Tukea arkielämään

Ajan kuluessa voi löytyä itselle sopiva tasapaino unelmien ja suunnan etsimisen sekä toisaalta sairauden, sen itselle tuottamien haasteiden ja mahdollisen lääkityksen kanssa. Laitoshoidosta kotiutuminen tai pitkittyneet, arjessa selviytymistä ja toivoa heikentävät oireet ovat usein itsessään haastavia. Jos saatavilla on riittävästi lähiomaisten tai muuten läheisten ihmisten tukea ja ymmärrystä, on helpompaa jatkaa elämää ja oppia tulemaan toimeen myös sairautensa kanssa.

Mielenterveysongelmista voi kuntoutua hyvään arkeen ja elämään, vaikka diagnoosit ja sairauden oireet olisivat luonteeltaan pysyvämpiäkin. Näitä asioita voi pohtia ja niistä selviytymiseen saa tukea esimerkiksi sopeutumisvalmennus- ja mielenterveyskuntoutuskursseilta. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista saa tietoa esimerkiksi Kelasta ja Mielenterveyden keskusliitosta.

Myös paikalliset mielenterveysyhdistykset, seurakunnat ja Klubitalot tarjoavat toimintaa ja ryhmiä, joista voi löytää itselle sopivimman tavan saada arkeensa rytmiä, tekemistä ja sisältöä. Ryhmät ja kurssit sekä yhdistystoiminta ovatkin monille merkittäviä mahdollisuuksia sosiaaliseen kuntoutumiseen.

Psykiatrisessa avohoidossa ja kuntien mielenterveyspalveluissa on tarjolla erilaisia keskusteluryhmiä, liikunnallisia ja toiminnallisia ryhmiä sekä yksilöllistä ohjausta, joista löytää sisältöä sekä ryhtiä omaan arkeen ja suuntaa omaan kuntoutumiseensa. Arjen ja ihmissuhteiden haasteisiin voi saada tukea myös kuntien, erikoissairaanhoidon ja mielenterveysjärjestöjen palveluista, joista esimerkkinä esitellään seuraavaksi arjen haasteissa tukeva sosiaalinen kuntoutus.

Katso video erään kuntoutujan kokemuksista.

​​​​​

Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan niitä moninaisia palveluita, toimintaa ja mahdollisuuksia, joista saa konkreettista tukea omaan elämäntilanteeseen, ihmisiin liittymiseen ja voimaantumiseen. Kunnilla ja erikoissairaanhoidolla on erilaisia tuettuun asumiseen, arjessa selviytymiseen ja mielekkääseen tekemiseen sekä työelämän suuntaan tukevia palveluita. Myös kuntien päihdepalveluista löytyy vastaavanlaista toimintaa.

Näistä saa tietoa ottamalla yhteyttä esimerkiksi oman kunnan sosiaalitoimiston neuvontaan, kunnan mielenterveyspalveluihin tai erityiseen sosiaalisen kuntoutuksen yksikköön, joita löytyy jo monista kunnista. Myös erikoissairaanhoidosta löytyy saman tyyppisiä arjessa selviytymistä tukevia ja elämään sisältöä tarjoavia kuntoutuspalveluita, joista saa tietoa psykiatrian ammattilaisilta ja ottamalla yhteyttä erikoissairaanhoidon psykiatrisesta kuntoutuksesta vastaaviin yksikköihin. Heiltä voi saada tukea myös esimerkiksi laitoksesta kotiutumiseen tai asumiseen. Osa sosiaalisen kuntoutuksen palveluista on paikallisten mielenterveysyhdistysten tai järjestöjen toteuttamaa, mutta kustannuksista vastaa kunnan sosiaalitoimi. Näistäkin saa tietoa kunnan sosiaalitoimistosta.

Mielekkään arjen rakentamiseen, toipumiseen ja kuntoutumiseen voi saada tärkeää tukea sekä toivon näköaloja samankaltaisia vaiheita ja vaikeuksia kokeneilta vertaisilta. Vertaistuki on monille keino löytää tie sairastumiseen usein liittyvästä yksinäisyydestä ja erilaisuuden tunteesta poispäin. Vertaisia löytää kuntien mielenterveyspalveluiden ja erikoissairaanhoidon kuntoutusryhmistä, mutta vertaistukea voi viritä myös sairaalassa. Myös päihdeongelmiin on saatavissa vertaistukea.

Mielenterveysyhdistykset, seurakuntien toiminta ja erilaiset kuntoutuskurssit ovat antoisia myös yksinäisyyden helpottumisen, yhteyden löytymisen ja vertaisuuden kannalta. Merkittävintä vertaisuudessa on kuulluksi tuleminen ja sen huomaaminen, ettei ole ainoa, joka on joutunut kokemaan näitä ongelmia. Vertaistuen kentillä voi yllätyksekseen huomata, että omista vaikeistakin kokemuksista on hyötyä muille. Vähitellen voi syntyä halu antaa vertaisena panoksensa myös toiminnan toteuttamiseen, jolloin erilaisista vertais- ja kokemusosaajan tehtävistä sekä niihin saatavasta koulutuksesta tulee tärkeä osa omaa arkea ja elämän mielekkyyttä.