Vertaistuki

​​Kahdenkeskinen tuki on tapaamisia, jotka voivat olla satunnaisia tai etukäteen sovittuja. Tukihenkilönä toimiva henkilö voi toimia apuna arjen asioissa, esimerkiksi virastoissa asioidessa tai kauppamatkalla. Hän voi myös lähteä mukaan erilaisiin harrastuksiin, vaikkapa liikuntaan tai elokuviin, tai kokeilemaan yhdessä jotain uutta. Usein vertaistukihenkilön kanssa vain keskustellaan asioista, muistakin kuin sairauteen liittyvistä. Tukihenkilöä voi kysellä esimerkiksi omasta mielenterveysyhdistyksestä.

Vertaistukiryhmässä ihminen pyrkii muuttumaan hoidon ja toimenpiteiden kohteesta aktiiviseksi toimijaksi. Ryhmän ohjaaja on vertainen ryhmäläinen, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta. Ryhmä saattaa vaikuttaa niin, ettei sairaus enää hallitse ihmistä, vaan omat voimavarat saadaan käyttöön itseä hyödyttävällä tavalla. Ryhmän voi perustaa osallistuja itse, ellei se ole jo osa yhdistyksen järjestämää toimintaa. Myös muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset saattavat olla aloitteentekijöinä ryhmää perustettaessa.

Vertaistuki voi toimia myös internetissä. Monilla keskustelupalstoilla on esimerkiksi mahdollista kirjoittaa mielenterveysasioista ja keskustella muiden kanssa sekä saada apua ja tukea omaan tai läheisen tilanteeseen. Vertaistuki verkossa voi olla joka kahdenkeskistä tai ryhmämuotoista.

Vertaistukitoiminta on koko ajan lisääntymässä. Tietoa Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten vertaistukiryhmistä (oma-apuryhmät) löytyy Mielenterveyden keskusliiton nettisivuilta.

Suomen Mielenterveysseura järjestää ryhmiä traumaattisen menetyksen kokeneille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville. Ryhmät tarjoavat tukea erityisesti niille, joiden on vaikea löytää tukea muualta. Traumaattisia menetyksiä ovat esimerkiksi läheisen ihmisen itsemurha, läheisen joutuminen henkirikoksen uhriksi tai äkillinen menehtyminen.

Masentuneille tai tukea kaipaaville nuorille ja nuorille aikuisille on omia ryhmiä. Myös tukea tarvitseville maahanmuuttajille järjestetään omia ryhmiä.​

​​Mielenterveyden kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveysongelmista, joko oman tai läheisen sairauden vuoksi. Hän tietää, millaista on elää tällaisten kokemuksien kanssa, ja haluaa hyödyntää kokemuksiaan mielenterveystyössä. Hän tietää myös, mikä häntä itseään on omassa tilanteessaan auttanut ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hänen kuntoutumiseensa. Kokemusasiantuntija on käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen ja toimii palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa tai vertaistoimijana tai kokemuskouluttajana.

Kun mielenterveyskuntoutuja kertoo sairaudestaan kokemusasiantuntijan roolissa, hän rakentaa samalla omaa identiteettiään, tukee vertaisiaan ja antaa sairastuneen näkökulmaa hoitotyöntekijöille. Kertomalla kokemuksistaan sairauden ja sen hoidon kanssa kokemusasiantuntijoilla on myös mahdollisuus hälventää mielen sairauksiin liittyvää leimaamista ja ennakkoluuloja.

Kokemusasiantuntijaksi hakeutuvalla on oltava

• kokemusta mielenterveyden ongelmista joko itse sairastuneena tai läheisenä
• tilanne, jossa oma sairaus on tunnistettu ja oma kuntoutuminen on jo aika pitkällä
• kypsyyttä ja valmiutta kokemusasiantuntijan tehtävään
• koulutusta, joka antaa tietoja, taitoja ja valmiuksia, joiden avulla kokemusasiantuntija voi kehittää palveluja yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Mielenterveyden kokemusasiantuntijuutta ylläpidetään ja kehitetään osallistumalla koulutuksiin, toimimalla kokemusasiantuntijana sekä kehittämällä julkisesti puhumisen taitoa.

Kun opiskelee kokemusasiantuntijaksi, täytyy käsitellä paljon omaan sairauteen liittyviä tunteita. Yleensä itsetuntemus ja itseymmärrys lisääntyvät. Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä jännitys ja pelot vähenevät, ja rohkeus, spontaanius ja itsevarmuus lisääntyvät. Myös sosiaaliset taidot kehittyvät. Kaiken kaikkiaan kokemusasiantuntijuus tukee mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista.

Tietoa kokemusasiantuntijakoulutuksista ja tapahtumista löydät muun muassa Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry:n sivustolta.

Valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaan kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat tulee ottaa mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.​

Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry

Mielenterveyden keskusliitto

Suomen Mielenterveysseura

Auranheimo, Jarkko: Vertaisuus ja kokemustieto. Tutkimusraportti. Mielenterveyden keskusliitto 2008.

Laatikainen, Tanja (toim). Vertaistoiminta kannattaa. Asumispalvelusäätiö ASPA 2010.

Moring Juha, Martins Anne, Partanen Airi, Bergman Viveca, Nordling Esa, Nevalainen Veijo. (toim). Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Toimeenpanosta käytäntöön 2010. Raportti 6/2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Vertaistuki on tukea sellaisten ihmisten kesken, joilla on sama elämäntilanne ja yhteiset kokemukset. Kokemusten jakaminen lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa, jota psykoosisairauteen sairastuminen ja siihen liittyvä oireilu aiheuttaa. Vertaistuki vähentää syrjäytymisen vaaraa ja syyllisyyden ja häpeän tunteita. Asioiden yhdessä jakaminen helpottaa tilannetta usein huomattavasti.