Muistihäiriöt

Muistisairauksiin liittyy usein psykiatrista oirehdintaa kuten ahdistusta tai harhaluuloisuutta. Lue tietoa muistisairauksista sekä niiden tutkimisesta ja hoidosta.

 

 

 

 Muistisairaudet

Muistisairauksiksi kutsutaan joukko sairauksia, jotka aiheuttavat vakavan, arkielämää haittaavan kognitiivisen eli muistin ja/tai tiedonkäsittelyn vaikeuden.

Etenevät muistisairaudet johtavat dementiaan

Dementia on oire, ei erillinen sairaus. Dementia määritellään laaja-alaiseksi henkisten kykyjen heikentymiseksi, joka vaikeuttaa arjessa selviytymistä. Dementiaoireen taustalla on aina jokin sairaus, yleensä aivosairaus. Dementia voidaan jakaa lievää, keskivaikeaan ja vaikeaan dementiaan.

Degeneratiiviset muistisairaudet

Alzheimerin tauti

On yleisin muistisairaus. Sairaus etenee hitaasti ja tasaisesti. Heikentää alkuun nimenomaan lähimuistia ja mieleen painamista sekä uusien asioiden oppimista. Sairauden edetessä heikentyvät myös kielelliset taidot, hahmotuskyky ja toiminnanohjaus. Näiden kognitiivisten taitojen vaikeutuessa heikentyy myös toimintakyky. Alkuun tulee vaikeuksia monimutkaisissa toimissa kuten matkustamisessa ulkomaille tai monipolvisissa raha-asioissa. Seuraavaksi heikentyvät päivittäiset välineelliset toiminnat kuten kaupassa käynti, päivittäisten raha-asioiden hoito ja kodinkoneiden käyttö. Lopuksi heikentyvät myös päivittäiset perustoiminnot kuten peseytyminen ja pukeutuminen. Sairauden kesto ensioireista kuolemaan kestää yleensä yli 10 vuotta.

Lewynkappaletauti

Lewynkappaletauti aiheuttaa usein eläviä näköhallusinaatiota ja Parkinsonin taudin kaltaisen liikehäiriön. Lisäksi sairastuneen tila (vireystila, toimintakyky ja jaksaminen) voivat vaihdella suuresti päivästä ja jopa tunnista toiseen. Muisti säilyy usein alkuun kohtalaisen hyvänä, ongelmia tulee selvemmin näönvaraisen hahmottamisen vaikeuksista ja nähdyn väärintulkinnoista.

Otsa-ohimolohkorappeumat

Nämä ovat oikeastaan ryhmä degeneratiivisia sairauksia, jotka vaurioittavat aivojen etuosia. Ensimmäiset oireet ovat usein käyttäytymisen muutoksia: Henkilö voi muuttua estottomaksi, helposti ärtyväksi ja impulsiiviseksi. Sairauden edetessä ilmaantuu kielellisiä vaikeuksia, lähinnä sanojen hakemista ja spontaanin puheen köyhtymistä, lisäksi toiminnanohjaus eli asioiden organisointikyky ja suunnitelmallisuus heikentyy. Käyttäytymisen puolella alkuvaiheen pidäkkeetön käytös muuttuu yleensä vuosien mittaan apatiaksi.

Parkinsonin taudin muistisairaus

Parkinsonin tauti aiheuttaa usein edetessään kognitiivisia eli muistin ja tiedonkäsittelyn puutoksia. Merkittävin oire on hidastuminen, joka tulee esiin paitsi liikkumisessa myös ajatuksenjuoksussa. Kaikki henkinen prosessointi vie enemmän aikaan kuin aiemmin, ja muistista haku vaikeutuu. Parkinsonin tautiin ei kuitenkaan kuulu niin voimakas unohtaminen kuin Alzheimerin taudissa.

Verenkiertohäiriöperäiset eli vaskulaariset muistisairaudet

Verenkiertohäiriöiden aiheuttamat muistihäiriöt vaihtelevat oireiltaan sen mukaan, missä osissa aivoja vaurio on tapahtunut. Yleisin on ns. subkortikaalinen eli aivokuoren alaisen valkean aineen hapenpuutteesta aiheutuva muistisairaus. Tämä muistuttaa usein Alzheimerin tautia ja voi esiintyä yhdessä sen kanssa. Oireina on muistivaikeuksia, hidastumista ja toisinaan myös kävelyn ja muun motoriikan kömpelyyttä.

 Muistihäiriöiden tutkiminen

Muistihäiriöt pyritään toteamaan jo ennen kuin oireisto on vakavasti arkea haittaava eli dementiatasoinen. Tutkimuksiin kuuluu lääkärin haastattelu ja tarkastus, verikokeita, testejä muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen arvioimiseksi sekä pään kuvaus (tietokonekerroskuvaus eli TT tai magneettikuvaus eli MRI). Tutkimukset voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa, mutta varsinainen diagnoosi tehdään yleensä muistipoliklinikalla.

 Muistisairauksien hoito

Suurimpaan osaan muistisairauksista on olemassa oireenmukaisia ja osin myös taudin kulkua hidastavia lääkkeitä. Lisäksi muistisairaat ovat oikeutettuja kuntoutukseen kuten ensitietokursseihin ja psyykkiseen tukeen. Lisäksi omainen tarvitsee usein merkittävästi tukea. Muistiliitto ja alueelliset muistiyhdistykset tarjoavat monipuolista neuvontaa ja tukea.

Muistiliitto

 Muistisairauksiin liittyvät neuropsykiatriset oireet

Eteneviin muistisairauksiin liittyy usein myös psykiatrisia oireita. Masennus on yleistä kaikissa muistisairauksissa, samoin levottomuus ja ahdistus. Toisinaan esiintyy selvästi psykoottisia oireita kuten harhaluuloisuutta, ja etenkin lewynkappaletaudissa ovat näköhallusinaatiot yleisiä. Muistisairaan kuuloharhat ovat usein enemmän kolinaa, ovikellon soittoa ja musiikkia kuin varsinaista puhetta. Näiden oireiden kohdalla arvioidaan ensin mahdollisuudet lääkkeettömään hoitoon ja muistilääkityksen tehostamiseen, mutta toisinaan tarvitaan myös psykiatrista lääkitystä. Muistisairaat ovat usein herkkiä psyykenlääkkeiden sivuvaikutuksille, joten lääkityksen osalta on noudatettava varovaisuutta ja annoksia seurattava tiiviisti.