Psykoosin pikaopas

Psykoosi on mielen häiriö, jossa ihmisen kyky arvioida todellisuutta on huonontunut. Todellisuuden erottaminen oman pään sisäisistä mielikuvista on ajoittain hankalaa. Psykoosi voi olla myös lyhytkestoinen ja ohimenevä, mutta Tietoa Psykoosista -oppaassa keskitytään enimmäkseen pitkäkestoisen psykoosisairauden, skitsofrenian, kuvaamiseen ja hoitoon. On hyvä muistaa, että lyhyitä ohimeneviä psykoosioireita voi liittyä myös muihin mielenterveyshäiriöihin.

Esimerkkejä psykoottisista oireista
  • ajattelun sekavuus
  • aistiharhat
  • kummalliset uskomukset, joiden todellisuudesta on vakuuttunut
  • tunne-elämän oudot muutokset
  • muutokset käyttäytymisessä, esim. itsekseen naureskelu tai puhuminen
  • huomattavat vaikeudet keskustella ja toimia ihmissuhteissa
  • korostunut aloitekyvyttömyys ja yleisen energian vähyys
  • eristäytyminen
  • hidastunut tai normaalia nopeampi ajatuksenjuoksu.
​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​

 Miksi psykoosiin sairastutaan?

Monimutkaiset aivot altistavat ihmisen myös psykoottiselle oireilulle. Psykoosiin sairastuu kahdesta kolmeen ihmistä sadasta.

Sairastumisalttiutta voivat lisätä muun muassa seuraavat asiat:

  • perinnölliset tekijät
  • äidin raskauden aikaiset sairaudet
  • synnytykseen liittyvät ongelmat
  • lapsuuden aivosairaudet
  • lapsuuden väkivaltaiset kokemukset ja joutuminen kaltoin kohdelluksi
  • päihteiden, erityisesti kannabiksen käyttö.

 Psykoosin hoito, kuntoutus ja toipuminen

Hoito tapahtuu tilanteen mukaan avohoidossa tai osastolla. Heti alkuun on hyvä tavata koko perhettä. Sairastuneen voi aluksi olla vaikea ymmärtää tarvitsevansa hoitoa – oireet ovat liian todellisia.

Luottamuksellinen hoitosuhde on tärkeä. Lääkehoito lievittää oireita ja estää uusia psykooseja. Kuntoutus suunnitellaan yhteistyössä hoitotahon kanssa.

Kuntoutukseen kuuluu mm.

  • oireiden hallinta
  • ongelmaratkaisutaitojen opettelu
  • ihmissuhdetaitojen opettelu
  • perhetyö
  • tarvittaessa psykoterapia
  • asumisen ja rahankäytön taitojen opettelu
  • opiskelu ja työelämä.

Joskus psykoosista toipuminen kestää viikkoja tai kuukausia. Skitsofrenia vaatii usein hoitoa koko elämän ajan, mutta noin kolmasosa skitsofreniaan sairastuneista toipuu hoidon avulla oireettomiksi. Läheisten mukanaolo hoidossa ja kuntoutuksessa on tärkeää.

 Psykoosin varomerkit ja niiden hallinta

Psykoosin uusimisesta varoittavat oireet eli varomerkit voivat eri ihmisillä olla erilaisia. Hoitavat henkilöt auttavat tunnistamaan niitä.

Varomerkkejä voivat esimerkiksi olla

  • unen muutokset
  • mielialan muutokset
  • epäluuloisuus
  • pelokkuus
  • eristäytyminen
  • liiallinen sosiaalisuus.

Varomerkkien ilmaantuessa psykoosia voi ehkäistä omilla hallintakeinoilla.

Esimerkkejä hallintakeinoista
  • vähennä stressiä
  • huolehdi lääkityksestäsi
  • ota tarvittavia lääkkeitä ohjeen mukaan
  • huolehdi levosta
  • syö kunnolla.

Jos varomerkit alkavat voimistua, on hyvä noudattaa henkilökohtaista hätäsuunnitelmaa esimerkiksi ottamalla yhteyttä tukihenkilöön tai hoitotahoon.​

 Pitkäaikaisoireet ja niiden hallinta

Psykoosiin voi liittyä pitkäaikaisia tai usein esiintyviä oireita hoidosta huolimatta, eivätkä ne välttämättä ennakoi psykoosin uus​iutumista. On hyvä tuntea omat pitkäaikaisoireensa. Hoitotyöntekijä auttaa tässä.

Esimerkkejä pitkäaikaisoireista
  • äänet, joita muut eivät kuule
  • seuraamis- tai vainotuntemukset
  • ajattelun ja keskittymisen vaikeudet
  • masentuneisuus
  • ahdistuneisuus, hermostuneisuus
  • haluttomuus tavata ketään tai tehdä mitään.

Pitkäaikaisoireita voi oppia lievittämään ja hallitsemaan. Myös tässä auttaa yhteistyö hoitotahon kanssa. Sovituissa tapaamisissa tai ryhmissä kannattaa käydä ja käyttää suunniteltua lääkitystä säännöllisesti.

Esimerkkejä henkilökohtaisista hallintakeinoista
  • hyräile, laula tai kuuntele musiikkia
  • lepää tai nuku
  • tee kotiaskareita
  • lähde kävelylle, uimaan, pyöräilemään, elokuviin
  • soita kaverille
  • lue jotain tai kirjoita kirje.

Joskus sairastunut käyttää päihteitä yrittääkseen vaimentaa oireita. Lopputuloksena on oireiden ja sairauden paheneminen. Päihteiden ja lääkkeiden yhteiskäyttö voi olla vaarallista. Päihteet myös heikentävät lääkkeiden tehoa.​​​

 Neurokognitiiviset häiriöt psykoosisairauksissa

​​Neurokognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan yleisesti keskushermostoperäisiä tiedonkäsittelytaitoja. Kognitiivisiksi toiminnoiksi kutsutaan yleensä päättely- ja ongelmanratkaisutaitoja, muistia, uuden oppimista, oman toiminnan ohjaamista, keskittymistä, havaitsemista, kielellisiä toimintoja sekä tahdonalaisia liiketoimintoja (motoriikka). Psykoosisairauksiin liittyvät kognitiiviset häiriöt ovat usein luonteeltaan laaja-alaisia ja yksilöllisesti vaihtelevia. Kognitiiviset vaikeudet näyttäisivät olevan yksi psykoosiriskin ennustaja, ja ne ennustavat parhaiten pitkäaikaista toimintakykyä.

Kognitiivisten oireiden kulku ja ennuste

Ennen psykoosiin sairastumista voi olla jo havaittavissa vaikeuksia kognitiivisissa toiminnoissa. Ensipsykoosin yhteydessä, akuutissa vaiheessa, voi kognitiivinen suoriutuminen vaikeutua edelleen, mutta voinnin vakiinnuttua suoriutuminen ei yleensä laske enempää kuin normaaliväestössäkään. Keskimäärin kognitiivinen suoriutuminen on kuitenkin normaaliväestöä matalampi. Kognitiiviset häiriöt ovat usein vakavampia varhain alkavassa skitsofreniassa, jossa negatiiviset oireet korostuvat. Kolme neljästä skitsofreniapotilaasta suoriutuu neuropsykologisessa tutkimuksessa alle keskitasoisesti, mutta neljäsosalla potilaista suoriutuminen voi olla muuhun väestöön nähden normaalia tai normaalia parempaa. Kognitiivisen suoriutumisen heikentyminen arvioidaan aina suhteessa henkilön primaariin suoritustasoon. Pienellä osalla potilaista havaitaan voimakkaampaa heikentymistä, joka voi johtaa vähitellen vaikeaan toimintakyvyn laskuun. Osalla kognitiivinen toimintakyky voi lääkehoidon ja muun hoidon sekä psyykkisen oireilun tasapainottumisen kautta myös kohentua ja osa potilaista kykenee palaamaan työelämään. Pääsääntöisesti kuitenkin antipsykoottisten lääkkeiden teho kognitiivisiin ongelmiin on heikko. Kognitiiviset häiriöt ennustavat parhaiten elämänlaatua, itsenäistä selviytymistä ja työkykyä sekä vaikuttavat potilaan sairaudentuntoon, oman tilanteen arviointikykyyn ja ihmissuhteisiin sekä oman elämän järjestämiseen ja suunnitteluun.

​​Kognitiivinen kuntoutus

Viime vuosina on kehitetty useita yksilö- ja ryhmämuotoisia kognitiivisia kuntoutusmuotoja. Kognitiivinen kuntoutus keskittyy tarkkaavuuden, muistin ja toiminnanohjauksen kohentamiseen harjoitusten (sekä kynä-paperi että tietokonepohjaiset harjoitteet) ja tehokkaiden toimintastrategioiden opettelun kautta. Tutkimustieto kuntoutuksen tehosta ja pitkäaikaisvaikutuksista kasvaa koko ajan, tähänastisissa tutkimuksissa on todettu, että kognitiivinen kuntoutus yhdistettynä muuhun hoitoon ja kuntoutukseen voi parantaa potilaan yleistä psykososiaalista toimintakykyä ja arkitoimista selviytymistä.​​

 Yhteenveto

Psykoosista voi toipua. Skitsofrenian kanssa oppii elämään. Psykoosiin sairastuneella on oikeus saada apua ja tukea. Hoitopaikassa tulee vaatia, että tehdään kuntoutussuunnitelma. Läheinen on hyvä ottaa mukaan. Alkuun pääsee puhumalla oireista terveyskeskuslääkärille tai terveydenhoitajalle. Lisää tietoa ja opastusta oireiden hallintaan löytyy tämän Tietoa psykoosista -sivuston muista osioista.