Omaiset ja läheiset

Omaiset ja läheiset ovat tärkeässä roolissa psykoosisairauteen sairastuneen elämässä. Heidän osallistumisensa sairastuneen elämään ja hoitoon sairauden alusta asti on usein suuri tuki sairastuneelle. Apua tukemiseen löytyy muun muassa netistä, jossa on ensitietoa skitsofreniaan sairastuneen omaisille.

Omaisilla tulisi olla mahdollisuus olla mukana psykoosiin sairastuneen kokonaiskuntoutuksessa yhteistyössä hoitopaikan ja sosiaalisten palveluiden tarjoajien kanssa. Psykoosisairauteen kuuluu kuitenkin myös se, että aina sairastunut ei halua muita ihmisiä lähelleen sairastuttuaan, vaan hän eristäytyy entisistä ihmissuhteistaan. Myös läheisillä voi olla vaikeuksia suhtautua sairastuneeseen samalla tavalla kuin ennen sairastumista. Joskus omainen tekee sairastuneen puolesta asioita, joita tämä voi hyvin itsekin tehdä. Se voi olla yhtä haitallista sairastuneen kannalta kuin huomiotta jättäminenkin.

Sairastuminen aiheuttaakin usein samantyyppisiä tunteita sekä sairastuneessa että omaisissa: pettymystä, syyllisyyttä, surua, huolta, vihaa ja väsymystä. Jokaisen perheenjäsenen sopeutumisprosessi on yksilöllinen. Psykoosiin sairastuminen on kriisi sekä sairastuneelle että läheisille, ja sairastumiseen liittyviä ajatuksia ja tunteita voidaan tutkia kriisin neljän vaiheen kautta. ​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​

Kriisin neljä vaihetta

Sokkivaihe: sairastunut ja läheinen

  • torjuu todellisuuden, ja tilanteen hahmottaminen on vaikeaa
  • suojelee informaatiolta, jota on vaikea ottaa vastaan
  • tuntee vaikeutta toimia järkevästi
  • tuntee tyypillisiä tunteita: järkytys, ylireagointi, lamaantuminen
  • tuntee fyysisiä oireita: vatsakivut, päänsärky, sydämen tykytys, pahoinvointi

  • Sokkivaihe kestää yleensä muutaman päivän.

Reaktiovaihe:

  • tapahtuneen kieltäminen
  • tunteiden jäykistäminen
  • tunteiden eristäminen
  • syiden pohtiminen
  • tyypillisiä tunteita: pelko, suru, syyllisyys
  • tapahtuneesta puhumisen tärkeys.

  • Reaktiovaihe voi kestää pitkän aikaa, jopa kuukausia

Käsittelyvaihe:

  • läpikäydään tapahtunutta
  • sopeudutaan tilanteeseen
  • tunnetaan, että ahdistavat tunteet alkavat helpottaa.

Uudelleen suuntautumisen vaihe:

  • Sairastumisesta tulee osa elettyä elämää
  • Omaiset löytävät uusia voimavaroja ja selviytymiskeinoja
  • Toisten omaisten kanssa puhuminen antaa voimia.
​​​​

 Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry

Omaiset mielenterveystyön tukena tarjoaa ammatillisesti ohjattua yksilö-, ryhmä-, kurssi- ja virkistystoimintaa perheille, joissa perheenjäsen on sairastunut psyykkisesti tai kärsii psyykkisistä toimintakyvyn häiriöistä. Omaisia tukemalla voidaan ennaltaehkäistä omaisten uupumista ja masentumista sekä edesauttaa heidän hyvinvointiaan.

Alueelliset ryhmät ovat joko avoimia tai suljettuja omaisryhmiä. Tarkemmat tiedot ryhmistä löytyvät Omaiset mielenterveystyön tukena -nettisivuilta.

Ryhmät kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Niiden tavoitteena on jakaa tietoa, antaa tukea ja mahdollistaa vertaistuen kautta muiden kokemusten kuuleminen.

Omaisryhmät järjestetään yhteistyössä Uudenmaan kuntien, seurakuntien ja yhdistysten kanssa. Niissä voi keskustella toisten samantyyppisissä elämäntilanteissa olevien kanssa, kuunnella asiantuntija-alustuksia ja osallistua teemakeskusteluihin. Ryhmäkertoihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

 Lapsiperhetyö

Jos lapsi elää perheessä, jossa vanhempi sairastaa psyykkisesti, myös hän tarvitsee tukea. Yhtenä vertaisryhmätoiminnan muotona on perhekurssi, joka koostuu kahdesta noin kolmen päivän jaksosta puolen vuoden aikana. Kurssille osallistuvat vanhemmat lapsineen, ja teemana on tukea vanhemmuutta ja lapsia suojaavia tekijöitä siten, että löydetään yhteistä ymmärrystä perheen tilanteeseen keskustelujen, vertaistuen ja yhteisen toiminnan avulla.

Myös psykoosiin sairastuneen hoitopaikalla on velvollisuus selvittää lasten tilannetta ja tarvittaessa antaa ohjausta tuen tai hoidon saamiseksi. Yhteistyö kunnan sosiaalitoimen kanssa on tärkeää, jotta perheelle voidaan järjestää tukea perhetyön tai lastensuojelun kautta.

 Kokemuskoulutus omaisille

Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto järjestää vuosittain valtakunnallisia kokemuskoulutuksia mielenterveysomaisille, jotka saavat kokemuskouluttajan pätevyyden. Kokemuskouluttaja tarjoaa muille mahdollisuuden oppia mitä vaikea psyykkinen sairaus tuo läheisten elämään. Kokemuskouluttajana voi toimia oppilaitoksissa, tapahtumissa, luentotilaisuuksissa sekä asiantuntijana työryhmissä ja tiedotusvälineissä.

Koulutukseen päästääkseen hakijan tulee täyttää seuraavat kriteerit:

  • olla mielenterveysomainen
  • sairastumisesta tulee olla kulunut riittävä aika
  • olla sinut läheisensä sairauden kanssa
  • olla sitoutunut toimimaan pitkäjänteisesti
  • olla kykyä toimia erilaisten tahojen kanssa
  • tuntea oman järjestönsä (ja järjestö tuntee hakijan).

Koulutuksen tavoitteena on rohkaista omaisia tuomaan oma äänensä kuuluville ja antaa heille valmiuksia jakaa kokemustietoaan eteenpäin. Koulutus pohjautuu Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeen koulutusrunkoon, ja se on kolmen opintopisteen opintosuoritus.

Koulutukseen hakeudutaan ottamalla yhteyttä oman alueen Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistykseen. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto tiedottaa tulevasta koulutuksesta jäsenyhdistyksiä, jotka jakavat tietoa eteenpäin omille jäsenilleen.

 Omaistoiminnan neuvottelukunnat

Omaistoiminnan neuvottelukuntien tehtävänä on nostaa keskusteluun omaistyöhön ja yleensä mielenterveystyöhön liittyviä asioita ja luoda konkreettista toimintaa Uudenmaan alueella. Neuvottelukunnat aloittivat toimintansa vuonna 2000. Nämä paikalliset verkostot koostuvat mielenterveystyössä mukana olevista ammattilaisista, kuntien luottamusmiesjohdosta ja kokemusasiantuntijoista – sekä omaisista että kuntoutujista.

Oman alueesi neuvottelukunnista saat tietoa Omaiset mielenterveystyön tukena​ -yhdistyksestä.

 Omaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen yhteistyö

Psykoosiin sairastuneen omaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten välisen yhteydenpidon sujuvuus on tärkeää. Omaiset tarvitsevat ammattihenkilöstöltä tietoa perheenjäsenensä terveydentilasta ja hoidon etenemisestä, sosiaaliturvasta sekä siitä, miten terveydenhoitojärjestelmä toimii. Omaiset tuntevat potilaan paremmin kuin hoitohenkilökunta, joten heidän mielipiteidensä huomioon ottaminen voi edistää suuresti hoitoa ja kuntoutumista.

Omaisten osa saattaa olla raskas, ja he käyvät läpi oman sisäisen toipumis- ja sopeutumisprosessinsa, omaan tahtiinsa. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisikin muistaa tiedottaa omaisille mahdollisista heille erikseen suunnatuista tukimuodoista. Omaisten näkökulmasta myös potilasta suojaava salassapitovelvollisuus voi joskus tuntua hankalalta, ja olisi tärkeää, että tähän liittyvistä asioista keskusteltaisiin avoimesti.

Jotta saavutettaisiin mahdollisimman hyvä hoito ja voitaisiin laatia yhteiset suunnitelmat, pitäisi pyrkiä järjestämään riittävästi perhe- tai läheistapaamisia. Niissä eri näkökulmat tulevat kuulluiksi ja tietoa voidaan jakaa. On kuitenkin muistettava, että näissäkään tapaamisissa hoitohenkilökunta ei voi tuoda esiin sellaisia asioita, joita potilas ei itse halua kerrottavan.

 Nettilinkit ja kirjallisuutta

Ensitietoa skitsofreniasta omaisille (pdf)

Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry

Johansson Monica, Berg Leif. Opastava yhteistyö perheiden kanssa. Helsinki. Profami oy 2011.

Omaisen opas. Opas omaisille, joiden läheinen oireilee tai sairastaa psyykkisesti. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Forssa Print 2012.

 Yhteenveto

Kun läheinen on sairastunut psyykkisesti, myös sairastuneen omainen tarvitsee apua ja tukea. Hanki tietoa sairaudesta. Tapaa muita vastaavassa tilanteessa olevia ja hakeudu vertaistuen pariin, esimerkiksi omaisyhdistyksen toimintaan. Hae tarvittaessa itsellesi apua. Tunnista omat rajasi, ja pidä huolta omasta jaksamisestasi. Huolehtimalla itsestäsi jaksat tukea sairastunutta läheistäsi. Lähiverkostolla on merkityksellinen rooli psykoosin sairastuneen kokonaiskuntoutuksessa.