Asperger on autismikirjoon kuuluva kehityksellinen häiriö, jossa esiintyy ongelmia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä kielellisessä ja ei-kielellisessä kommunikaatiossa. Myös motorisissa kyvyissä on usein haasteita, jotka näkyvät kömpelyytenä.
Myös eri aistiärsykkeet, kuten valot ja äänet, voivat tuntua haitallisen voimakkailta. Lapsuusiässä voi ilmetä kielen kehityksen ongelmia tai puheen erikoisuutta, kuten muodollista ja huoliteltua kielen käyttöä, mikä antaa herkästi pikkuvanhan vaikutelman.
Aspergeriin, toisin kuin moniin muihin autismikirjon häiriöihin, ei kuitenkaan kuulu merkittävää kielellisen- tai kognitiivisen kehityksen viivästymää. Yleinen älykkyystaso on useimmiten normaali, vaikka elämässä pärjääminen voi olla vaihtelevaa.
Toiminnan ohjaus ja keskittyminen voi olla Asperger-henkilölle vaikeaa. Hän saattaa oppia ja muistaa valtavan määrän pikkutarkkaa tietoa, mutta sen soveltaminen arkielämässä on usein hankalaa.
Henkilöllä saattaa olla kapeat kiinnostuksen kohteet sekä pakottava tarve juuttua rutiineihin ja harrastuksiin. Tällöin elämä pyörii vain tietyn asian ympärillä ja sosiaalinen vuorovaikutus hankaloituu.
Asperger-henkilö saattaa olla itsekeskeinen ja ehdoton mielenkiinnon kohteissaan. Hänellä voi myös ilmetä vaikeasti hallittavia kiukunpuuskia.
Oireet ovat esillä jo varhaislapsuudessa ja tulevat esille selkeimmillään kouluiässä, kun lapsi aloittaa ryhmässä toimimisen. Ydinoireet säilyvät kuitenkin läpi elämän.
Hoito
Aspergerin oireyhtymän hoito ja kuntoutus on pitkäaikaista ja siinä tarvitaan usein moniammatillista osaamista toiminta- ja puheterapian sekä neuropsykologiankin alalta. Oireyhtymän peruspiirteet altistavat aikuisiällä psyykkisille sairauksille, kuten masennukselle, ahdistukselle ja pakko-oireille. Tällöin apuna voidaan tarvita myös lääkehoitoa.
Henkilöllä voi esiintyä myös satunnaisia psykoottisia jaksoja, jolloin psykiatrinen hoitokontakti on tarpeen. Myös kognitiivinen käyttäytymisterapia on myös osoittautunut hyödylliseksi Aspergeriin liittyvien oireiden hoidossa.