Kehitysvammaisten mielenterveyteen vaikuttavia asioita

Elämän ymmärrettävyydellä tarkoitetaan ihmisen kykyä käsittää, tulkita ja käsitellä ympäristöstä tulevia viestejä. Ymmärrettävyys tekee ympäristön ihmiselle selkeäksi ja ennakoitavaksi. Kehitysvammaisilla ihmisillä vaikeudet ymmärtää ja tulkita ympäristön viestejä vaikeuttavat tulevien tapahtumien ennakoitavuutta. Ymmärrettävyyden lisääntyminen auttaa myös jäsentämään erilaisia tunteita, jotka ohjaavat käyttäytymistä. Ymmärrettävyyttä voi lisätä esimerkiksi puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikointikeinoilla, selkeällä päivästruktuurilla kuten kuvilla tai selkeällä viestinnällä. Lisäksi oman elämäntarinan hahmottaminen sekä kokemusten ja tunteiden jäsentäminen tekee omaa elämää ymmärrettävämmäksi.

Elämänhallinnan tunteella viitataan mahdollisuuteen vaikuttaa niihin asioihin, joita itselle tapahtuu. Elämänhallinnan tunteen puuttuminen johtaa helposti mielenterveyden pulmiin. Vaikka koko elämää ei voikaan sananmukaisesti hallita, koettu mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja itselle tapahtuviin asioihin itsellä käytössä olevien keinojen avulla lisää pärjäämisen tunnetta. Kehitysvammaisen henkilön taidot ja mahdollisuudet vaikuttaa itselle tapahtuviin asioihin ovat usein rajallisemmat kuin vammattomilla. Tämä tulisi ottaa huomioon arjen toimintaympäristössä niin, että vaikutusmahdollisuudet lisääntyisivät. Esimerkiksi asumisympäristössä on ratkaisevaa, noudatetaanko yhteisöissä liian tiukkoja rajoja ja normeja vai voivatko asukkaat tuntea ympäristön kodikseen, jossa kullakin on mahdollisuus noudattaa yksilöllisiä tottumuksiaan, tehdä valintoja ja tuntea olonsa turvalliseksi. Arjen taitojen harjoitteleminen ja ylläpitäminen sekä henkilön kyvyille sopivat vastuut ja työtehtävät lisäävät tunnetta oman elämän hallinnasta.

Vaihtoehtojen antaminen on yksi hallinnan tunnetta lisäävä keino. Valitseminen useammasta vaihtoehdosta saa aikaan tunteen, että voi vaikuttaa siihen, mitä itselle tapahtuu. Myös ennakointi auttaa valmistautumaan siihen, mitä on tapahtumassa. Kehitysvammaisen henkilön kanssa voidaan etukäteen käydä läpi esimerkiksi viikon aikana tulevat tapahtumat. Erilaiset kalenterit kuvin ja tekstein voivat tässä tilanteessa auttaa muistamaan ja ennakoimaan.

Itsemääräämisoikeus on yksi elämänhallinnan tunnetta lisäävä asia. YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva sopimus edellyttää kehitysvammaisten ihmisten ihmisoikeuksien ja itsemääräämisen toteutumista. Tuetun päätöksenteon avulla kehitysvammaisen henkilön oma tahto voidaan selvittää häntä koskevissa asioissa.

Tukiviesti-lehdessä 5/2014 kerrotaan tuetusta päätöksenteosta ja itsemääräämisoikeudesta:

Pärjäämisen tunteen kannalta tärkeää on merkitykselliseksi koettu elämä, jossa jokin asia koetaan omien voimavarojen käyttämisen arvoiseksi. Elämän ja merkitykselliseksi koettujen asioiden ihmiselle asettamat vaatimukset tai pulmat koetaan tällöin ponnistelun arvoisina haasteina ennemmin kuin rajoituksina toiminnalle. Merkityksellisyys nousee esiin pienistäkin asioista, kuten omista aikaansaannoksista, harrastuksista tai ihmissuhteista. Koetut onnistumiset näissä itselle tärkeissä asioissa lisäävät oman elämän merkityksellisyyden tunnetta. Siten voi syntyä kokemus omasta kyvykkyydestä voittaa asioiden saavuttamiseen liittyviä haasteita. Onnistumisten kautta ihminen voi vahvistaa oman elämänsä ja tapahtuvien asioiden merkityksellisyyden kokemusta.

Merkityksellisen toiminnan löytäminen on yleensä tärkeä asia kehitysvammaisen henkilön mielenterveyden kannalta. Työ- ja toimintakeskuksissa tulisi pohtia, millaiset tehtävät tukevat henkilön kuntoutumista ja samalla toimivat psyykkisiä ongelmia ennaltaehkäisevästi. Jos työ on epämielekästä tai henkilölle huonosti soveltuvaa, se ei myöskään tue hänen psyykkistä tasapainoaan. Oman mielekkään roolin ja tehtävän löytäminen omassa arjen toimintaympäristössä on tärkeä identiteettiä tukeva asia.

Niin kehitysvammaisille ihmisille kuin muillekin sosiaaliset verkostot ovat tärkeä voimavara. Yksinäisyys on yksi mielenterveyden riskitekijä. Ihmissuhteet ovat tärkeä mielenterveyttä ylläpitävä tekijä. Kehitysvammaisilla henkilöillä psyykkisen sairastumisen riskitekijöitä on enemmän kuin muulla väestöllä, mutta myös heillä sosiaaliset verkostot voivat vahvistaa suojaavia tekijöitä. Sosiaalisten verkostojen ja suhteiden merkitystä ihmisille ei voi yleensä vähätellä.

On hyvä pysähtyä yhdessä miettimään että henkilön sosiaalisissa verkostoissa olisi mukana myös muita kuin ammattihenkilöitä. Liian usein verkostot ovat tähän painottuneita. Ystävä- ja kaveritoiminnasta on saatu monissa projekteissa hyviä kokemuksia.

Monien kehitysvammaisten nuorten on vaikea hyväksyä omaa erilaisuuttaan. Joskus nuoren on vaikea tunnistaa omaa kehitysvammaisuuttaan. Nuori toivoisi kuuluvansa ns. ”vammattomien” porukkaan. On vaikea käsittää, miksi itsellä on tällainen diagnoosi. Jos nuori kieltää täysin oman erilaisuutensa, siitä seuraa monenlaisia pulmia. Hän saattaa kieltäytyä myös avusta ja palveluista, joita hänelle tarjotaan. Ympäristö ei ymmärrä nuoren käytöstä. Henkilön persoonasta tulisi löytää vammasta huolimatta positiivisia asioita ja tukea hänen positiivista minäkuvaansa.

Positiivinen identiteetti eli minäkuva auttaa myös kehitysvammaista henkilöä pitämään yllä hyvää mielenterveyttä. Jo varhaisnuoruudessa olisi tärkeää, että nuorta tuettaisiin hyväksymään omaa erilaisuuttaan ja ymmärtämään omaa vammaa sekä näkemään itsessään hyviä puolia ja vahvuuksia.

Lievästi kehitysvammaiset aikuiset ovat kirjoittaneet ja videoineet ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tarpeitaan:

Toisenlaiset frendit -sarjassa käsitellään kehitysvammaisten henkilöiden arkea positiivisella tavalla. Jokaisen henkilön vahvuudet tulevat esiin ja heidät voidaan nähdä muidenkin ominaisuuksien kuin vamman kautta. Erilaisia tapoja tällaiseen nähdyksi tulemiseen on monia. Kehitysvammaiset ihmiset ovat myös menestyneet urheilussa maajoukkuetasolla, mikä tukenut heidän identiteettiään kilpaurheilijoina. Myös Pertti Kurikan nimipäivät -yhtye on auttanut näkemään kehitysvammaiset ihmiset myös muiden persoonan piirteiden kuin kehitysvammaisuuden kautta. Musiikki, draama ja taide ovat asioita, joiden avulla monet kehitysvammaiset henkilöt ovat voineet jäsentää omaa identiteettiään positiivisella tavalla.

Taidetta on käytetty ihmisen identiteetin rakentajana monissa projekteissa, joihin linkkejä alla: