Kuntoutuksesta on hyötyä!

Sairastuminen mielenterveyden häiriöön muuttaa elämää ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kuntoutus tukee ihmisen valmiuksia toimia täysipainoisena yhteiskunnan osana ja elää mielekästä elämää. Kuntoutuminen voi olla raskas vaihe elämässä mutta toisaalta myös tunneli, jonka päässä näkyy alusta lähtien valoisa tulevaisuus.

Muiden ihmisten kuntoutumistarinat ja myönteiset kokemukset voivat kannustaa eteenpäin. Tutkittu tieto siitä, että kuntoutuksella todella on myönteisiä vaikutuksia kuntoutujan elämään, voi lisätä voimavaroja oman tai läheisen kärsimyksen äärellä. Tässä osiossa tarkastellaan mielenterveyskuntoutuksen hyötyjä sekä tutkimustiedon että kuntoutusta saaneiden henkilökohtaisten kokemusten kautta.

Milloin kuntoutus on onnistunut?

Kuntoutuksesta voi hyötyä monella tavalla. Se tuo mielekästä sisältöä monen sairaudesta kärsivän arkeen, mutta sillä on myös kauaskantoisia seurauksia elämänpolkua viitoittavana tekijänä. Mitattavia, yleisesti havaittuja hyötyjä ovat esimerkiksi oireiden väheneminen, elämänlaadun koheneminen ja työ- tai opiskelukyvyn saavuttaminen. Kuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavat monet asiat.

Kuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa:

kuntoutustarpeen varhainen tunnistaminen
kuntoutuksen oikea-aikaisuus
hyvä etukäteissuunnittelu
kuntoutujan voimavarat ja motivaatio
onnistunut vuorovaikutus ohjaajan ja kuntoutujan välillä
yhteistyö hoidosta vastaavan tahon kanssa
yhteistyö kuntoutujan lähipiirin kanssa

Kuntoutuminen ei ole sama asia kuin paraneminen. Kuntoutus on yksilöllinen muutosprosessi kohti parempaa mielen tasapainoa ja oman arjen hallintaa. Lisäksi se on sopeutumista sairauden aiheuttamiin menetyksiin ja muutoksiin.

Kuntoutuksessa on onnistuttu, kun kuntoutuja on saanut voimavaroja ja keinoja selviytyä omassa arkielämässään ja yhteiskunnassa sairauden aiheuttamista haitoista huolimatta. Kuntoutuksen onnistumista kuvaa käytännössä ensisijaisesti se, miten etukäteen asetettuja kuntoutustavoitteita on saavutettu.

Mikä kuntoutuksessa auttaa?

Kuntoutuksessa pyritään käyttämään monipuolisesti ja tilannekohtaisesti sellaisia menetelmiä, joiden hyödyt on tieteellisesti todennettu ja käytännössä tunnistettu. Alle on listattu erilaisia hyviksi havaittuja kuntoutuksen osa-alueita ja niiden vaikutuksia.

Tieto ja toimiva yhteistyö

Toimiva hoitosuhde edistää kuntoutumista.

Sopeutumisvalmennus auttaa kuntoutujaa ja hänen lähipiiriään käsittelemään oireilusta aiheutuvia psyykkisiä paineita ja käytännön ongelmia.

Psykoedukaatio lisää kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä ymmärrystä heitä kohdanneesta sairaudesta.

Taitojen harjoittelu

Sosiaalisten taitojen harjoittelu tukee pitkäaikaissairaan sosiaalista toimintakykyä.

Neuropsykologinen kuntoutus antaa valmiuksia sujuvampaan tiedonkäsittelyyn (mm. keskittyminen, muisti, suunnittelu ja organisointi). Myös kognitiivinen kuntoutus voi auttaa.

Tietoa oppimisen ja tiedonkäsittelyn vaikeuksista –opas

Ammatillinen tuki

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on työ- ja ansiokyvyn tukeminen tai parantaminen taikka työkyvyttömyyden estäminen.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on kohentaa elämänhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia työllistyä.

Ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluissa saa tukea ammatinvalintaan ja työhön tai koulutukseen liittyviin kysymyksiin.

Ks. lisäksi tämän oppaan osiot:

Tukea työelämään

Tukea opiskeluun

Arjen tuki

Kuntouttavat asumispalvelut tukevat itsenäistä asumista.

Kuntouttava päivätoiminta kehittää ja ylläpitää arjen toimintavalmiuksia.

Ks. lisäksi tämän oppaan osio:

Tukea arkielämään

Vertaistuki

Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit yhdistävät samassa tilanteessa olevia ihmisiä.

Ryhmämuotoisen hoidon ja terapian tavoitteena on lievittää psyykkisiä oireita ja kehittää sosiaalisia taitoja.

Yhteisölliset kuntouttavat palvelut vahvistavat osallisuutta ja yhteistyötaitoja.

Klubitalot ovat mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostamia jäsenyhteisöjä. Klubitalot tarjoavat kuntoutujille heidän omista tarpeistaan lähtevää työpainotteista toimintaa ja vertaistukea. Klubitalokuntoutus perustuu kansainväliseen Fountain House Klubitalo -toimintamalliin, jonka tavoitteena on parantaa kuntoutujien elämänlaatua, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tukea paluuta työelämään.

Lisätietoja:

Suomen klubitalot ry

Katso video nuorten vertaistukiryhmistä.

Muut hyvinvointia tukevat menettelyt

Lääkehoito vaimentaa sairauden oireita.

Liikunta ehkäisee masennusta ja tukee toipumista.

Elämäntapavalmennuksen tavoitteena on kohentaa terveyskäyttäytymistä ja ehkäistä esim. tupakointiin ja ylipainoon liittyvää sairastumisriskiä.

Päihdekuntoutus tukee päihdeongelmaisen elämänhallintaa ja irrottautumista riippuvuuskierteestä.

Ravitsemusneuvonta voi auttaa painonhallinnassa.

Luovat terapiat kuten musiikki- ja kuvataideterapia saattavat kohentaa psyykkistä vointia.

Miten kuntoutuksen vaikutukset näkyvät?

Psyykkinen sairastuminen ja kuntoutuminen ovat vaativia prosesseja. Muun muassa sairauden vaikeusaste, toipumisen eteneminen ja yksilölliset voimavarat vaikuttavat siihen, millainen kokemus kuntoutuminen kokonaisuutena on.

Sairastuminen muuttaa elämää ja herättää vaikeita kysymyksiä: Miksi juuri minä sairastuin? Mitä olin tehnyt väärin?

Onnistuneen kuntoutuksen päätteeksi saavutetaan tasapaino paitsi oireilussa myös suhteessa itseen ja omaan sairastumiseen. Minulle kävi näin, mutta selvisin siitä. Nyt katson eteenpäin.

”Kurssi on kannustanut minua tekemään pieniä muutoksia elämässäni parempaan suuntaan. Ottamaan pieniä askelia sen sijaan, että uupuisin isojen ongelmien äärelle enkä saisi mitään aikaiseksi. Olen myös saanut paljon tietoa ja kannustusta terveellisistä elämäntavoista, minulle kuuluvista tuista, kuntoutusmahdollisuuksista ja lääkityksestä. Ehkä tärkeimpänä olen saanut ystäviä, joita tapaan vielä kurssin päätyttyäkin.”

- nainen, Kuntoutussäätiön Askel-kurssi

”Ennen kuntoutuskurssin alkua olin jo luopunut toivosta siitä, että voisin saada elämäni raiteilleen tai nauttia tavallisesta vuorovaikutuksesta muiden kanssa. Kurssin käytyäni tilanteeni on muuttunut täysin; kurssin tarjoamat menetelmät ja ohjeet, sekä ennen kaikkea kurssilaisten tarjoama tuki, ovat kääntäneet elämäni huomattavasti parempaan suuntaan.

Kurssin suurin anti on ollut vertaistuki ja on ensisijaisesti kurssitovereideni ansiota, että olen edistynyt niin suuresti. Samanlaisessa tilanteessa olevien kokemustensa kuuleminen on avartanut näkökulmaani ja tuonut esille vaihtoehtoisia toimintatapoja, joilla tarttua ongelmiini. Kanssaryhmäläiset ovat olleet kannustavia ja avoimia ja olen saanut heiltä toivoa paremmasta ja tarmoa muuttaa omaa elämäntilannetta.

Aluksi määriteltiin selkeät ja realistiset tavoitteet, joita kohti pyrkiä, sekä käytännönläheiset ja hyödylliset menetelmät, joilla saavuttaa kyseiset tavoitteet. Tapaamiskerroilla läpikäyty sisällöllinen ohjelma on tarjonnut monipuolista opastusta mm. rentoutumistekniikkaan ja elämänhallintaan. Valikoimasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin, mihin on hyvä tarttua päästäkseen eteenpäin.

Tapaamiskerroilla käyty keskustelu on ollut asiapitoista, rakentavaa ja hyödyllistä, olematta silti lainkaan tylsää tai lannistavan alakuloista. Omalla kohdallani opiskelutekniikkaa, ruokavaliota, nukkumistottumuksia ja kuntoiluohjelmaa koskevat ohjeet olivat suureksi avuksi. Olen päässyt tilanteeseen, jossa opintoni etenevät tavoitteiden mukaisesti, nukun ja syön hyvin ja kuntoilen säännöllisesti.”

- mies, Kuntoutussäätiön Askel-kurssi

”Vaikka kurssi on ryhmämuotoinen, koen että kaikkien tarpeet otetaan yksilöllisesti huomioon. Kurssin aikana voi turvallisessa ympäristössä harjoitella omia sosiaalisia taitoja. Käytännölliset keinot omaan elämänhallintaan tulivat minulle tarpeeseen. Kaiken kaikkiaan mukava kokemus.

- nainen, Kuntoutussäätiön Askel-kurssi

Psykoterapiasta on apua

Psykoterapia on keskeinen lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden häiriöiden hoitomuoto. Psykoterapiassa käytetään erilaisia oireita lievittäviä ja potilaan voimavaroja lisääviä menetelmiä sinänsä merkityksellisessä ja hoitavassa yhteistyösuhteessa.

Tutkimusten mukaan psykoterapiaa saaneiden tilanne on terapian jälkeen parempi kuin 80 %:lla hoidotta jääneistä. Lyhytkestoisissa psykoterapioissa noin puolet potilaista toipuu ja vielä useampi hyötyy hoidosta.

”Kun aloitin terapian, olin ollut jo pitkään masentunut. En vaan ollut itse tajunnut sitä. Olin ollut väsynyt, enkä halunnut tavata muita. Kaikki kaverit olivat vähitellen kadonneet, kun en osallistunut mihinkään enkä ollut itse oma-aloitteinen. Jälkeenpäin ajatellen minusta ei oikein ollut mitään iloa kenellekään, ei itsellenikään. Välivuosi ja toinenkin menivät ohi sumussa ja jäin jälkeen kaikesta ikätoveriasioista enkä käynyt työssäkään. Jotenkin totuin yksinolemiseen ja ankeuteen ja siihen, että lukeminen oli hidasta. Olin ensin ihmeissäni, kun terapeutti alkoi puhua vakavasta masennuksesta. Kun lopulta tajusin tilanteeni, olin hämmästynyt siitä, miten kaikki oli vaan pikkuhiljaa muuttunut masennuksen ankeuttamaksi ja lamaannuttamaksi.

Terapiassa alettiin tutkia tilannettani ja hahmottaa elämänkulkuani ja päivien rakennetta. Puhumisen lisäksi tehtiin erilaisia tehtäviä, jotka havainnollistivat minulle vetäytymisen vaikutuksia ajatteluuni ja tunteisiini. Alettiin myös harjoitella masennuksen ansojen murtamista. Sitten tehtiin sopivia tavoitteita. Hankalinta oli puhua joistain perheen kipeistä asioista, jotka olivat opettaneet passiiviseksi. Terapian aikana luin myös masennuksesta kertovaa kirjaa, mikä oli hyödyllistä.

Nyt olen opiskelemassa. En sitä alaa, mihin ensin hain turhaan kaksi vuotta. Löysin terapian aikana uusia kiinnostavia asioita ja tajusin, että tärkeintä on edetä pienin askelin. Ei tavoitella lopullista onnea suoraan. Muutin pois kotoa ja aloitin itsenäisen elämän terapian aikana. Masentuneena en vaan olisi jaksanut, olin hautautunut huoneeseeni jahtaamaan tavoitteita, jotka olivat minulle lian isoja. Nyt tapaan kavereita säännöllisesti ja käyn urheilemassa. Terapiassa opin myös terveellisen ruuan ja urheilun merkityksestä. Olen nyt tyytyväinen elämääni ja minulla on sellainen tunne, että kaikki asiat järjestyvät pikku hiljaa elämässäni.

- mies, 22 v.

Kuntoutuskurssit toimivat

Kuntoutuskursseilla psyykkinen vointi kohenee ja elämänhallinta paranee. Kuntoutuskurssien sisällöt ja toimintatavat vaihtelevat järjestävän tahon mukaan. Vertaistuki koetaan yleisesti tärkeäksi voimavaraksi.

Kuntoutuskurssille osallistuvien nuorten vointi kohenee

OPI-kuntoutuskurssit ovat Kelan toteuttamaa mielenterveyskuntoutusta, jonka kohderyhmänä ovat ammattioppilaitoksissa opiskelevat masennus- ja/tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät nuoret. Kurssi kestää 12 kuukautta.

Tutkimuksen mukaan kuntoutukseen osallistuneiden nuorten

opiskelukyky, elämänlaatu ja terveydentila kohenivat

masennusoireet vähenivät

voimavarat lisääntyivät

itsetunto koheni

arjessa selviytyminen koheni

päämäärät selkiytyivät

LÄHDE:

Appelqvist-Schmidlechner, Wessmann, Salmelainen, Tuulio-Henriksson & Luoma (2014): "Ne tietää, miltä se tuntuu" - Tuloksia nuorille suunnatun avomuotoisen OPI-mielenterveyskuntoutuksen arviointitutkimuksesta.

Mihin kuntoutuksen keinoin voidaan vaikuttaa?

Sairaus muuttaa toimintavalmiuksia monella tasolla. Mielenterveysongelmat haittaavat elämää suoraan esimerkiksi alakuloisuuden, jaksamattomuuden tai univaikeuksien myötä. Tämän lisäksi mielenterveyden häiriö voi vaikeuttaa suoriutumista jokapäiväisissä toiminnoissa kuten muiden kanssa kommunikoinnista, itsestä huolehtimisessa tai uuden oppimisessa. Usein psyykkinen sairaus myös heikentää ihmisen valmiuksia osallistua yhteisönsä toimintaan esimerkiksi työnteon tai opiskelun kautta.

Henkilön yksilölliset ominaisuudet ja elämäntilannetekijät vaikuttavat siihen, miten juuri hänen sairautensa ilmenee. Yksilöllistä on myös se, millaisia rajoitteita sairastuminen kunkin elämälle asettaa. Masentuneisuus voi ilmetä hyvin eri tavalla vailla opiskelupaikkaa jääneellä perusterveellä nuorella verrattuna vaikkapa alkoholiongelmaisen työssä käyvän aikuisen masennukseen.

Kuntoutukselliset toimenpiteet kohdistetaan tapauskohtaisesti kuntoutujan tilannetta parhaiten edistävällä tavalla. Sairaus tai diagnoosi on vain pieni osa toimintakykyisyyttä. Alla olevassa kuvassa havainnollistetaan toimintakyvyn eri osa-alueita, jotka kaikki vaikuttavat oleellisesti siihen, miten psyykkinen sairaus eri ihmisillä ilmenee ja millä tavoin se juuri hänen elämäänsä häiritsee.

Kansainväliseen toimintakykyluokitukseen (ICF) perustuva jäsennys mielenterveydenhäiriön ilmenemisestä toimintakyvyssä.

Kuntoutuksen keinoin ei useinkaan pystytä poistamaan sairautta tai sen ruumiillisia oireita täysin ja pysyvästi. Kuntoutuksen tavoite onkin palauttaa mielekkään elämisen edellyttämät oleelliset kyvyt ja taidot. Esimerkiksi nuorta voidaan auttaa sopivan opiskelupaikan löytämisessä, työelämässä olevaa aikuista taas työnkuvan räätälöimisessä tai sopivan psykoterapeutin löytämisessä.

Kuntoutuksen näkökulmasta on usein hyödyllisintä kohdistaa toimenpiteitä ensisijaisesti suoriutumisen ja osallistumisen parantamiseen. Yksilölliset tekijät ja ympäristöön liittyvät puitteet on otettava huomioon kuntoutusmuotoa ja toimenpiteitä määriteltäessä. Vahvuuksia ja voimavaroja kannattaa kartoittaa tilannekohtaisesti sekä kuntoutujan terveydentilasta, suoriutumiskyvystä, ympäristöstä että yksilöllisistä taustatekijöistä.

Kun kuntoutuksen tarve tunnistetaan ajoissa, kuntoutuminen voi olla hyvinkin lyhyt ja tehokas prosessi. Joskus sairaus tai elämäntilanne on vaikea, eikä toimivaa reseptiä toimintakyvyn kohentamiselle heti löydetä. Tällöin tarvitaan pitkäaikainen suunnitelma henkilön hyvinvoinnin tukemiseksi ja sairastumisen uusimisen ehkäisemiseksi.

Pitkäaikaisessa kuntoutuksessa tärkeitä seikkoja ovat:

kuntoutujan sitoutuminen mahdolliseen lääkehoitoon ja seurantaan

mielekäs päiväohjelma ja sosiaaliset suhteet

kuntoutujan osallistuminen yhteiskuntaan

joustavat palvelut kriisitilanteissa

uusien sairausjaksojen ehkäisy

somaattisen terveyden edistäminen ja ylläpito

Lähde: Skitsofrenian käypä hoito -suositus

Oppaan alkuun