Monenlaista kuntoutusta

Kun mielenterveys järkkyy, normaali toimintavalmius heikkenee ja hyvinvointi kärsii. Ongelmien pitkittyessä ja omien voimien ehtyessä kuntoutus auttaa vakauttamaan arkea. Erilaisissa tilanteissa tarvitaan erilaisia kuntoutuksen muotoja, ympäristöjä ja toteuttamistapoja.

Varsinaista mielenterveyskuntoutusta voidaan toteuttaa laitosolosuhteissa tai avokäynneillä paikkakunnan palveluntarjoajien toimintayksiköissä. Kuntoutus voi toteutua myös kotona tai etänä internetin tai puhelinyhteyden välityksellä.

Joskus tehokkainta on käynnistää lyhyitä, tarkasti määriteltyjä kuntoutusohjelmia kuten kuntoutuskurssit tai lyhyet psykoterapiat. Joskus mielenterveyttä tukee parhaiten intensiivinen ja joustava yksilöllinen työskentely.

Seuraavassa perehdytään tarkemmin mielenterveyskuntoutuksen vaiheisiin ja erilaisiin kuntoutusmuotoihin.

​​

 Missä ja milloin kuntoutusta tarvitaan?

Kun mielenterveyteen liittyvät asiat askarruttavat, löytyy alustavaa apua usein internetin tietopalveluista sekä itseapuohjelmista, joita löytyy esimerkiksi tästä Mielenterveystalo –palvelusta. Kun tilanne on vakava tai voimat oman tai läheistä koskettavan kriisin äärellä uhkaavat loppua, on syytä hakeutua terveydenhuollon ammattihenkilön arvioitavaksi.

Mielenterveystalo

Joskus ensivaiheen hoito ja/tai sairausloma riittävät eikä varsinaista kuntoutusta tarvita. Jos psyykkiset oireet ovat heikentäneet arjen toimintavalmiuksia siinä määrin, että kuntoutus katsotaan aiheelliseksi, tehdään apua hakeneen tueksi yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma.

Akuuteissa tilanteissa keskeisintä on rauhoittava ja turvallinen hoitoympäristö sekä oireiden lääkehoito. Vaikeissa tilanteissa tarvitaan intensiivistä hoitoa ja seurantaa sairaalassa. Kuntoutusvaiheessa lääkehoidon oheen tarvitaan aktiivisia ja monipuolisia kuntoutusmuotoja, joiden avulla pyritään vahvistamaan oman arjen kannalta tärkeitä sairastumisen heikentämiä taitoja. Mielenterveyden häiriöstä toipumisen tueksi voidaan tarjota esimerkiksi psykoterapiaa, kuntoutuskursseja tai työhönvalmennusta. Kuntoutus kuitenkin aloitetaan vasta siinä vaiheessa, kun kokonaistilanne on tasapainossa ja sairastuneella on riittävästi voimavaroja panostaa omaan kuntoutumiseensa.

Mielenterveyden häiriöistä kärsivien seurannan ja kuntoutuksen painopiste on nykyisin avohoidossa. Pyrkimyksenä on tarjota palveluita, joita tukea tarvitseva voi käyttää kotoa käsin. Kuntoutus toteutetaan sairastuneen itsenäistä selviytymistä ja henkilökohtaista päätäntävaltaa tukien. Kuntoutuksessa käytetyt menetelmät ja tavoitteet pohditaan yksilöllisesti kuntoutujan senhetkisen toimintakyvyn ja elämäntilanteen edellytysten ja rajoitusten puitteissa.

 Sopivan kuntoutusmuodon löytyminen

Kuntoutuspalveluja tarjoavat psykiatriset sairaalat, erilaiset kuntoutuslaitokset, yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt. Eri kohde- ja sairausryhmille on suunnattu erilaisia kuntoutuksellisia toimenpiteitä. Sopiva kuntoutusmuoto riippuu paitsi tukea tarvitsevan oireilun laadusta, myös hänen yksilöllisistä ominaisuuksistaan ja elämäntilanteestaan.

Kuntoutuksen keinovalikoima on hyvin suuri. Kuntoutus voi sisältää esimerkiksi keskustelua, harjoitteita, liikuntaa ja erilaisten taitojen opettelua omassa arkiympäristössä. Kuntoutus tapahtuu sairauden hyvän hoidon ohessa. Terveydenhuollossa kuntoutukseen ohjautuminen ja kuntoutuksen sisällöt noudattavat paikallisen palvelujärjestelmän ohjeita ja tapoja. Tietyt periaatteet koskevat kuitenkin kaikkea kuntoutusta.

Tieto

Lähes aina ensisijainen kuntoutuksen muoto on tiedon antaminen. On tärkeää, että sairastunut itse tuntee oman oireilunsa taustan, sairauden tyypillisen kehityskulun ja yleiset hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet. Lääkärillä tai muulla kuntoutujan asiaa hoitavalla ammattilaisella on vastuu tarjota tämä tieto. Hyvään psykoedukaatioon kuuluu tiivis yhteistyö lähipiirin kanssa.

Psykoedukaatio = koulutuksellinen työskentelytapa, jonka tavoite on lisätä sekä kuntoutujan että hänen lähipiirinsä tietoa ja ymmärrystä pitkäaikaisesta sairaudesta ja sen hallinnasta jokapäiväisessä elämässä. Psykoedukaatiolla on tutkitusti oleellinen merkitys mielenterveyskuntoutuksen onnistumisessa.

Sairauden sattuessa kullekin ja kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivasta mielenterveyskuntoutuksen muodosta voi neuvotella hoitavan lääkärin tai kunnan kuntoutusohjaajan kanssa. Myös Kansaneläkelaitoksen (Kela) kuntoutusasioiden puhelinpalvelusta voi kysyä lisätietoja erilaisista kuntoutusmahdollisuuksista.

Kela

Asiantuntijan arvio

Kuntoutuksen alkamista edeltää lääkärin kokonaisvaltainen arvio kuntoutuksen tarpeellisuudesta ja sopivista kuntoutusmuodoista. Lääkäri hyödyntää arviossaan omien havaintojen ja lääketieteellisten tutkimusten lisäksi usein myös muiden terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntemusta. Kuntoutussuunnitelmaa varten voidaan tilanteesta riippuen kuulla esimerkiksi psykologin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai neuropsykologin kannanotto henkilön toimintakyvyn heikkouksista ja vahvuuksista. Kokonaisvaltainen tilannearvio helpottaa sopivan kuntoutusmuodon valikoimista ja varmistaa kuntoutujan edellytykset hyötyä siitä.

Lääkärin työtä ohjaavat tieteelliseen tutkimustietoon nojaavat periaatteet eli Käypä hoito -suositukset, joiden pohjalta myös mielenterveyden häiriöiden kuntoutus terveydenhuollossa yksilöllisesti räätälöidään. Arviointi pyritään toteuttamaan kuntoutujan arkielämän lähtökohdista.

Käypä hoito -suositukset

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään suomalaisten terveyteen, sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoito- ja kuntoutuspäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suosituksia tuotetaan julkisella rahoituksella ja niiden sisällöistä vastaavat asiantuntijoista koostuva työryhmä ja Käypä hoito –toimitus. Käypähoito linkistä löytyy virallisten Käypä hoito -suositusten lisäksi tiivistetyt ja yleiskieliset potilaille suunnatut versiot suositusten keskeisistä sisällöistä.

Käypähoito

​​​​​

 Yksilöllistä tukea vai voimaa yhteisöstä?

Mielenterveyden häiriöstä kärsivän kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti. Kuntoutuminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa toisen ihmisen tai ryhmän kanssa. Usein kahden ihmisen välinen luottamuksellinen hoitosuhde on tärkeä osa kuntoutumista.

Kuntoutus voi toteutua paitsi kahdenkeskisessä yhteistyösuhteessa, myös ryhmämuotoisesti. Tiettyä sairautta poteville kohdennetuissa kuntoutusryhmissä työskennellään samankaltaisten pulmien ja tavoitteiden parissa yhdessä muiden kanssa. Etenkin pitkäaikaisissa ja voimakkaasti itsenäistä pärjäämistä heikentävissä tilanteissa erilaiset yhteisölliset tukipalvelut tukevat arkiselviytymistä ja ehkäisevät syrjäytymistä.

Yksilöllinen kuntoutus

Usein kuntoutus toteutuu kahdenkeskisessä terapeuttisessa yhteistyösuhteessa, jossa kuntoutuja tapaa säännöllisesti henkilökohtaista kuntouttajaansa kuten esimerkiksi psykoterapeuttia tai muuta terveydenhuollon ammattilaista. Sairauden tai oireilun vaikeusaste vaikuttaa siihen, miten intensiivisestä ja yksilöllisestä kuntoutusotteesta kuntoutuja hyötyy.

Vaikeampi kokonaistilanne edellyttää yleensä tiiviimpää ja yksilöllisempää otetta. Usein mielenterveyshäiriöihin liittyy samanaikaisia päihdeongelmia, jolloin niiden huomioiminen osana kuntoutusta on tärkeää.

Lisätietoja päihteiden yhteydestä mielenterveyteen

Joihinkin mielenterveyden häiriöihin liittyy muun oireiston lisäksi tiedonkäsittelyn vaikeuksia kuten muistin ja keskittymisen hankaluuksia. Ne voivat osaltaan vaikuttaa kuntoutumisen etenemiseen tai kuntoutusmuodon valintaan. Näistä löydät tarkempaa tietoa oppimisen ja tiedonkäsittelyn -oppaasta

Tietoa oppimisen ja tiedonkäsittelyn vaikeuksista–opas

Kuntoutusmuodoista säännölliset ja vuorovaikutteiset menetelmät edellyttävät riittäviä voimavaroja, sitoutumiskykyä ja valmiutta vastavuoroiseen kanssakäymiseen. Erityisesti psykoterapia edellyttää riittäviä keskustelu- ja itsehavainnointitaitoja sekä vahvaa henkilökohtaista motivaatiota. Näin ollen se ei ole sopiva hoito silloin, kun sairaus tai oireilu on hyvin vaikeassa vaiheessa.

Psykoterapia

Psykoterapia on keskeinen lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden häiriöiden hoitomuoto. Psykoterapian tavoitteena on joko poistaa psyykkiset oireet tai lievittää niihin liittyvää kärsimystä. Psykoterapiassa psyykkisiä oireita aiheuttavia asioita käsitellään keskustelemalla. Tarvittaessa voidaan käyttää erilaisia oireita tuottavien toimintatapojen tunnistamista ja muuttamista helpottavia harjoitteita.

Psykoterapeutin työtä voivat ohjata erilaiset teoreettiset lähestymistavat. Keskeisiä suuntauksia ovat kognitiivinen terapia, kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykodynaaminen terapia, kognitiivis-analyyttinen terapia sekä erilaiset perhe- ja ryhmäterapiat. Käyntitiheys vaihtelee terapiasuuntauksesta riippuen yleensä yhdestä kahteen kertaan viikossa.

Psykoterapiaa ohjaavat asiakas- ja potilastyötä koskevat lait, asetukset ja ammattikäytännöt sekä eettiset periaatteet. Psykoterapeutti on määritelty Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilöksi, jolloin häntä sitovat samat hoitotoimintaa koskevat vaatimukset kuin muitakin terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Psykoterapia voi olla lyhytkestoista (6-20 kertaa), jolloin keskitytään henkilöä eniten haittaavien, määriteltyjen ja rajattujen ongelmien käsittelyyn. Pitkäkestoinen terapia taas voi olla jopa usean vuoden kestävää, ja siinä pyritään laajamittaiseen persoonallisuuden ja toimintatapojen tunnistamiseen ja muuttamiseen. Onnistuneen psykoterapeuttisen hoidon myötä asiakas oppii taitoja, joita voi hyödyntää arjessaan myös hoidon loputtua.

Jos työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna, Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian kustannuksia.

Lisätietoja:

Kuntoutuspsykoterapia (Kela)

Psykoterapiaan hakeutujan opas (Mielenterveystalo)

Ryhmäkuntoutus

Joskus kuntoutuksen kohderyhmänä on yksilön sijasta useampi henkilö. Alaikäisten kohdalla kuntoutus koskettaa sairastuneen lisäksi aina myös vanhempia tai muuta huoltajaa. Vanhemman sairastuminen koskettaa aina myös perheen lapsia. Perhetyön ja perhekuntoutuksen ideana on tukea vanhempia kasvatustehtävässä ja vahvistaa koko perheen voimavaroja. Kuntoutuksessa huomioidaan tarpeen mukaan myös muita läheisiä sekä arjen toimintaympäristöjä, kuten opiskelu- ja työpaikkoja ja niiden edustajia.

Perhetyö

Perhetyö on lapsiperheille suunnattu sosiaalipalvelu erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi. Perhetyö tapahtuu asiakkaan arkiympäristössä ja tavoitteena on tukea perheen omia voimavaroja. Perhetyö voi olla ennaltaehkäisevää tai korjaavaa ja se voi toteutua esimerkiksi lastensuojelun, kotihoidon tai perheneuvolan ammattilaisten kautta. Perhetyö voi olla tukea arjenhallintaan äkillisessä kriisitilanteessa tai yleisluontoisempaa tukea ja kuntoutusta vaikeissa elämäntilanteissa, kun lapsen huolenpito, tarpeet ja turvallisuus ovat uhattuna.

Perhekuntoutus

Perhekuntoutuksella pyritään vahvistamaan vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta, riittävän vanhemmuuden edellytyksiä ja perheen arjessa selviytymistä. Perhekuntoutus on kehittynyt osana kuntien lastensuojelua ja sitä tarjotaan sekä ympärivuorokautisena että päivämuotoisena palveluna. Laitosten yhteyteen perustetuissa perheasunnoissa perheet saavat tehostettua tukea. Perhekuntoutus tapahtuu laitosympäristössä, joka erottaa sen asiakkaan kotona tapahtuvasta perhetyöstä. Päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille perustetut ensikodit ja avopalveluyksiköt ovat eräs perhekuntoutuksen muoto.

Kuntoutusta voidaan tarjota samanaikaisesti myös useammalle samankaltaisten ongelmien kanssa työskentelevälle henkilölle. Tällainen kuntoutusryhmä voi toteutua esimerkiksi sairaalassa vakavan sairastumisen alkuvaiheessa tai avokuntoutuksena erilaisten kuntoutuskurssien puitteissa. Vertaisryhmässä mielenterveyden häiriöstä kärsivät voivat jakaa ajatuksiaan seurassa, jossa muilla on samankaltaisia kokemuksia. Ymmärretyksi ja kuulluksi tuleminen lisää jokaisen psyykkistä hyvinvointia.

Ryhmämuotoisia kursseja järjestävät esimerkiksi Kela, Suomen Mielenterveysseura ja Mielenterveyden keskusliitto (MTKL). Kela tarjoaa sekä laitos- että avomuotoisia kuntoutuskursseja mielenterveyden häiriöitä sairastaville nuorille ja aikuisille eri puolilla Suomea. Lisäksi Kela tarjoaa perhekursseja, joille voivat osallistua myös kuntoutujan puoliso ja lapset. Kelan kuntoutuskursseja ohjaavat selkeät standardit. Ajankohtaiset edellytykset ja ohjeet kursseille hakeutumisesta kannattaa tarkistaa Kelasta.

Kela

Mielenterveyden keskusliiton kuntoutuskurssit

Suomen Mielenterveysseuran kurssit

Kelan ryhmämuotoinen kuntoutus työikäisille

Kuntoutuskurssien tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn parantaminen tai säilyttäminen. Kurssit ohjaavat omatoimiseen kunnon ylläpitämiseen. Tutustu esimerkiksi Kelan tukemaan Kuntoutussäätiön pääkaupunkiseudulla tarjoamaan Askel-kuntoutuskurssiin.

Askel-kuntoutuskurssi

Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on tukea valmiuksia mahdollisimman täysipainoiseen elämään sairaudesta tai vammasta huolimatta. Tähän pyritään mm. tarjoamalla tietoa sairaudesta ja sen vaikutuksista ja tukemalla selviytymistä sairauden kanssa.

Perhekursseille voivat osallistua kuntoutujan perheen jäsenet tai muut läheiset. Sairausryhmäkohtaisten kurssien omaisten jaksolle voi osallistua kurssille laaditun ohjelman mukaisesti. Perhekurssit tukevat perheiden selviytymistä kunkin elämänvaiheen ja tarpeen mukaisesti.

Kela

Yhteisöllinen kuntoutus

Mielenterveyden häiriöt vaikuttavat kykyyn ja haluun olla toisten ihmisten seurassa. Pitkällä tähtäimellä mielenterveysongelmaisen riskinä on syrjäytyminen yhteiskunnan toiminnasta. Erityisesti vakavista ja pitkäaikaisista mielenterveysongelmista kärsivät tarvitsevat tukea ihmissuhteiden ja mielekkään arjen ylläpidossa.

Työ tuo merkitystä ja sisältöä ihmisen elämään. Sairauden sattuessa mahdollisuus palata takaisin työelämään, joko entisiin tehtäviin tai oman jaksamisen mukaan uudelleen järjesteltyihin työtehtäviin, edistää kuntoutumista. Joskus ensisijainen kuntoutusmuoto onkin ammatillinen kuntoutus, jossa toteutetaan nimenomaan ammatillisia tai työhön liittyviä toimenpiteitä. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi asteittain etenevät työkokeilut, uudelleenkoulutus tai työhönvalmennus, joista löytyy lisätietoa myös osiosta Tukea työelämään.

Työkokeilut

Uudelleenkoulutus

Työhönvalmennus

Tukea työelämään

Yhteisön jäsenyys on tärkeä osa ihmisen elämää ja yhteisöön osallistuminen sinällään kuntouttavaa. Erityisesti vaikeista ja pitkäaikaisista psyykkisistä ongelmista kärsineille mielenterveyskuntoutujille on tärkeää tarjota osallisuutta edistäviä ja ylläpitäviä kokonaisvaltaisia yhteisöllisiä tukipalveluita. Tällainen toiminta toteutuu yleensä tavanomaisen terveydenhuollossa tapahtuvan hoidon ja seurannan ohessa. Yhteisöllisistä tukimuodoista löytyy lisätietoa Tukea arkielämään -osiosta.

Tukea arkielämään

​​​​​​​

 Kuntoutuksen hinta

Mielenterveyskuntoutuksen rahoitukseen osallistuu usein Kansaneläkelaitos (Kela) tai kunta. Raha-automaattiyhdistys (RAY) rahoittaa järjestöjen tuottamaa kuntoutusta. Joissain tapauksissa kuntoutuksen järjestää työterveyshuolto tai vakuutuslaitos, jotkut hakeutuvat kuntoutukseen täysin omalla kustannuksellaan.

Mielenterveyskuntoutuksesta koituvat kustannukset kuntoutujalle riippuvat monesta tekijästä. Usein kuntoutuja osallistuu kuntoutuksensa kustannuksiin itse vähintään osittaisesti. Taloudellinen tilanne ja kuntoutujan toiveet huomioidaan kuntoutusta suunniteltaessa.

Vaikeassa elämäntilanteessa voi olla hankala löytää tietoa siitä, millaisia palveluja itselle tai läheiselle on saatavilla. Tarkempaa tietoa erilaisista kuntoutusmuodoista löytyy tämän oppaan myöhemmistä osioista. Tietoa lakisääteisistä sosiaalipalveluista löytyy muun muassa Mielenterveystalon osiosta Sosiaalipalvelut.

Sosiaalipalvelut

​​​​​​​