Kahdenkeskinen tuki on tapaamisia, jotka voivat olla satunnaisia tai etukäteen sovittuja. Tukihenkilönä toimiva henkilö voi toimia apuna arjen asioissa, esimerkiksi virastoissa asioidessa tai kauppamatkalla. Hän voi myös lähteä mukaan erilaisiin harrastuksiin, vaikkapa liikuntaan tai elokuviin, tai kokeilemaan yhdessä jotain uutta. Usein vertaistukihenkilön kanssa vain keskustellaan asioista, muistakin kuin sairauteen liittyvistä. Tukihenkilöä voi kysellä esimerkiksi omasta mielenterveysyhdistyksestä.
Vertaistukiryhmässä ihminen pyrkii muuttumaan hoidon ja toimenpiteiden kohteesta aktiiviseksi toimijaksi. Ryhmän ohjaaja on vertainen ryhmäläinen, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta. Ryhmä saattaa vaikuttaa niin, ettei sairaus enää hallitse ihmistä, vaan omat voimavarat saadaan käyttöön itseä hyödyttävällä tavalla. Ryhmän voi perustaa osallistuja itse, ellei se ole jo osa yhdistyksen järjestämää toimintaa. Myös muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset saattavat olla aloitteentekijöinä ryhmää perustettaessa.
Vertaistuki voi toimia myös internetissä. Monilla keskustelupalstoilla on esimerkiksi mahdollista kirjoittaa mielenterveysasioista ja keskustella muiden kanssa sekä saada apua ja tukea omaan tai läheisen tilanteeseen. Vertaistuki verkossa voi olla joka kahdenkeskistä tai ryhmämuotoista.
Vertaistukitoiminta on koko ajan lisääntymässä. Tietoa Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten vertaistukiryhmistä (oma-apuryhmät) löytyy Mielenterveyden keskusliiton nettisivuilta.
Suomen Mielenterveysseura järjestää ryhmiä traumaattisen menetyksen kokeneille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville. Ryhmät tarjoavat tukea erityisesti niille, joiden on vaikea löytää tukea muualta. Traumaattisia menetyksiä ovat esimerkiksi läheisen ihmisen itsemurha, läheisen joutuminen henkirikoksen uhriksi tai äkillinen menehtyminen.
Masentuneille tai tukea kaipaaville nuorille ja nuorille aikuisille on omia ryhmiä. Myös tukea tarvitseville maahanmuuttajille järjestetään omia ryhmiä.