Omaiset ja läheiset ovat tärkeässä roolissa psykoosisairauteen sairastuneen elämässä. Heidän osallistumisensa sairastuneen elämään ja hoitoon sairauden alusta asti on usein suuri tuki sairastuneelle.
Omaisilla tulisi olla mahdollisuus olla mukana psykoosiin sairastuneen kokonaiskuntoutuksessa yhteistyössä hoitopaikan ja sosiaalisten palveluiden tarjoajien kanssa. Psykoosisairauteen kuuluu kuitenkin myös se, että aina sairastunut ei halua muita ihmisiä lähelleen sairastuttuaan, vaan hän eristäytyy entisistä ihmissuhteistaan. Myös läheisillä voi olla vaikeuksia suhtautua sairastuneeseen samalla tavalla kuin ennen sairastumista. Joskus omainen tekee sairastuneen puolesta asioita, joita tämä voi hyvin itsekin tehdä. Se voi olla yhtä haitallista sairastuneen kannalta kuin huomiotta jättäminenkin.
Sairastuminen aiheuttaakin usein samantyyppisiä tunteita sekä sairastuneessa että omaisissa: pettymystä, syyllisyyttä, surua, huolta, vihaa ja väsymystä. Jokaisen perheenjäsenen sopeutumisprosessi on yksilöllinen. Psykoosiin sairastuminen on kriisi sekä sairastuneelle että läheisille, ja sairastumiseen liittyviä ajatuksia ja tunteita voidaan tutkia kriisin neljän vaiheen kautta.
