Mielen hyvinvointi vanhetessa

Jokaisen ihmisen lähtökohdat ja elämänkulku ovat ainutkertaisia.

Päästyäsi eläkeikään elämänkokemuksesi on jo mittava. Mielen voimavaroja on niin kulunut kuin kertynytkin erilaisissa tilanteissa. Olet ehkä oppinut kokemastasi ja näin rakentanut elämäntaitojasi. Kykysi säädellä tunteita on kasvanut.

Elämänkulkuun kuuluu väistämässä haastavia tapahtumia ja tilanteita. Ne eivät kuitenkaan välttämättä heikennä mielen hyvinvointia kuin tilapäisesti. Vuosien mittaan vastoinkäymiset ovat ehkä kääntyneet ymmärrykseksi ja mielenrauhaksi ja näin jopa lisätä onnellisuuttasi.

Ikääntyminen on kypsymistä: se avartaa suhtautumista itseen, toisiin ja maailmaan.

 

”Ei meillä ole muuta salaista tietoa elämästä kuin että olemme nähneet maailmaa ja elämää kauemmin. Oppineet sen että myötämäkeä seuraa vääjäämättä vastamäki ja vastamäkeä taas myötämäki.”

- Elämänkonkari -

 

 Miksi mielen hyvinvoinnista kannattaa huolehtia?

Katso video, jossa eläkeläinen, psykologi Pirkko Lahti kertoo miksi mielen hyvinvointi on keskeinen osa hyvää vanhuutta.

 Elämänmuutokset ja -kriisit

Iän karttuessa kohtaat muutoksia ja uusia asioita. Tietyt muutokset ja menetykset ovat eläkeiässä aiempaa todennäköisempiä ja niitä osataan ennakoida. Niihin liittyy kuitenkin aina luopumista, sopeutumista sekä uuden opettelua.

Muutokset ja menetykset ovat aina tilaisuuksia henkiseen kasvuun. Ikääntyminen tarjoaa sinulle oivalluksia herättävän näköalapaikan itseen ja elämään.

”Väitän kuitenkin kriisien olevan myös valtava mahdollisuus, mikäli osaat noukkia niistä opin jatkoelämääsi ajatellen. Yleisemmin voi todeta, että ihminen tarvitsee kriisejä kehittyäkseen ja elääkseen laadukasta elämää.”

- elämänkonkari -

Eläkkeelle jääminen

Eläkkeelle jääminen herättää monenlaisia tunteita: helpotusta, innostusta, pelkoja ja luopumista. Luopuminen työroolista ja -yhteisöstä on usein haikeaa ja edellyttää surutyötä, vaikka edessä olisikin monella tapaa odotettu aika.

Huolestuttaako sinua toimeentulo eläkkeelle jäädessä? Se on usein ensimmäisiä pohdinnan kohteita - eläke kun on palkkatuloja vähäisempi. Huoli toimeentulosta voi kuormittaa mielenterveyttä, samoin huoli palveluiden ja avun saatavuudesta.

Herättääkö eläkkeelle jääminen tunteen elämän tarkoituksen katoamisesta? Pienen osan ikääntyvistä eläkkeelle jääminen pudottaa aluksi tyhjän päälle. Sopeutumisvaikeuksien riski kasvaa, jos elämäsi ja ystäväpiirisi ovat olleet hyvin työkeskeisiä. Samoin, kun sairaus tai työttömyys tuo eläkkeelle jäämisen eteesi yllättäen.

Onkin hyvä miettiä eläkkeelle jäämistä mielen hyvinvoinnin säilyttämisen ja vahvistamisen kannalta. Keskustele jo aiemmin eläkkeelle jääneen toverin kanssa – se voi auttaa. Voit myös hakeutua eläkkeelle valmentavalle kurssille.

Totuttelun jälkeen eläkkeellä olo lisää useimpien tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Monet muutaman vuoden eläkkeellä olleet kuvaavat elävänsä elämänsä parasta aikaa. Voit käyttää vapaa-ajan itsellesi mielekkäiden harrastusten parissa ja kokeilla uusia asioita. Myös ihmissuhteille jää enemmän aikaa.

”Mun elämäni on täynnä ja semmoisessa mallissa, että mä en ois ikinä kuvitellut vanhuutta tällasena.”

- elämänkonkari -

Katso video, jossa eläkeläinen, psykologi Pirkko Lahti kertoo eläkkeelle jäämisen vaikutuksista mielen hyvinvointiin.

Menetykset ja luopuminen

Iän karttuessa toimintakykysi ja elämäsi eri roolit tulevat mitä todennäköisimmin muuttumaan. Työroolista, mieluisista harrastuksista tai paikoista luopuminen voi vaatia surutyötä. Oman tai läheisen ihmisen sairastuminen tai yksin jääminen ovat pelottavia asioita.

Leskeksi jäämiseen liittyy puolison menettämisen lisäksi muutoksia arjessa, sosiaalisissa suhteissa sekä usein myös taloudellisessa tilanteessa. Kuka nyt laittaa ruokaa tai maksaa laskut?

Menetysten sattuessa kohdalle elämäntaidoilla ja mielen voimavaroilla on käyttöä. Luopuminen vaatii henkistä joustavuutta ja luovuuttakin – muutokset voivat myös opettaa. Hankalat elämäntilanteet edellyttävät ongelmanratkaisukeinoja, sinnikkyyttä kestää epämukavuutta sekä uskoa siihen, että muutoksista voi syntyä jotain uutta.

Fyysinen vanheneminen ja sairaudet

Tutun sanonnan mukaan vain keho vanhenee – mieli pysyy samana. Peilistä katsoo joku toinen, vanha ihminen, vaikka itsestä tuntuu samalta kuin ennenkin. Monille ikääntyminen tarkoittaa juuri fyysistä vanhenemista: ikä tuntuu ja näkyy kehossa.

Fyysinen vanheneminen johtaa muutoksiin toimintakyvyssä. Voit joutua luopumaan rakkaista harrastuksista tai paikoista. Myös kodin sisällä liikkuminen voi ennen pitkää vaikeutua – joskus maton reunakin voi olla liian korkea. Tämä haastaa sekä sisun että luovuuden. Miten sopeudun uuteen tilanteeseen? Millaisia vaihtoehtoja ja selviytymiskeinoja voin kehittää?

Liikkumisen vaikeudet ja toisen apuun tukeutuminen voivat olla koettelevia muutoksia. Itsemääräämisen tunteen säilyttäminen on tärkeää avun tarpeesta huolimatta.

Mitä konsteja sinä olet keksinyt ratkaisemaan arjen pieniä ongelmia? Millaisia haastavista elämäntilanteista opittuja selviytymiskeinoja juuri sinulla on? Miten olet oppinut hyväksymään kehossasi tapahtuvia muutoksia? Näitä asioita on hyödyllistä ja antoisaa seurata.

”Kehitän elegantteja vanhuuden vaivojen valitustapoja. Vaivojaan saa vaikertaa mutta vain sopivin annoksin.”

- elämänkonkari -

Muuttuva elämänpiiri

Ihmissuhteet kannattelevat iästä riippumatta. Ihmissuhteiden laatu on vähintään yhtä tärkeää kuin tapaamisten määrä. Eniten hyvinvointiasi tukee yhteydenpito ja yhdessä olo elämänpiirisi luotettavien ja merkitykselliset ihmisten kanssa.

Riitaisat tai haastavat ihmissuhteet voivat puolestaan kuluttaa voimavarojasi. Olennaisinta on, kuinka itse tilanteesi koet. Raskaatkin ihmissuhteet voivat olla merkityksellisiä, mielekkäitä tai ainakin opettavaisia. Tästä yksi esimerkki on omaishoitajana toimiminen.

Osallistuminen ja vuorovaikutus tuovat vaihtelua ja merkitystä arkeen. Siksi myös löyhemmät ja lyhytaikaisemmat ihmissuhteet lisäävät hyvinvointia. Erilaiset yhteisöt tai vapaaehtoistoiminta tarjoavat mahdollisuuksia jakaa kokemuksia, auttaa muita ja tehdä kiinnostavia asioita yhdessä.

Hakeudu itsellesi mieluisten elämysten pariin. Taide ja kulttuuri sekä ympäristö ja luonto ovat osa elämänpiiriäsi, mutta ne myös avartavat sitä. Taide ja kulttuuri tarjoavat uusia oivalluksia, samaistumisen kohteita sekä haltioitumista. Luonnolla on monenlaisia hyvinvointivaikutuksia niin mieleen kuin kehoon.

Elä itsesi näköistä elämää – myös eläkeläisenä. Elämäntavat ja -tyylit ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia. Työelämän jälkeen arkielämän merkitys usein kasvaa, jolloin on tärkeää pystyä vaikuttamaan arjen kulkuun.

”Elämän mielekkyys on kaiken perusta. Että pystyy hallitsemaan elämäänsä. Olen vain huolissani niistä, jotka eristäytyvät, vaikka jokin pieni toiminta voisi auttaa. Eli miten saadaan mukaan vain hetkeksikin.”

- Elämänkonkari -

 Mielen taidot

Jos olet päässyt eläkeikään, olet jo melkoinen elämän konkari. Pitkä elämänkokemus avartaa näkemyksiä ja tarjoaa suhteellisuudentajua. Osaatko jo kenties suhtautua asioihin rauhallisemmin kuin nuorempana? Tunnetko itsesi paremmin ja ymmärrätkö ehkä myös muita ihmisiä?

Eletyt vuodet kartuttavat usein niin itsetuntemusta ja elämänymmärrystä kuin erilaisia mielen taitoja kuten tunteiden säätelyä ja kykyä pärjätä muutoksissa. Elämänkulun varrella kohdatut haasteet tuovat usein oivalluksia ja oppimista ja siten lisäävät onnellisuutta varttuneessa iässä, vaikka näin ei ehkä yleensä tule ajatelleeksi.

Elämän asiantuntijuutta kertyy jokaiselle iän myötä. Viisaus ja elämäntaidot rakentuvat runsaan tosiasioita ja menettelytapoja koskevan tiedon, elämänkulun ainutkertaisuuden sekä arvojen suhteellisuuden ymmärtämisen ja ratkaisujen epävarmuuden hyväksymisen kokonaisuudesta.

Myönteinen ja hyväksyvä elämänasenne

Eläkeiässä hyväksyvä ja avoin asennoituminen itseen, elämään ja muihin ihmisiin on usein kehittynyttä, mutta sitä voi edelleen kartuttaa monin tavoin.

Myönteinen elämänasenne ei tarkoita epämiellyttävien tai kielteisten tunteiden tai asioitten kieltämistä, vaan pyrkimystä tarkastelemaan niitä eri näkökulmista. Vastoinkäymisten kohdatessa voit pohtia, mitä myönteistä ikävässä tapahtumassa voisi nähdä. Mitä olet oppinut aikaisemmista vastoinkäymisistä? Mitä merkitystä niillä on ollut elämässäsi vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua?

”Isot ja pienet kriisit ihmisen elämässä ovat varsin suhteellisia. Tähän tulokseen olen tullut yli kuusikymppisenä koettuani niitä elämäni varrella. Suhteellisuus tulee siitä, että nuorempana koetut kriisit tuntuvat nyt vanhempana melko naurettavilta - tai ainakin niihin reagointi siihen aikaan. ”

- elämänkonkari -

Anteeksiantaminen lisää myönteisyyttä ja vapauttaa niin mielen kuin kehon jännitteitä. Haihduttamalla kaunaa ja katkeruutta se vapauttaa tilaa myönteisille ajatuksille ja tunteille. Anteeksi antaminen, irti päästäminen ja tavoitteiden uudelleen asettelu tekevät nykyhetkestä iloitsemisesta helpompaa.

Osaatko antaa anteeksi ja tuntea myötätuntoa myös itseäsi kohtaan? Pitkittynyt oman toiminnan soimaaminen, katuminen ja syyllisyys sitovat voimavaroja, joita muuten voisit hyödyntää nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin. Itsensä ja muiden arvostamisen lisäksi armollisuus ja kiitollisuus nousevat eläkeiässä monelle merkityksellisiksi asioiksi.

Toiveikkuus, leikillisyys ja avoimuus uudelle liittyvät myönteiseen elämänasenteeseen. Jos jaksat hieman hassutella, nauraa tai opetella jotain uutta, olosi käy varmasti valoisammaksi. Kehityksesi ihmisenä jatkuu läpi elämän ja uusia kiinnostavia asioita voi olla edessäsi.

Selviytymistaidot

Selviytymistaidot ovat yksilöllisiä tapoja suhtautua ja ratkaista epämiellyttäviä tilanteita ja tunteita. Niitä tarvitaan mutta niitä myös opitaan erilaisissa elämänkulkuun kuuluvissa muutostilanteissa.

On olemassa niin toimintaan suuntautuneita, sosiaalisia kuin tunnekeskeisiä selviytymiskeinoja. Kun toiset jakaa tunteitaan itkien ja nauraen, toiset saavat voimaa ja tukea luonnossa liikkumisesta, musiikista tai kirjoittamisesta. Näkökulman vaihtaminen huumorin keinoin tuo monelle lohtua.

Minkälaisia selviytymistaitoja sinä olet oppinut? Oletko löytänyt itsellesi sopivia tapoja stressin helpottamiseen? Osaatko suhtautua hyväksyvästi omaan vanhenemiseen tai mahdollisiin sairauksiin?

Ikä tekee kehosta hauraamman, mutta moni on jo oppinut tarkastelemaan ja muokkaamaan tavoitteitaan muuttuvien tilanteiden edellyttämällä tavalla. Vastapainona resilienssin kaltaiset sisäiset vahvuudet tai taidot voivat kehittyä kaiken ikää. Resilienssi eli psyykkinen kimmoisuus on joustavaa ja hyväksyvää suhtautumista muutoksiin: kykyä kohdata vastoinkäymisiä niitä sietäen ja niistä palautuen sekä oppien. Näin ollen kielteisten kokemusten vaikutus hyvinvointiin jää vähäisemmäksi.

Eläkeiässä kehon vaivat vaikuttavat yleiseen hyvinvointiin aiempaa vähemmän - niihinkin voi kehittää selviytymiskeinoja. Kun yksi valittaa kipua ja saa siitä voimaa jaksaa sen kanssa, toinen keskittyy muihin asioihin kivusta huolimatta.

Suuret elämänmuutokset haastavat aina kyvyn huolehtia mielen hyvinvoinnista. Luopumisiin ja menetyksiin liittyy tunteita kaipauksesta pettymykseen ja ikävään. Monenlaisten tunteiden ja muistojen keskellä tuntee helposti voimattomuutta. Keho voi reagoida: väsymys, kivut tai tarve toimia saattavat kaikki liittyä muutoksiin.

Muutokset ovat kuitenkin jälkikäteen tarkasteltuna usein toisenlaisia - jotain jää taakse, mutta jotain voi aina saada tai oppia. Muutoksen merkitysten ja sen ulottuvuuksien tarkastelua voi tietoisesti harjoittaa prosessin kaikissa vaiheissa.

Myönteisten ajatusten ja tunteiden ääreen hakeutuminen tuo voimavaroja huolten kantamiseen. Usein olisi hyvä, että joku on lähellä, vaikka ajoittain kaipaisikin yksioloa. Jokainen käyttää menetyksen ja luopumisen yhteydessä niitä voimavaroja ja selviytymiskeinoja, joita hänellä on.

"Näin vanhana asiat ovat helpompia. On nähnyt mitä elämä on eikä enää odota liikoja. Elämää ei tarvitse suorittaa kenellekään. Asioista luopumisen oppii hyväksymään ja ihmissuhteet ovat kunnossa: ne jotka ovat jääneet ovat jääneet ja kaikkia ei tarvitse miellyttää. Tässä iässä pienemmätkin asiat tekevät onnelliseksi: kaunis sana, hymy, puhelinsoitto. Kiitollisuutta tuottaa harmonia ympärillä, sellaista mielen ja elämän harmoniaa kai suurin osa ihmisistä kaipaa."

- elämänkonkari -

Surun kohtaaminen

Suru on henkilökohtainen kokemus: sen muodot ja siitä toipuminen ovat yksilöllisiä. Joillakin suru yksin jäämisestä tai muista menetyksistä nousee pintaan vielä vuosia tapahtuneen jälkeen, kun toiset jättävät sen taakseen nopeasti. Surun kokemiseen vaikuttavat temperamentin ohella esimerkiksi aiemmat menetykset sekä saatavilla oleva tuki.

Suru auttaa sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Se tulee usein aalloissa, jotka ajan kuluessa vähitellen tasaantuvat ja hidastuvat. Toipumista ei voi kiirehtiä, mutta ajan myötä muutoksen tai menetyksen kanssa pystyy pärjäämään.

Läheisen kuolema aiheuttaa kenties suurimman surun. Kuolema on aina muistutus elämän arvaamattomuudesta ja myös omasta haavoittuvuudesta. Kukaan ulkopuolinen ei pysty arvioimaan menetyksen tai surun määrää.

Kuinka surun, luopumisen ja muutosten kanssa voi päästä tasapainoon?

Kiinnitä huomiota omiin voimavaroihin ja mieleisiin, mieltä rauhoittaviin toimintoihin. Kun suruun saa taukoja jotain tekemällä ja toimintaan suuntautumalla, voi kokea lohtua. Liikkuminen ja musiikki sekä ja ajan myötä myös keskittymistä edellyttävä tekeminen auttavat monia.

Tunteista puhuminen ja niiden jakaminen tuovat helpotusta. Vertaistuesta on usein apua – keskusteluissa kohtalontovereiden kanssa on omat ulottuvuutensa. Myös kirjoittaminen on monelle hyvä tapa käsitellä vaikeasti ilmaistavia tunteita.

Anna kehollesi lupa itkeä. Se rentouttaa myös mieltä. Riittävä lepo ja kunnollinen ravinto ovat tärkeitä.

Suru ja elämänkriisit ovat osa elämänkulkua. Surun ja kriisin kohdatessa ei kannata kuitenkaan jäädä yksin. Tukea ja apua on tarjolla. Vapaaehtoistoimija ja tukihenkilö Marjatta Inki-Lindström kannustaa hakemaan tarvittaessa apua.

Tunnetaidot

Tunteiden tunnistamista, hyväksymistä ja niiden kanssa toimimista kutsutaan tunnetaidoiksi. Tunnetaidot ovat tärkeitä niin arjessa kuin muutoksissa ja kriiseissäkin.

Tunteiden kokeminen on aina yksilöllistä. Yksi kokee itsensä tunneherkäksi, toinen rauhalliseksi. Yksi reagoi vain vähän ja toinen voimakkaasti. Tunteiden käsittelyn taito yleensä kasvaa ikääntyessä.

Kaikista tunteista ei tarvitse pitää, mutta niiden tasaamista ja suhteellistamista oppii - ikäviä ajatuksia voi sietää tai niiden voi vain antaa olla. Kun ei lähde ikävien tunteiden vietäväksi, ne menevät aikanaan ohi. Kielteisten tunteiden kanssa toimeen tuleminen sekä myönteisten tunteiden vahvistaminen tuo jokaiselle hyvinvointia.

Elämänkulun pituus tuo oman asetelman tunnetaitoihin ja -tiloihin. Joskus vanhat, jo kertaalleen unohdetut tai syrjään painetut ikävät asiat ja tuntemukset voivat nousta muistoina pintaan ja alkaa uudelleen vaivata. Eläkeiässä voi olla liikaakin aikaa miettiä menneitä tapahtumia ja niiden herättämiä tunteita. Toisaalta niiden käsitteleminen uudesta perspektiivistä voi olla hyödyllistäkin.

Huolten rauhoittaminen

Vaikka tunteiden säätely on eläkeiässä kehittynyttä, mieli tulkitsee muutokset ensin lähes automaattisesti uhaksi herättäen kielteisiä ajatuksia. Muista vanha viisaus: kyky erottaa ne asiat, joihin itse voi vaikuttaa niistä, joihin ei voi vaikuttaa.

Hyödyttömän vatvomisen tunnistaa siitä, että ajatuksiin juuttuminen ei johda ratkaisuun. Vatvominen on inhimillistä, mutta se ei edistä mielen hyvinvointia, vaan voi ohjailla toimintaa sekä tuottaa stressiä ja ahdistusta. Myös keho voi jäädä stressaantuneeseen tilaan.

Mielen rauhoittamiseen on monenlaisia keinoja. Huolten kieltämisen ja murehtimisenkin voi nähdä selviytymiskeinoina. Järkytyksen, pelkojen ja huolten tunnistaminen, nimeäminen ja hyväksyminen tarjoaa kuitenkin yleensä mielekkäämmän selviytymiskeinon.

Keskittyminen tähän hetkeen ja toimintaan voivat auttaa irtautumaan murehtimisesta. Jo kymmenen minuuttia muuta tekemistä yleensä riittää ikävien ajatusten rauhoittumiseen.

Oletko jo kokeillut hyväksyvän tietoisen läsnäolon tekniikoita eli mindfullnessia? Ne auttavat hyväksymään ajatukset ja tunteet sekä olemaan tietoisesti läsnä elämässä. Kun mielen johdattaa nykyhetkeen, menneen murehtiminen tai tulevaisuudesta huolehtiminen eivät kuormita.

Sosiaalinen tuki on tärkeää. Se, että voi puhua huolista ja tulla kuulluksi, merkitsee paljon. Pelkkä läsnäolokin helpottaa ja lohduttaa. Jos puhuminen tuntuu liian vaikealta, huolten kirjaaminen voi rauhoittaa mieltä.

Huolet voivat auttaa omien arvojen kirkastamisessa tai arvojen muuttumisen tunnistamisessa. Hyvä vanhuus syntyy arvojen mukaisesta elämästä, elämän kokemisesta merkitykselliseksi.

”On hyvä ymmärtää että joku tietty tunne ei ole pysyvä olotila. Aika aikaansa kutakin, niin elämässä kuin tunteissakin. Vaikeuksien yllättäessä ei saa antaa periksi, vaan kannattaa keskittyä siihen mikä on tässä hetkessä hyvin.”

- elämänkonkari -

Sopu menneen kanssa

Onko sinulla ikääntyessä tullut tarve tarkastella mennyttä elämää ja ymmärtää itseäsi sen kautta? Omaelämäkerrallisella muistelulla voit saavuttaa jatkuvuuden ja minuuden ymmärtämisen kokemuksia. Muistelemalla teet elämäsi itsellesi ja muille ymmärrettäväksi.

Muistaminen on henkilökohtaista. Olennaista on, kuinka itse muistosi tulkitset ja miten ne vaikuttavat mielialaasi tässä hetkessä. Joskus mieli jää vatvomaan menneisiin tapahtumiin, mikä voi sitoa voimavaroja ja tuottaa kärsimystä.

Vaikka menneisyydessäsi olisi kipeitäkin muistoja, on niiden tarkasteleminen mahdollisuus ymmärrykseen ja itsesi hyväksymiseen. Kipeille tapahtumille voi aina löytää uusia tulkintoja ja muistoista voi päästää irti. Sovinto menneisyyden kanssa tuo helpotusta. Kun katse yltää jo lähes koko elämänkulkuun, näkymä on avara ja asioiden mittakaavaa pystyy tarkastelemaan aiemmasta poikkeavalla tavalla.

Muistelu voi olla siis myös terapeuttista. Menneen hyväksyminen sellaisena kuin se on, puutteineen ja tuskineen, luo rauhaa nykyhetkeen. Mennyttä voi tarkastella voimavarapankkina, josta löytyvät elämänkulun aikana kertyneet tunne- ja selviytymistaidot. Terapeuttisesti käytettynä muistelu vähentää jopa masennusoireita.

Katso video siitä, miksi anteeksianto ja sopu menneen kanssa kannattaa psykologi Pirkko Lahden mukaan.

Uteliaisuus ja uuden opettelu

Oletko huomannut, että iän karttuessa uuden opetteleminen ja asioitten mieleen palauttaminen ovat hidastuneet? Vaikka osa tiedonkäsittelyn prosesseista muuttuisivatkin, kykysi oppia ei pääty. Aivosi sisältävät enemmän tietoa ja elämän asiantuntijuutta kuin nuorempana. Näitä tietoja voi yhdistellä myös uusilla luovilla tavoilla.

Luovuutesi, tiedonhalusi ja ymmärryksen kaipuusi eivät katoa ikääntyessä. Maailma on täynnä uusia asioita. Tuttu on turvallista, mutta uteliaisuus uutta kohtaan pitää virkeänä.

Aivojen ja mielen huoltamisessa on paljon yhteistä. Asioiden opettelu ja tehtävien ratkaisu aktivoivat muistiasi ja lisäävät mielesi hyvinvointia. Osaamisen haastaminen sekä erilaisiin asioihin perehtyminen ovat mitä parhainta mielen hyvinvoinnin vahvistamista. Vaikeiltakin tuntuvia asioita voi kokeilla, vaikka vähän hitaammin. Opiskelu on elämyksiä ja oivalluksia.

”Kokeile ja opiskele uutta. vanhanakin oppii mutta useammilla toistoilla. Kehitä itsellesi erikoiskiinnostus. Ole utelias ja ennakkoluuloton uusia ihmisiä, kulttuureja ja asioita kohtaan.”

- elämänkonkari -

Aina oppii uutta ja omalle epämukavuusalueelle kannattaa myös mennä, kannustaa vapaaehtoistoimija, ryhmänohjaaja Marjatta Inki-Lindström

 

 Mielen hyvinvoinnin tukeminen

Eläkkeelle jääminen jättää enemmän aikaa huolehtia itsestä, hyvinvoinnista sekä ihmissuhteista. Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen eivät ole monimutkaista tai vaikeaa, vaan arkisia tekoja ja asioita.

Arjen rytmi ja vaihtelu tuovat iloja. Hymy. kahvi. Ystävällisyys. Kuuntelu. Päiväunet. Huomion kääntäminen myönteiseen ja hyvään on mahdollisuus, jonka voi käyttää joka päivä. Aina voi nauttia niistä asioista, joita on tarjolla.

Omannäköinen elämä tuo mielekkyyden kokemuksia. Pyri toimimaan niin, että arki erilaisine valintoineen suuntautuu omien arvojesi mukaisesti.

”Iloni löytyy nyt pienistä rauhallisista hetkistä, jolloin ei kolota mitään paikkaa eikä henkeä ahdista, sekä ystävän tai tuntemattoman yllättävästä yhteydenotosta. Ei pieni kehukaan tee pahaa. Onpa sinulla pehmeä iho. Sinun poskesi ovat niin kauniin punertavat. Sinun kirjoittamasi tarina oli hauska. Ilo löytyy tietysti myös muistoista. Olen onnellinen siitä että minulla läpi elämäni on aina ollut hyviä ystäviä.”

Katso videosta vinkkejä läheisille, kuinka läheinen voi tukea ikääntyneen mielen hyvinvointia. Videon esiintyjinä on eläkkeellä oleva psykologi Pirkko Lahti ja Mielenterveysseuran ryhmänohjaaja Marjatta Inki-Lindström.

Perusvoimavarat

Mielen hyvinvointia edistetään fyysisistä perustarpeista huolehtimalla. Uni, ruoka ja liikunta ja seksuaalisuus ovat tärkeitä voimavaroja myös eläkeiässä. Erityisen tärkeitä ne ovat silloin, kun jokin voimia edellyttävä tapahtuma tai tilanne kuormittaa mieltä.

Olet varmastikin huomannut, että kehosi muuttuu ikääntyessä. Ikääntyvän kehon muuttuvista tarpeista kannattaa hankkia tietoa.

Kiinnitä huomiota riittävään lepoon ja mahdollisen unettomuuden syiden hoitoon. Unen tarve ei vähene iän myötä, uni vaan muuttuu kevyemmäksi. Fyysisen rasituksen puute, päiväunet sekä monet sairaudet tai kipu voivat aiheuttaa heräilyä tai unettomuutta. Myös huolet ja murheet valvottavat.

Ikääntyessä tarvitset ”vahvaa ruokaa”. Lisää proteiinia jokaiseen ateriaan. Rasvainen kala, pähkinät, marjat ja hyvät rasvat ovat olennaisia. Monipuolinen ravinto ylläpitää kehon fysiologista tasapainoa, kun taas heikko ravinto vaikuttaa kielteisesti mielialaan. Myös mielihyvällä on merkitystä!

Iän myötä janon tunne vaimenee, mutta nesteen tarve pysyy entisellään. Juomiseen on siis hyvä kiinnittää huomiota.

Löydä itsellesi mieluinen tapa liikkua. Liikunnan merkitys terveydelle, arjen toimintakyvylle ja mielialalle on suuri. Pienikin määrä liikuntaa on parempi kuin ei ollenkaan. Sopivasti ajoitettu liikunta parantaa myös unen laatua.

Seksuaalisuus muuttuu eri elämänvaiheissa, mutta on osa sinua läpi koko elämän. Seksuaalisuus on muutakin kuin halukkuutta tai sen puutetta. Se on kosketusta, kumppanuutta, ajatuksia ja fantasioita. Halua tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi. Parhaimmillaan seksuaalisuus lisää voimavaroja, mutta pahimmillaan se syö niitä aiheuttaen jopa mielenterveyden ongelmia.

Kun tunnet itsesi ja mikä sinulle tuo mielen hyvinvointia, sitä kannattaa vahvistaa. Marjatta Inki-Lindström kannustaa löytämään lepoon ja rentoutumiseen sopivia keinoja omasta arjesta.

Vaikuttamista, tekemistä ja yhdessäoloa

Ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen olento. Osallistuessasi erilaisiin suku-, naapurusto-, ystäväin tai harrastustoimintaan, toiminnassasi yhdistyvät sosiaalisuus, innostus ja virkistys. Eläkeläisen arki saa rytmiä ja jäsentymistä aikatauluiksi ja mielekkäiksi sisällöiksi. Hyödyllisyyden, tarpeellisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset tukevat mieltä monin tavoin.

Merkityksellisen ystävyyden kriteerit voivat muuttua iän myötä ja löyhempikin osallistuminen voi tuottaa osallisuuden kokemuksia. Mikset kokeilisi itsellesi kiinnostavaa ryhmätoimintaa? Muiden parissa huolet eivät tunnu niin suurilta.

Koetko liikkeelle lähtemisen vaikeaksi? Moni kokee vieraiden ihmisten pariin menemisen vaikeaksi tai keinotekoiseksi. Yksikin tuttu ryhmässä madaltaa kynnystä huomattavasti.

”Ja ellei ulos lähteminen onnistu helposti, niin jopa facebook voi antaa iloa ja omanlaista seuraa. Pääsee ainakin näkemään muiden ajatuksia.”

- elämänkonkari -

Myös eläkeikäisillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. Kohtuullinen toimeentulo edistää sekä osallisuutta että mielenterveyttä huomattavasti.

Aito osallisuus edellyttää kaikenikäisten yhteiskuntaa, jossa ihmisiä ei iän perusteella syrjitä. Iäkkäiden ihmisten kuunteleminen, arvostus, autonomia ja yhdenvertaiset palvelut ovat olennaisia myös mielen hyvinvoinnille.

Kuuntelemista ja kohtaamista

Vanhoina ihmiset ovat yksilöllisimmillään, vaikka heidän moninaisuus jääkin välillä huomioimatta. Moninaisuuden huomioiminen on yksi mielenterveyden edistämisen peruskivistä.

Kuuntele ja kohtaa myös itsesi. Kuka sinä olet? Mitkä asiat tuottavat sinulle iloa? Mitkä asiat koet itsellesi tärkeiksi?

Se että voi puhua jollekulle, on usein riittävä hoito alakuloon tai jopa suruun. Myötätunnon ohella esiin voi nostaa myös toivoa paremmasta.

”Ihmisen mieli on jokaisella erilainen ja kukaan ei voi tietää, mitä toisen päässä liikkuu. Jonkun mieli voi järkkyä pienestäkin ja silloin keinot on vähissä. On hyvä, että nykyisin on ammattiauttajia, joiden kanssa voi puhua asioistaan ja saada uutta näkökulmaa ja etäisyyttä omiin ongelmiinsa.”

- elämänkonkari -

Yksinäiselle ihmiselle kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen voivat olla harvinaisuuksia. Vaikka yksinäisyyttä lievittävää toimintaa olisi tarjolla, eniten tukea tarvitsevia on vaikeaa tavoittaa. Yksinäisyys leimaa, ja leimaa vältellään. Lähes jokainen on kohdannut yksinäisyyttä jossakin elämänsä vaiheessa. Tämän tosiasian lausumalla yksinäisyydestä tai sen pelosta on helpompaa aloittaa keskustelu.

Vaali ihmissuhteitasi. Yhteys muihin tuntuu tärkeämmältä, mitä enemmän ikää kertyy. Perheen lisäksi vertaiset ja kohtalontoverit sekä löyhemmät suhteet ja myös auttamisen ammattilaiset voivat kuulua siihen seuralaisten verkostoon, josta iäkäs ihminen nauttii.

Sosiaaliset suhteet ja verkosto harvenevat iän myötä. Kukaan ei voi astua jo lähteneiden tilalle, mutta avoimuus uusille kohtaamisille luo jakamisen mahdollisuuksia.

Kosketus

Koskettaminen on ihmisyyttä. Vaikka kulttuurissamme on vältelty kosketusta, moni eläkeikäinen kokee esimerkiksi halauksen aiempaa tärkeämmäksi. Fyysisen läheisyyden, myötätunnon ja välittämisen osoitukset rakentavat yhteyttä toisiin ihmisiin.

Kosketus lisää mielihyvähormonin eli oksitosiinin tuotantoa. Kosketuksen puute voi lisätä masennusta ja ahdistusta ikääntyessä. Hyväksyvä lempeä kosketus on olennainen ihmisten välisen kommunikaation väline.

Kaikki eivät kaipaa kosketusta vaan suhtautuvat siihen välinpitämättömästi tai karttavat sitä. Jokaisella on oikeus määrittää omat rajansa, ja esimerkiksi hoitotyössä tämä olisi hyvä muistaa.

”Aito kosketus aikuisten kesken on tosi vaikeaa. Rakastuneilta kosketus kyllä käy, lapsenlapsiakin kosketamme ja suukotamme. Moni ikäisistäni muistaa ettei äiti tai isä pitänyt sylissä. Kosketus on kuitenkin se, josta kaikki alkaa ja se, joka viimeiseksi on olemassa.”

- elämänkonkari -

Hyvän tekeminen ja toisten auttaminen

Eläkeiässä sinulla on paljon annettavaa muille – niin aikaa kuin elämänkokemuksia ja oivalluksia. Toisten auttaminen tuo runsaasti iloa, mutta samalla jätät myös henkistä perintöä lähimmäisillesi. Ole kuitenkin tietoinen omista rajoistasi: esimerkiksi lastenlasten hoitaminen vie joskus liikaa voimia.

Hyvän tekeminen vapaaehtoistoiminnan muodossa voi toteuttaa monella tapaa. Toisille sopii vuosien sitoumus, toisia kiinnostaa yksittäisiin tapahtumiin panostaminen. Olennaista on löytää itselle mielekäs tapa ja tyyli auttaa toisia.


Katso video, jossa eläkeläinen, psykologi Pirkko Lahti kertoo miten omasta mielen hyvinvoinnista kannattaa huolehtia.