Opiskelu ja työ

Vähintään perusopetuksen jälkeinen toisen asteen koulutus pyritään takaamaan kaikille suomalaisille, sillä koulutus nähdään keinona edistää osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Mielenterveyskuntoutujilla on muita suurempi riski syrjäytyä, joten koulutuksen tukeminen on yksi keino vähentää tätä riskiä.

Mielenterveyden keskusliiton tietopalvelu Propellista saa neuvontaa kuntoutuspalveluista ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuista lakisääteisistä etuuksista. Palvelu on tarkoitettu kuntoutujille, heidän läheisilleen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.

Mielenterveyden keskusliitto on julkaissut kattavan palveluoppaan mielenterveyskuntoutujan ammatillisen kuntoutumisen palveluista niille, jotka suunnittelevat opiskelua ja työhön paluuta.

Lisää tietoa erilaisista työkuntoutusmahdollisuuksista löytyy Mielenterveyden keskusliiton sivuilta.​​​​​​​​​​​

 Koulutusvaihtoehtoja

Mielenterveyskuntoutujille ei ole omia ammatillisia opintolinjoja, vaan kaikki koulutusvaihtoehdot ovat avoimia myös heille. Tärkeää on löytää opiskeluala, joka vastaa omia mielenkiinnon kohteita, ja saada opintoihin riittävästi tukea. On kuitenkin olemassa valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta, joka antaa valmiuksia varsinaiseen koulutukseen.

Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Koulutuksen tavoitteet määräytyvät opiskelijan voimavarojen ja elämäntilanteen mukaan. Opiskelijoille laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma), jossa otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet. Koulutus kestää yleensä yhden lukuvuoden.

Valmentavaa koulutusta antavat kaikki erityisoppilaitokset sekä osa tavallisista ammatillisista oppilaitoksista. Niihin haetaan hakulomakkeella, joka toimitetaan suoraan oppilaitokseen. Valmentavat koulutukset ovat opiskelijalle tavallisesti maksuttomia.

Mielenterveyskuntoutujille järjestetään valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ohella myös muuta koulutusta, joka antaa ammatillisia ja yleisiä valmiuksia. Koulutusta järjestävät esimerkiksi

  • ammatilliset oppilaitokset
  • kansanopistot
  • kansalais- ja työväenopistot
  • aikuiskoulutuskeskukset.

Koulutusten tavoitteena on kehittää opiskelutaitoja ja edistää työllistymistä sekä antaa valmiuksia, jotka tukevat arkielämän hallintaa. Lisätietoja koulutuksen kustannuksista saat suoraan oppilaitoksesta.

Meku-koulutus on mielenterveyskuntoutujille suunnattu vuoden kestävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Meku-opiskelijoilla on usein pitkähkö aika edellisistä opinnoista, ja he saattavat olla epävarmoja sopivasta alasta. Siksi Meku-ryhmässä kaikilla tulee olla hyvä ja turvallinen olo. Valmentavassa koulutuksessa tarkastelun kohteena on opiskelijan koko elämäntilanne, arki ja koulun ulkopuolinen toiminta.

Meku-ryhmään kuuluu opettaja, toimintaterapeutti, opintojen ohjaaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä, joten ohjaus- ja tukijärjestelmä on varsin laaja ja toimii aktiivisesti. Opiskelussa tähdennetään valmiuksia hankkia uutta tietoa, oppimista projektityöskentelyyn sekä itsearviointia.

 Ammatillinen erityisopetus

Erityisopetuksen avulla pyritään turvaamaan mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen niille, joilla on esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi vaikea selviytyä ammatillisista opinnoista ilman erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja. Opiskelijalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), jossa otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet. Ammatillista erityisopetusta järjestetään

  • ammatillisissa oppilaitoksissa samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa
  • ammatillisissa erityisoppilaitoksissa
  • kansanopistoissa
  • kansalais- ja työväenopistoissa
  • aikuiskoulutuskeskuksissa
  • urheiluopistoissa.

Mikäli tuen tarvetta ilmenee opintojen aikana, käytettävissä ovat normaalit opiskelijahuoltopalvelut ja muut ammatillisen kuntoutumisen tukipalvelut.

Suomessa toimii kaksitoista ammatillista erityisoppilaitosta. Niissä on hyvät mahdollisuudet toteuttaa joustavia ja yksilöllisiä opiskelusuunnitelmia. Jokaiselle opiskelijalle tehdään HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), jossa määritellään muun muassa opiskelussa tarvittavat tukitoimet, esimerkiksi psyykkisen tuen tarve sekä yksilölliset opiskelujärjestelyt ja tavoitteet. Lisäksi opiskeluvauhtia voi säädellä.

Joissakin erityisoppilaitoksissa on mahdollisuus asuntola-asumiseen, jolloin voi opiskella kotipaikasta riippumatta. Asuntolassa asuminen on tuettua, ja arjen askareisiin on saatavissa apua.

Vertaistuen hyödyntäminen toisen asteen opinnoissa

Mielenterveyden ongelmista kuntoutuvat kokevat itsensä helposti normaalissa opiskeluryhmässä muusta ryhmästä ulkopuoliseksi. Oma aktiivisuus ei välttämättä riitä sosiaalisten kontaktien luomiseen. Vertaistukiryhmän vetäjänä toimii siihen koulutuksen saanut opiskelija, joka on vertainen myös taustalla olevien mielenterveyden häiriöiden suhteen. Valitettavasti käytännön toiminta on oppilaitoksissa toistaiseksi vielä melko vähäistä mutta vertaistukiryhmiä toimii yksittäisissä oppilaitoksissa eri puolella Suomea.

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö?

Opiskeluympäristön ominaisuuksia:

  • rohkaisu ja kannustus (toivotuin tuki on arkista opiskelijan huomioon ottamista), arkiset keskustelut
  • avoimuus ja luottamus; oppilaitoksessa on hyvä olla nimetty henkilö, joka on tietoinen opiskelijan tilanteesta ja jonka kanssa voi käydä avoimia keskusteluja opintojen edistymisestä
  • ulkoisen toimintaympäristön selkeys ja ennustettavuus, tiedonkulku, arkipäivän huomaavaisuudet
  • oppilaitoksen ja psykiatrisen hoidon välinen yhteistyö, jatkuva ja pysyvä hoitosuhde opintojen ajan.

Opiskelijalta itseltään vaaditaan

  • omaan oppimistyyliin tutustumista
  • muististrategioiden oppimista
  • havaitsemisen vaikeuksista kertomista opettajalle
  • rajojen asettamista omalle jaksamiselle.
Opiskelijoiden kokemuksia valmentavasta opiskeluvuodesta

”Tästä tulee semmonen olo, että minähän olen mukana normaalissa elämässä, että on opiskelijana opiskelijoiden joukossa, eikä mielenterveyskuntoutujana normaalien ihmisten parissa. Siis tavallaan juuri sitä, mitä mielenterveyskuntoutuja tarvitsee, elikä sitä tunnetta että on ja toimii normaalissa yhteiskunnassa. Sitä on itse asiassa hyvin vaikea varsinaisesti kummemmin selittää, mutta se on yksi syy, miksi niin monet on yleisesti motivoituneet tähän.”

”Mutta se on tärkee, että tää ympäristö on salliva, erilaisuutta hyväksyvä.”

Kirjasta Opintie työelämään.

​​​​

 Työtoiminta

Työtoiminnalla tarkoitetaan työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä edistävää toimintaa, kuten keittiö- ja kahviotyötä tai erilaisia käden taitoja vaativia töitä. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla sairautensa vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua työllistymistä tukevaan toimintaan ja joiden toimeentulo perustuu pääosin etuuksiin, jotka myönnetään sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella. Työtoiminnasta maksettava korvaus on verotonta, jos korvauksen saaja on mielenterveyspalvelujen käyttäjä ja korvauksen maksaja on kunta tai yleishyödyllinen yhteisö.

Työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan järjestäminen kuuluu kunnille. Kunnat järjestävät näitä toimintoja mielenterveyskuntoutujille kuitenkin hyvin vähän. Tämän vuoksi yhdistyksillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla on keskeinen tehtävä näiden palvelujen toteuttajana. Oman paikkakunnan toimijoista saa tietoa Mielenterveystalon Paikka- ja palveluhausta.

Mielenterveysyhdistykset tarjoavat työtoimintaa. Jos omassa kunnassa ei ole yhdistystä, kannattaa tarkistaa lähipaikkakuntien tiedot. Työtoiminnan lisäksi yhdistykset tarjoavat vapaa-ajan toimintaa ja mahdollisuuden vertaistukeen sekä toimivat edunvalvojina. Kaikkien Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten tiedot löytyvät Mielenterveyden keskusliiton nettisivuilta.

 Kelan työhönvalmennus ja tuettu työllistyminen

Kelan ammatillisena kuntoutuksena kustantama työhönvalmennus kestää keskimäärin vuoden. Työhönvalmennuksen tavoitteena on ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen ja työllistyminen. Valmennus voi olla yksilöllistä tai ryhmässä tapahtuvaa ja siihen sisältyy usein työharjoittelu- tai työkokeilujakso avoimilla työmarkkinoilla.

Työhönvalmennus tarjoaa kuntoutujalle mahdollisuuden kehittää ammattitaitoa ja selkiyttää ammatillisia suunnitelmia. Työhönvalmennukseen hakeudutaan ottamalla yhteyttä palvelun tarjoajaan.

Tuetulla työllistymisellä pyritään etsimään kuntoutujalle hänen kiinnostuksensa mukainen työpaikka nopeasti ja yksilöllisesti. Lisäksi pyritään tarjoamaan  tarvittava koulutus työpaikalla työhönvalmentajan tuen avulla. 

Tuettu työllistyminen sisältää ammatillista kuntoutusta sekä monipuolista neuvontaa, opetusta ja ohjausta, jota kuntoutuja tarvitsee pitääkseen työpaikkansa. Tuettu työllistyminen on todettu tehokkaammaksi kuin tavanomainen ammatillinen kuntoutus. 

Psykiatrinen kuntoutus tapahtuu työssäkäyntiin yhdistettynä. Tuettuun työllistymisohjelmaan valitaan potilaita, jotka ovat halukkaita työskentelemään avoimilla työmarkkinoilla. Keski-ikäisten ja sitä vanhempien skitsofreniapotilaiden kuntoutuminen tavanomaiseen työhön tai säännölliseen vapaaehtoistyöhön on onnistunut parhaiten juuri tuetun työllistymisen avulla.

Jos sairaus vaikuttaa työkykyyn niin, että työelämässä pärjääminen on vaikeaa, Kelasta saa tietoa kuntoutuksesta, sairauspäivärahasta ja kuntoutustuesta.

 Työvoiman palvelukeskukset

Joissakin kunnissa on perustettu työvoiman palvelukeskuksia, joissa kaupunki sekä sosiaali-, terveys- ja työvoimatoimi auttavat yhteistyössä vaikeasti työllistyviä. Työvoiman palvelukeskuksesta saa

  • yleistä ohjausta ja neuvontaa
  • apua työnhakuun
  • sosiaali- ja lähityön palveluja
  • terveyspalveluja
  • tukea ammatilliseen kehittymiseen ja työllistymiseen
  • kuntoutusta
  • neuvontaa sosiaali- ja työttömyysturva-asioissa.

Palvelukeskuksissa on käytettävissä moniammatillisia työryhmiä vajaakuntoisten työllistymisen suunnitteluun ja erikseen niin sanottuja työvalmentajia, jotka toimivat työllistettävien tukena ja ohjaajina, hoitavat suhteet työnantajaan ja varmistavat työllistymisen. Näiden paikkojen kautta on mahdollista hakeutua myös työharjoitteluun, työ- ja koulutuskokeiluihin sekä työllistyä yhdistelmä- ja työllistymistuella. Palvelukeskuksista saa tietoa oman alueen Työ- ja elinkeinotoimistosta.

Klubitalot työllistäjänä

Klubitalot ovat mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostamia jäsenyhteisöjä. Ne tarjoavat työpainotteista toimintaa: klubitaloyhteisön tukemaa osa-aikaista ja normaalipalkkaista työsuhdetta avoimilla työmarkkinoilla. Tällainen siirtymätyöjakso kestää kuudesta yhdeksään kuukautta ja on yleensä ohjattua ja selkeää työtä, jonka pystyy oppimaan paikan päällä.

Klubitalo vastaa työntekijöiden valinnasta ja valmentamisesta sekä sijaisen järjestämisestä, jos työntekijälle tulee poissaoloja työpaikalta. Työantaja saa siis klubitalolta täyden tuen määritellyn työtehtäväkokonaisuuden onnistumiselle. Klubitalon kautta tapahtuva työ mahdollistaa työntekijän työkuntoisuuden testaamisen ja parantamisen. Klubitalot tukevat jäseniään myös itsenäisen työ- tai opiskelupaikan hankinnassa ja säilyttämisessä.

 Nettilinkit ja kirjallisuutta

Mielenterveyden keskusliitto

Klubitalot

Kelan työhönvalmennus

Työ- ja elinkeinotoimistot

Elinkeinoelämän keskusliitto

Mielenterveyskuntoutujan ammatillisen kuntoutumisen palvelut opiskelua ja työhön paluuta suunnittelevalle. Palveluopas 2013. Mielenterveyden keskusliitto.

Sailas Eila, Selkama Sari, Joffe Grigori: Työ tekijäänsä kiittää – tuettu työllistyminen osana skitsofreniapotilaiden kuntoutumista. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2007; 123:2083-90.

Veijalainen Satu, Vuorela Mika (toim): Opintie työelämään – näkökulmia mielenterveyskuntoutujien ammatilliseen kuntoutumiseen. Mielenterveyden keskusliitto 2004.

Veijalainen Satu: Mielenterveyskuntoutujille suunnatun valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen tuloksellisuus opiskelijoiden kokemana. Pro gradu –tutkielma. Psykologian laitos. Tampereen yliopisto. 2007.

​​

 Yhteenveto

Psykoosisairauteen sairastuminen ei tarkoita joutumista opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle. On olemassa erilaisia kuntien ja yhdistysten järjestämiä tukitoimia, jotka auttavat opiskelupaikan hakemisessa, opintoihin valmentamisessa, työelämään pääsemisessä ja siellä pysymisessä. Vaikka opiskeleminen voi olla psykoosiin sairastuneille stressaavaa, opiskelu ja työssä käyminen ovat osa kuntoutumista ja luovat pohjaa itsetunnolle ja elämänhallinnalle.