Tukea työelämään

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea työhönkuntoutusta tilanteissa, joissa työkyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi. Mielenterveyssyyt ovat yksi yleisimmistä syistä saada ammatillista kuntoutusta.

Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) tarjoaa tukea työelämään pääsemiseksi silloin, kun sairaus tai vamma hankaloittaa työllistymistä. TE-toimiston palveluihin kuuluvat muun muassa uravalmennus, työ- ja koulutuskokeilu sekä työhönvalmennus. Työkokeilussa ja työhönvalmennuksessa työpaikkaa haetaan itse, mutta hakemiseen on mahdollista saada apua. Työnhakijalle voidaan myös myöntää harkinnanvaraisesti palkkatukea. TE-toimiston psykologin avulla voi selvittää ammatinvalintaan, työhön tai koulutukseen liittyviä kysymyksiä. TE-toimistosta saa apua muiden kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseen.

Osassa TE-toimistoja toimii työkykykoordinaattoreita, joiden tehtävänä on tukea osatyökykyisiä työnhakijoita. Työvoiman palvelukeskuksissa (TYP) on mahdollista saada työllisyyspalvelujen ohella muita tarpeellisia palveluita. Palvelukeskuksen asiakkaaksi ohjataan TE-toimistosta, kunnan palveluista tai Kelasta. Terveyskeskukset järjestävät työttömien terveystarkastuksia, joissa terveyttä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti myös työllistymisen kannalta.

Kelan palveluihin hakeudutaan lääkärin B-lausunnon avulla. Kela antaa neuvontaa eri mahdollisuuksista. Myös palveluiden toteuttajat ja järjestöt antavat neuvontaa ja ohjeita kuntoutukseen hakeutumisessa.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluita ovat ammatillinen kuntoutusselvitys, ammatilliset kuntoutuskurssit, työ- ja koulutuskokeilu sekä työhönvalmennus. Jos työllistyminen edellyttää uudelleen kouluttautumista, Kela voi myöntää kuntoutusrahaa opintojen ajaksi. Ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia ja niiden aikana voi saada kuntoutusrahaa tai ylläpitokorvausta. Myös kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on usein työelämään pääseminen.

Ammatillisen kuntoutusselvityksen aikana tehdään suunnitelma tarvittavasta kuntoutuksesta. Kuntoutusselvityksen perusteella suositellaan toimintakykyä tukevaa lääkinnällistä kuntoutusta tai työelämään suuntaavaa ammatillista kuntoutusta.

Katso video yksilöllisen ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista.

Ammatilliset kuntoutuskurssit sopivat tilanteisiin, joissa oma ala ei ole vielä selvillä. Kurssien pituus on kahdeksan kuukautta ja kuntoutuspäivän kuusi tuntia. Kursseilla on ryhmämuotoista toimintaa ja työharjoitteluja.

Työkokeilussa on mahdollisuus kokeilla omaa työkykyä tuetusti työpaikalla. Työkokeilun pituus on Kelan palveluna usein kolme kuukautta. Työpaikkaan menemistä edeltää selvitysvaihe, jossa asetetaan yhdessä työkokeilun tavoitteet ja selvitetään voimavaroja ja sairauden vaikututusta työhön.

Katso video työkokeilusta.

Työhönvalmennusta toteutetaan lyhyempänä (6 kk) ja pidempänä (12 kk) valmennuksena. Työhönvalmennuksessa tuetaan sopivan työn löytämisessä ja tarjotaan tukea ja ohjausta työn tekemiseen. Tavoitteena on päästä työelämään tai löytää itselle soveltuva ala esimerkiksi pitkän työelämästä poissaolon jälkeen.

Katso video työhönvalmennuksesta.

Mikäli työelämään paluu ei ole vielä ajankohtainen, voi osallistuminen sosiaaliseen kuntoutukseen olla hyvä ratkaisu. Sosiaalista kuntoutusta tarjoavat kunnat ja erilaiset järjestöt. Klubitaloilla yhteisön jäsenet osallistuvat talon töihin yhdessä työntekijöiden kanssa. Klubitaloilla on myös palkallista siirtymätyötä ja tuettua työtä.

Kunnalla on velvollisuus järjestää kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille. Toiminta voi olla monimuotoista ja sisältää esimerkiksi erilaisia työtehtäviä tai ryhmämuotoista toimintaa. Kuntouttavan työtoiminnan sisältö ja laajuus perustuvat yhdessä laadittuun aktivointisuunnitelmaan. Kuntouttavaan työtoimintaan on hyvä liittää myös muita palveluita.

Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutuksen tavoitteena on parantaa työkykyä ja löytää selviytymiskeinoja työssä jatkamiseen. Työelämässä oleville kuntoutusta järjestävät ensisijaisesti työeläkeyhtiöt ja Kela. Työterveyshuollon tehtävä on huolehtia ennaltaehkäisevästä työstä, mielenterveysongelmien hoidosta ja ohjata tarpeen mukaan kuntoutukseen.

Kuntoutukseen hakeutuminen tapahtuu työterveyshuollon kautta. Kuntoutukseen liittyvät tarpeet on tärkeää ottaa esille riittävän varhain, jotta kuntoutus käynnistyy oikea-aikaisesti. Useilla työpaikoilla on käytössä varhaisen puuttumisen mallit, jossa työkykyongelmiin puututaan ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi.

Mielenterveysongelmien vaikutusta työkykyyn voi vähentää muokkaamalla työnkuvaa vähemmän kuormittavaksi sekä erilaisilla työaikajoustoihin liittyvillä ratkaisuilla. Myös työpaikan ilmapiirillä ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksilla voi olla merkitystä.

Onnistunut kuntoutus vaatii hyvää yhteistyötä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon välillä. Suurilla työnantajilla on työkyvyn tukeen erikoistuneita työntekijöitä. Työterveyshuollossa voi olla esimerkiksi kuntoutussuunnittelija tai työkykykoordinaattori. Kelalla on työkykyneuvojia, jotka tarjoavat yksilöllistä tukea pitkän sairauspoissaolon jälkeen.

Työssäjatkamisen tueksi järjestetään erilaista yksilö- ja ryhmämuotoista kuntoutusta. Kuntoutuspsykoterapiaa voi saada tilanteessa, jossa työkyky on uhattuna esimerkiksi masennuksen vuoksi. Kela järjestää harkinnanvaraisena kuntoutuksena kuntoutuskursseja esimerkiksi masennukseen tai työuupumukseen. Vuoden 2016 alusta Kelan ASLAK- ja TYK-kuntoutuksen korvaa uusi ammatillinen työkykyä tukeva kuntoutus (KIILA-kuntoutus). Työntekijällä on myös mahdollisuus osakuntoutusrahaan, jolloin osallistuminen kuntoutukseen työn ohella on helpompaa.

Työntekijä voi tarvita tukea työhön palaamiseen sairausloman jälkeen. Hyviä ratkaisuja ovat työajan lyhentäminen esimerkiksi osasairauspäivärahaa hyödyntämällä.

Katso video työhön paluusta sairastumisen jälkeen.

Mikäli työeläkeyhtiöiden järjestämän ammatillisen kuntoutuksen ehdot täyttyvät, työhönpaluu voidaan toteuttaa myös työkokeiluna omassa työtehtävässä. Jos työntekijä ei voi jatkaa entisessä työtehtävässä, voi uudelleen koulutus olla hyvä ratkaisu. Kuntoutuja saa koulutuksen aikana kuntoutusrahaa. Uutta koulutusalaa voidaan kokeilla ensin työ- tai koulutuskokeilun avulla.

Oikeus työeläkeyhtiöiden järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen säilyy kaksi vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen, joten myös työttömänä voi olla mahdollista hakea kuntoutusta. Työssäolevan on mahdollista hakea ammatillista kuntoutusta myös Kelasta, mikäli työeläkeyhtiön ammatillisen kuntoutuksen ehdot eivät täyty.

Osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki tarjoavat työntekijälle mahdollisuuden jatkaa osa-aikaisesti työelämässä sairaudesta huolimatta.