lääkärinä, toinen potilaana.
Kun on voinut harjoitella omaa toimintaansa etukäteen, ja ehkä rooliharjoituksessa eläytyä toistenkin osapuolten asemaan, todellinen tilanne ei enää tunnukaan vieraalta, vaan paljon tutummalta ja hallittavissa olevalta.
Rentoutuminen
Rentoutumiskeinoja on useita, ja kokeilemalla löydät yksilöllisen, sinulle sopivan keinon. Voit käyttää erityistä rentoutumistekniikkaa tai jotain muuta omaa tekemistä, jonka huomaat helpottavan jännittynyttä oloasi.
Tehtävä 16: Tehokas rentoutumistekniikka
Tehtävä 17: Pikarentoutustekniikka äkillisiin tilanteisiin
Sen jälkeen voit lähestyä ongelmaasi uudelleen rauhallisemmin!
Jos huomaat jonkin keinon auttavan rentoutumiseen, ota siitä itsellesi oma ”tekniikka”. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi musiikkikappaleen kuuntelu, liikunta, jonkin laulun tai runon kertaaminen mielessä tai keskittyminen rauhalliseen hengitykseen. Voit myös kokeilla Mielenterveystalon rentoutusharjoituksia, joita löydät Mielenterveystalon itsehoito-osiosta (Työkaluja mielen hyvinvointiin).
Nettilinkit ja kirjallisuutta
Skitsofrenian käypä hoito. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013.
Kallanranta Tapani, Rissanen Paavo, Vilkumaa Ilpo: Kuntoutus. Kustannus Oy Duodecim. 2001.
Kampman Olli: Skitsofrenian diagnoosi ja varhaistunnistaminen. Suomen lääkärilehti 12/2001 vsk 56.
Kauppi Tim: Jos ottaminen ottaa päähän. Miten vähennän tai lopetan itse. Kustannusosakeyhtiö Otava.
Koski-Jännes Anja: Kuinka paljon on paljon? Opas vähentäjille ja lopettajille. Kustannusosakeyhtiö Otava.
Koskisuu Jari: Oman elämänsä puolesta, mielenterveyskuntoutujan työkirja. Edita Prima Oy, Helsinki 2003.
Kähkönen Seppo, Karila Irma, Holmberg Nils (toim.): Kognitiivinen psykoterapia. Duodecim, Jyväskylä 2001.
Lundin Lennart, Ohlsson Ove S., Berg Leif, Tiitta Liisa (toim.): Psyykkisen toimintakyvyn häiriöt, tukea ja apua kognitiivisiin toimintahäiriöihin. Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys. Profami Oy 2003.
Oireidenhallintakurssi, opiskelijan työkirja: Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Psykiatrian tulosalue 2002.
Psykoottisten häiriöiden ryhmäterapia, Työkirja: Helsingin terveyskeskus, Psykiatria-osasto, Ryhmäterapiakeskus 05/2004 / 01/2009.
Röyks Rune, Saarela Tarja: Sosiaalisen ja itsenäisen elämisen taidot. Oireidenhallintaohjelma. ohjaajan kirja. Jorvin sairaala, Psykiatrian yksikkö, 1995.
Suominen Sauli (toim.) Henkilökohtainen palveluohjaus, Case management mielenterveys-työssä. Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys. Satakunnan painotuote oy, Kokemäki 2001.
Yhteenveto
Psykoosisairauden kanssa voi oppia elämään. Psykoedukaatio on yksi siihen kehitetyistä menetelmistä. Omien oireiden ja stressitekijöiden tunteminen auttaa estämään sairastumista uudelleen eli oireiden pahenemista sellaisiksi, jotka horjuttavat pahasti todellisuudentajua. Kun tunnistat, mitkä oireesi merkitsevät kohonnutta riskiä sairastua uudelleen, osaat seurata vointiasi ja tarvittaessa hakea ajoissa lisäapua. Avun hakeminen ajoissa on tärkeä oman sairauden hallintakeino. Oman sairauden kanssa tutuksi tuleminen ja hallintakeinojen löytäminen omille oireille lieventävät stressiä, jota sairaus itsessään aiheuttaa. Mahdollisuudet hyvään elämään sairauden kanssa ja sairaudesta huolimatta paranevat.
|
|