Omahoito-ohjelma

1. Ahdistuneen ajattelun huomaaminen

Ahdistuneet lapset ovat äärimmäisen taitavia huomaamaan uhkia. He tarkkailevat ympäristöstä vaaraan liittyviä vihjeitä tai omaa itseään korostuneesti. Keho on ikään kuin koko ajan hälytystilassa, josta seuraa fyysisiä oireita, kuten vatsakipua, päänsärkyä, hengitysvaikeutta ja puristusta rintakehässä. 

Huoliajatukset ruokkivat ahdistuksentunnetta. Helpottavat ajatukset puolestaan rauhoittavat ja rohkaisevat.

Myös tarkkaavuuden suuntaamista eri asioihin kannattaa harjoitella.

Ahdistuneilla lapsilla ja nuorilla on tapana

  • ajatella kielteisellä tai kriittisellä tavalla
  • yliarvioida kielteisten tapahtumien mahdollisuutta
  • keskittää huomionsa epäonnistumisiin ja pahoihin tapahtumiin
  • aliarvioida omaa kykyään selviytyä
  • odottaa epäonnistuvansa

Esimerkki huoliajatusten ja helpottavien ajatusten vaikutuksesta

Tilanne: Isä on myöhässä

Lapsen-ahdistus-huoliajatukset

Tilanne: Esitelmän pitäminen

Lapsen-ahdistus-huoliajatukset

Ajatusvääristymät

Ajatusvääristymät ovat ajatuksia, joissa asioita tulkitaan virheellisesti yleensä negatiiviseen suuntaan. Ajatusvääristymiä esiintyy kaikilla. Mitä paremmin niitä tunnistaa, sitä paremmin niitä pystyy muokkaamaan.

  • Katastrofoiminen:  "Jos epäonnistun tässä, en koskaan saa kavereita ja elän koko loppuelämäni yksin."
  • Ajatusten lukeminen:  "Tiedän, että hän pitää minua tyhmänä vaikka sanookin ihan muuta."
  • Valikoiva havaitseminen:  "Sain matikan kokeesta huonon numeron. Olen koulun surkein oppilas."
  • Yliyleistäminen:  "Minua ei pyydetty mukaan peliin. Minua ei koskaan pyydetä mihinkään."
  • Henkilökohtaistaminen:  "Sara ei vastannut puhelimeen. Hän on loukkaantunut jostain, mitä olen tehnyt."
  • Tunnevaltainen päättely:  "Minusta tuntuu, että Jere ei pidä minusta, siispä hän ei pidä minusta."
  • Pitäisi, täytyisi -ajattelu:  "Minun pitäisi aina auttaa muita, jotta en ole itsekäs."
  • Leimaaminen:  "Olen tyhmä."
  • Myönteisen aliarvioiminen:  "Sain kokeesta hyvän arvosanan vain koska koe oli helppo."
  • Kaikki tai ei mitään eli joko-tai -ajattelu: "Jos hän ei pidä minusta, hän vihaa minua."

Mistä lapsi on huolissaan?

Jotta ahdistavia ajatuksia voidaan tarkastella ja tarpeen mukaan muokata, on ensin tiedettävä, mikä lapsen huoliajatus on.

Mitä hän oikeasti pelkää? Sen selvittäminen ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajatukset sekä erilaisissa tilanteissa tehtävät tulkinnat syntyvät silmänräpäyksessä. Ne tuntuvat olevan usein niin itsestäänselviä, että niitä voi olla vaikea havaita ja tunnistaa. Lapsi ei siis välttämättä itsekään tiedä, mistä hän on oikeastaan huolissaan. Voi myös olla, että pelon kertominen tuntuu nololta tai huoli niin isolta, ettei sitä haluaisi sanoa ääneen.

Kysymyksiä lapsen huoliajatusten tunnistamiseen

  • Miksi olet huolissasi?
  • Mikä sinua pelottaa?
  • Mitä (pahaa) uskot tulevan tapahtumaan?
  • Mikä tässä tilanteessa saa sinut huolestumaan?

Kysymysten avulla on tarkoitus osoittaa kiinnostusta sekä pyrkimystä ymmärtää.

Jos lapsi ei heti osaa kertoa, mikä häntä pelottaa, kannattaa ottaa tavaksi kysyä näitä kysymyksiä niissä tilanteissa, joissa huolestuneisuutta esiintyy.

Jos avoimet kysymykset eivät tuota tulosta

Voit auttaa lastasi antamalla esimerkkejä, kuten

  • Jos minä pitäisin esitelmän, minua voisi pelottaa, että muut saattaisivat nauraa minulle. Huolestuttaako se sinua?
  • Mitä luulet, mahtaakohan huolesi liittyä muihin oppilaisiin? Vai opettajaan? Vai koulussa syömiseen? Johonkin tiettyyn aineeseen?

Muista

Hienotunteisuus, pelisilmä ja omien tunteiden säätely. Jos esimerkiksi äänensävysi antaa ymmärtää pelkäämisen olevan naurettavaa, se tuskin lisää lapsesi halua kertoa huolestaan. Älä myöskään ajaudu turhautuneeseen tenttaamiseen tai oleta tietäväsi, mitä lapsesi pelkää.

Osoita, että ymmärrät

Kun huoliajatus on tunnistettu, on tärkeää ilmaista ymmärtävänsä lasta. Tämä on eri asia kuin samaa mieltä oleminen. Alla on muutama hyvä esimerkki.

"Ei ihme, että sinua pelottaa pitää esitelmä, kun uskot, että kaikki pitävät sinua typeränä."  

"On ymmärrettävää, että et halua lähteä yksin kauppaan, kun ajattelet, että eksyt matkalla ja joudut kidnapatuksi."

On hyvä tarkistaa lapselta, ymmärsitkö oikein hänen huolensa.

Lapsen huoliajatusten tunnistaminen

Tavoite:

Opit havainnoimaan mitä lapsi tekee ja tuntee ahdistavissa tilanteissa. Harjoituksen avulla opit huomaamaan minkälaiset tilanteet aiheuttavat lapsessa eniten ahdistusta.

Ohje:

Ahdistavat tunteet kulkevat käsi kädessä huoliajatusten kanssa. Kirjaa ylös taulukkoon, millaisia ajatuksia, tunteita ja toimintaa niihin liittyy. Pdf:stä löytyy taulukko jota voi täyttää.

Esimerkki:

Tilanne: Nuoren pitäisi nukkua yksin.

Lapsen huoliajatus: Saan yöllä sydänkohtauksen, kukaan ei huomaa tai auta minua, kuolen.

Tunteiden voimakkuus (1-10): Ahdistus 9, Pelko 9, Pakokauhu 9

Mitä lapsi tekee?: Pyytää minua olemaan vieressään, siirtää patjansa sänkyni viereen.